Ergonomiaa tallitöissä mahdollista parantaa apuvälinein – "Mietin silloin, että tähän täytyy olla jokin helpompikin keino"

Täyden kympin laiteAkkukäyttöisessä kottikärryssä on hidas ja nopea vaihde eteenpäin, pakki sekä kippi..Vihdissä Minna Moilasella on käytössään akkukäyttöiset kottikärryt..”Idea lähti liikkeelle siitä, kun viime talvena jouduin kantelemaan hevosille vesiä ja olin aivan poikki. Mietin silloin, että tähän täytyy olla jokin helpompikin keino. Rupesin sitten etsimään jotain apuvälinettä Googlesta, ja vastaan tuli tällainen puutarhakärry”, Moilanen aloittaa..”Kottikärry toimii kaasukahvalla eteen ja taaksepäin. Lisäksi, kun se on akkukäyttöinen, siinä ei ole mitään moottoria, jota tarvitsisi lämmittää tai muuta, vaan kottikärry on käyttövalmis saman tien. Akun saa otettua irti, ja pakkasilla sen voi tuoda sisälle lämpöiseen, eikä sitäkään tarvitse miettiä, onko akku pakkasilla tyhjentynyt ulkona.”.Kottikärry on tavallisen kottikärryn kokoinen, ja siinä on kolme pyörää. Moilasen mukaan se on helpottanut hänen töitään aivan valtavasti..”Esimerkiksi kun vien vesiä tarhaan, laitan vesikanisterit valmiiksi kärryn kyytiin ja täytän ne suoraan siihen, eikä minun tarvitse nostaa täysiä kanistereita. Vien vedet tarhaan, ja kipin avulla saan ne taas purettua pois kyydistä ilman nostamista. Minulla on myös pienkuormaaja käytössä, jolla tehdään isommat heinäpaalin siirrot ja pihaton siivoukset, mutta jokapäiväisissä askareissa nämä kottikärryt ovat aivan ylivoimaiset”, Moilanen kuvailee..Rupesin sitten etsimään jotain apuvälinettä Googlesta, ja vastaan tuli tällainen puutarhakärry.Minna Moilanen.Moilanen hankki kottikärryn viime keväänä. Se oli kallis ostaa, mutta Moilasen mukaan joka euron väärti.”Minulla ei ole ihan tarkkaa kokemusta, miten se toimii talvella ja lumessa. Ihan varmasti se ei kulje lumihangessa ja vaatii auratun kulkureitin. Lumessa sitä voi joutua hieman auttamaan, mutta minulla se ei ole koskaan jäänyt mihinkään kiinni tai kipannut”, Moilanen miettii.”Kottikärryn lisäksi siihen piti ostaa akku ja laturi päälle. Moni on minulta kysellyt kottikärrystä, ja mistä olen sen hankkinut. Ilmeisesti juuri tällä hetkellä se taitaa olla monesta paikasta loppu, ja ystävänikin joutui tilaamaan sen Ruotsista.”.Kottikärry on tehnyt Moilaseen niin suuren vaikutuksen, ettei hän suostu enää käyttämään tavallisia kottikärryjä..”Tätä kottikärryä pystyy käyttämään ja ohjaamaan yhdellä kädellä, ja usein olen saattanut toisessa kädessä taluttaa hevosta samalla. Kottikärryn kanssa ei tarvitse käyttää mitään voimaa, vaan päinvastoin se vetää sinua. Aikaisemmin minulla on ollut selkä vähän kipeä, mutta kottikärryn kanssa minun on ollut helppo touhuta. Meillä ei ole paljon hevosia ja vain pieni talli, mutta voin vain kuvitella, kuinka paljon kottikärry voisi helpottaa arjen askareita isommassa tallissa”, Moilanen kiittelee..”Ainut kottikärryn huonompi puoli on se, että akku ei kestä kauhean kauaa. Minun töissäni akku kestää noin vuorokauden, mutta se kuitenkin latautuu tosi nopeasti. Voisihan siihen ostaa myös kaksi akkua, jolloin toinen voisi toimia vara-akkuna.”