Ajopaikat kuntoon monella konstilla – "Traktori, piikkilana, rengaslana, tielana, perälevy sekä lumiaura ja -linko"

Tunnetusti ravivalmentajan pitää olla monen eri osa-alueen taitaja, eikä riitä, että osaa ajaa hevosella. Hallussa on pysyttävä myös koneet, joilla esimerkiksi pidetään kunnossa hevosten valmennuspaikkoja.Hollolassa Olli-Pekka Holopainen valmentaa hevosia samassa pihapiirissä Juha Utalan kanssa. Heillä on valmennuksessa yhteensä nelisenkymmentä hevosta.”Meillä on tässä 1300 metriä pitkä hiittisuora, omaa tienpätkää kolmisen kilometriä sekä kilometrin mittainen mäkisuora, josta nousua on puolet siitä. Sitten on vielä erikseen kilometrin metsälenkki sekä talvella mahdollisuus treenata jäällä”, Holopainen aloittaa.”Ajopaikkojen kunnossapitoon meillä on käytössämme traktori, piikkilana, rengaslana, tielana, perälevy sekä lumiaura ja -linko. Traktorimme on sataheppainen Valtra. Kaikilla laitteilla on vähän erilainen käyttötarkoitus, ne ovat eri kokoisia ja oikeastaan ne eroavat toisistaan vähän joka suhteessa.”Holopainen kertoo, että piikkilanalla pehmennetään ajopaikkoja.”Meillä on käytössä vähän pienempi malli, mutta se on tosi helppokäyttöinen ja tehokas. Sen työleveys on kaksi ja puoli metriä. Meillä ajopaikat ovat noin viisi metriä leveitä, minkä takia piikkilanalla joutuu ajamaan ajopaikkoja kahteen kertaan, jotta ne saa laitettua koko leveydeltään”, Holopainen kertoo.”Rengaslana puolestaan on pelkästään perässä vedettävä. Sillä tasataan ajopaikkoja, ja sellaisia näkee jokaisella raviradallakin. Rengaslanan leveys on 2,8 metriä. Olen tehnyt meidän rengaslanamme itse.”.Tielanalla voidaan nimensä mukaisesti hoitaa hiekkateitä.”Meillä tielanasta puhutaan pitkänä lanana, ja sillä saadaan hiekka tai muu materiaali taittumaan reunoilta keskelle päin. Sillä saa myös vähän karhennettua tietä, ja sillä saa ajopaikat laitettua todella tasaiseksi. Meidän tielanamme leveys on vähän reilut kaksi metriä”, Holopainen sanoo.”Perälevy taas on leveydeltään noin 2,2 metriä, ja sillä voi oikeastaan tehdä ihan mitä vain. Sitä voi käyttää ympäri vuoden, kun sillä voi tasata paikkoja, siirrellä lumia ja tehdä polannetta. Se käy kyllä melkein joka hommaan. Talvella lumia ajetaan lingolla tai auralla.”Holopainen kertoo, että heillä ajopaikkoja lanataan yksi tai kaksi kertaa päivässä keleistä ja päivästä riippuen.”Ajopaikkojen laittoon aikaa kuluu ehkä noin tunti päivässä, mutta siihen vaikuttaa todella paljon vuodenaika ja kelit. Talvella, kun auraan kaikki lumet pois, aikaa kuluu äkkiä kolmekin tuntia”, Holopainen pohtii.”Yksinkertaisesti radanhoito on kuitenkin sitä, että jos sataa vettä, silloin en aamulla piikitä ajopaikkoja vaan ne vedetään vain tasaiseksi. Jos taas ei sada, silloin ajopaikat piikitetään aamulla.”.Treenialustojen hoitoValmentajat huoltavat Suomessa pääsääntöisesti treenialustansa itseTärkeimmät koneet ovat traktori ja erilaiset lanat, joilla radan pintaa saa pehmennettyä ja tasoitettua.Ajopaikat Holopainen pyrkii pitämään pehmeähköinä.”Syksyllä pakkasten tullessa pitää olla paljon hereillä, ja kelien ja pakkasten mukaan ajopaikkoja piikitetään, jotta ne saataisiin pysymään mahdollisimman pehmeinä ennen lumien tulemista. Silloin joutuu joskus yölläkin piikittämään, ja syksyisin ajopaikkojen kunnossapito vie eniten aikaa”, Holopainen kertaa.Omiin ajopaikkojen kunnossapitokalusteisiin Holopaisella olisi muutama toive.”Haluaisin tähän sellaisen lanan, jossa on piikkilana ja kampalana samassa. Siinä on kaksi lanaa yhdessä, ja niitä pystyy käyttämään joko yhdessä tai erikseen. Lanassa on hydrauliikka kumpaankin lanaan erikseen, mikä tekee säätelemisestä mahdollista. Kampalanalla saisi monesti hyvin tasoiteltua paikkoja, ja siinä voisi sitten samalla vähän myös piikittää”, Holopainen kuvailee.”Haluaisin tähän myös traktorin etukuormaajaan kiinni tulevan kumilanan. Sellainen löytyy melkein jokaiselta raviradalta, ja se on yksinkertainen kumilasta traktorin edessä. Sillä pystyisi työntämään esimerkiksi loskaa pois. Luulen, että se toimisi myös talvisin polanteen tekemiseen..Pihapiirissä on olemassa myös kasteluvaunu, joka ei tällä hetkellä kuitenkaan ole käytössä.”Vaunu on tilavuudeltaan kahdeksan kuutiota ja se tulee traktorin perään. Minusta parempi ja kätevämpi vaihtoehto olisi kasteluauto. Auto olisi oma yksikkönsä, ja siihen voisi rakentaa oman systeeminsä, että vettä voisi ottaa suoraan järvestä. Samalla myös traktori jäisi vapaaksi ja sitä voisi käyttää vain lanaamiseen, eikä tarvitsisi olla koko ajan vaihtamassa laitetta traktorin perään”, Holopainen toteaa.Holopainen kertoo, että heillä ajopaikkoihin otetaan uutta materiaalia joka vuosi johonkin paikkaan.”Materiaalina käytetään joko 0–8 hiekkaa tai kivituhkaa. Talvisin joka paikkaan tehdään polanne, paitsi silloin, jos on jotenkin erityisen vähäluminen talvi. Jäälle taas ei ole tarvinnut tehdä mitään, ja esimerkiksi toissa talvena siellä oli tosi hyvä ajaa, kun oli noin 10–15 senttiä lunta”, Holopainen päättää..Maaningalla hevosia valmentavalla Iikka Nurmosella on treenilistallaan neljätoista hevosta.”Meillä on käytössä 1800 metrin lenkki sekä kaksi eri pituista pehmeämpää suoraa. Ossi (Nurmonen) treenaa samoissa paikoissa ja hänellä on yhtä paljon hevosia valmennuksessa kuin minullakin”, Nurmonen aloittaa.Radan hoitoon Nurmosella on käytössään kaksi traktoria, nostolaitteisiin tuleva piikkilana, perässä vedettävä isompi piikkilana sekä kampalana.”Käytännössä näillä on vedetty kesäajat. Talveksi meillä on käytössä lisäksi uudempi ja vanhempi linko sekä renkaallinen perälevy, jolla saadaan lumia siirreltyä. Meillä on käytössä kasteluvaunukin”, Nurmonen luettelee.Nurmosen mukaan ratojen hoitaminen kotona on yksinkertaista.”Meillä se menee ainakin niin, että jos halutaan treenata pehmeässä, vedetään piikkilanalla, ja jos taas halutaan tiiviimpää pintaa, vedetään kampalanalla. Ei ajopaikkojen hoitaminen rakettitiedettä ole”, Nurmonen summaa.”Meillä ajopaikkoja hoitaa sekä minä että Ossi. Yleensä minä vedän radan illalla pehmeäksi. Jos päivällä on tarvetta, ajopaikkoja voidaan laittaa vielä lisää. Se riippuu aina vähän päivästä, millainen tilanne on kyseessä.”Nurmosilla kasteluvaunu on pääasiassa käytössä talvisin, kun ajopaikkoja jäädytetään.”Meillä on radan keskelle tehty vedenottopaikka, ja siitä otamme tarvittavan veden vaunuun. Radan ympärillä sen verran sankka metsä ja radan keskellä vähän kosteikkoa, niin harvemmin kesälläkään on niin kuivaa, että meidän tarvitsisi ajopaikkoja kastella. Se on meidän kannaltamme tosi hyvä ja säästää resursseja”, Nurmonen toteaa.”Hellejakson aikana voimme puolestaan hyödyntää aamun kosteutta, ja kerkeämme ajamaan hiitit heti aamusta, kun radan kosteuskin on vielä hyvä ja pitävä. Totta kai ajopaikat kerkeävät päivällä kuivahtamaan, mutta pyrimme ajamaan hiitit aamulla, kun ajopaikat ovat parhaimmillaan.”.Työtähän se vaatii, jos haluaa ajopaikat pitää hyvässä kunnossa.Iikka Nurmonen.Sankalla metsällä on negatiivinen puolensakin.”Roudan sulaminen keväisin on metsän takia yleensä tosi hidasta. Silloin on vielä usein yöpakkasia, joten ajopaikkoja joutuu piikittämään myös yöllä, jotta radan pinnan saa pidettyä sulana. Syksy on myös yleensä raskasta aikaa, kun tulee yöpakkaset, ja ajopaikat pyritään pitämään hiekkapinnalla jouluunkin asti. Jos ajopaikkojen pinta pääsee kastumaan pakkasten aikaan, kyllä sitä joutuu sitten lähteä heiluttelemaan säännöllisesti”, Nurmonen kertoo.Nurmosen mielestä heiltä ei puutu mitään radanhoitokalustetta, ja koneita on hankittu sen mukaan, miten niille on ollut tarvetta. Kovassa käytössä olevia laitteita pitää myös välillä huoltaa.”Työtähän se vaatii, jos haluaa ajopaikat pitää hyvässä kunnossa. Siihen asiaan ei oikein ole oikotietä. Kun ajopaikat ovat kovalla käytöllä, kyllä niitä pitää myös huoltaa, ja sama koskee myös koneita ja laitteita. Piikkilanasta kuluu piikit, ja niitä pitää aina silloin tällöin muistaa vaihtaa. Traktoreilla on normaalit huollot, ja koneista huolehditaan muutenkin”, Nurmonen jatkaa.Ajopaikkoihin ajetaan Nurmosen mukaan uutta pintaa pari kertaa vuodessa.”Treenipaikoissa pohjakosteuden pitää olla hyvä, ja siellä tulisi olla hyvä pehmyt hiekka. Varsinkin vanhemmilla hevosilla tykkäämme treenata pehmeässä hiekassa, ja nuoremmilla puolestaan vähän napakammalla alustalla. Meillä on sen verran leveä rata, ettei koko radan ole pakko olla kokonaan samalla pinnalla. Tuossa on olemassa sen verran erilaisia suoria ja alustoja, että siellä pääsee ajamaan ihan juuri siellä, missä tykkää.”.Noin kahtakymmentä hevosta Petäjävedellä valmentavalla Antti Tupamäellä käytössä on kilometrin rata ja noin neljä kilometriä metsäautoteitä.”Meillä on käytössä ajopaikkojen laittoon vain verkko ja äes, ja niillä olemme pärjänneet. Meidän traktorimme on sadan hevosvoiman Case. Meillä ei ole käytössämme mitään kastelusysteemiä, mutta ajopaikat kuitenkin suolattiin juuri”, Tupamäki toteaa.”Kun laitan ajopaikkoja kuntoon, siihen menee aikaa ehkä maksimissaan tunti. Ajopaikkoja ei tarvitse hoitaa ihan joka päivä, yleensä varmaan muutaman päivän välein. Ei niiden laittaminen sen ihmeellisempää ole, pitää vetää niitä vain sopivalta muutaman sentin syvyydeltä”Jousipiikkinen äes ei ole Tupamäen mukaan ihan yhtä tehokas kuin piikkilana.”Piikkilana olisi vähän jykevämpi ja sillä saisi pintaa enemmän irti, että sitä tähän vähän kaipaan. Äes on ehkä vielä vähän tarkempi siitä, että sillä pitää olla oikeaan aikaan ajamassa varsinkin pakkasten tullessa, mutta kyllä silläkin saa ihan hyvin pehmennettyä”, Tupamäki kertoo.”Talvella tulee sitten lunta, ja polanteet muodostuvat yleensä lähes automaattisesti ja ne saa pitää sitten mieleisenään. Ajopaikkoja ei tule ihan samalla lailla edes laitettua, kun pystymme ajamaan omilla teillä, ja ne ovat meidän hoidettavanamme. Talvisin voin myös käydä lingolla vetelemässä lunta tarvittaessa.”Ajopaikat Tupamäki koittaa pitää kuohkeina.”Materiaalina meillä on suurimmaksi osaksi 0–3 kivituhkaa, mutta sitä ei ole joka paikassa. Jossakin voi olla ihan seulottua hiekkaakin. Aina, kun sataa vettä, ajopaikat ovat paremmassa kunnossa. Sen takia jonkinlainen kastelujärjestelmä olisi hyvä olla olemassa”, Tupamäki toteaa.”Uutta materiaalia on ajettu noin kerran vuodessa vähän sinne ja tänne. Meillä on omasta takaa hiekkaa, mutta kivituhka olisi se parempi vaihtoehto.”

Ajopaikat kuntoon monella konstilla – "Traktori, piikkilana, rengaslana, tielana, perälevy sekä lumiaura ja -linko"

Aiheeseen liittyvää

Kuopio Stakesin sankari Piccolo Cocktail tikitti hirmukirin – "Ei se alkuun ollut suurkilpailuvoittajan näköinen"

Excusez Moi vei perinteikkään Kultaloimen, Caru hurjasteli huipputuloksen

Hosuli aloitti Poliisissa – virkaurasta toivotaan pitkää

Kari Lähdekorpi paluustaan TotoTV-studioon: "Vähän nolottaa kyllä, kun muut on tehneet talven pienempiä raveja"