.Ergonomisesti haastavaaKengittäminen on käsityötä, jossa kengittäjältä vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa..Reilut parikymmentä vuotta ammatikseen kengittänyt Sami Vehviläinen kuvailee kengityksen työasentoa hankalaksi, johon voi kuitenkin pienillä asioilla vaikuttaa.”Työtavat tulisi olla sellaiset, mitkä ovat itselle luontaiset, ja turhia nostelemisia tulisi välttää. Kiltit, mukavat ja toimivat hevoset auttavat myös paljon, ja yleisesti nuorten hevosten kanssa olisikin hyvä harjoitella jalkojen nostelemista ja jalan pitämistä ilmassa. Ergonomiassa ja työturvallisuudessa on menty siinä mielessä hirveästi eteenpäin, että nykypäivän hevoset ovat paljon enemmän käsiteltyjä”, Vehviläinen kuvailee.Merkittävä kengitystä helpottava työväline on jalkateline, jolla voidaan säästää kengittäjän selkää. Vehviläisen mukaan hevoset oppivat yleensä hyvin pitämään jalkaa telineessä.”Käytän jalkatelinettä kaikilla hevosilla ja kaikissa työvaiheissa. Kun hevosen jalka on telineen päällä, pystyn työskentelemään itse jalat paljon rennompina”, Vehviläinen kertoo..Itsestä tulisi pitää huolta, käydä hierojalla, hoitaa lihaskuntoa sekä venytellä.Sami Vehviläinen.Vehviläinen korostaa kengityksessä käytettyjä välineitä ja varusteita.”Kengitettäessä käytössä tulee aina olla laadukkaat ja hyvin huolletut terävät välineet, joilla voidaan helpottaa työtä. Kenkiä voidaan muokata ja katkoa akkukäyttöisillä työvälineillä sekä pyöristää ja hioa reunoja, jos sellaista tarvitsee tehdä. Nämä ovat viime vuosina yleistyneet paljon, ja niillä pärjää hyvin peruskengityksiä tehdessä”, Vehviläinen toteaa.”Ergonomian kannalta merkittävään rooliin nousee myös kengittäjän omat kengät ja pukeutuminen. Kun on pitkiä aikoja mahdollisesti aika kylmänkin betonin päällä, niin kyllä kenkiin ja oikeanlaiseen pukeutumiseen joutuu kiinnittämään huomiota varsinkin talvella. Paidan ja housun kaulukset tulisi olla sen verran limittäin, ettei veto pääse ottamaan selkään. Pitkässä juoksussa tällaiset asiat rupeavat vaikuttamaan kroppaan ja lihaksiin negatiivisesti.”Vuosien aikana Vehviläinen on myös oppinut oman kehon ja siitä huolehtimisen merkityksen.”Nuorempana minulla oli ajatus, että en tarvitse muuta liikuntaa tai käydä kuntosalilla, kun minulla on jo fyysisesti raskas työ. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että asia onkin juuri päinvastoin, ja hyvällä fyysisellä kunnolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi selän terveyteen. Muu oheisliikunta kengityksen lisäksi pitää yllä parempaa työkuntoa sekä yleistä hyvinvointia”, Vehviläinen miettii.”Itsestä tulisi pitää huolta, käydä hierojalla, hoitaa lihaskuntoa sekä venytellä. Kengittäjänä olisi hyvä välttää myös ruuhkien syntyminen, ja pyrkiä jakamaan työt tasaisesti. Välillä voi sanoa myös ei.”.Monen asian summaKärryjen ergonomiaan vaikuttavat jousitus, jalkarampit, istuin sekä se, onko kyseessä treeni- vai kilpakärryt..Kärryjen ergonomia on ollut aina lähtökohta kärrynvalmistajien näkökulmasta, Custom Sulkyllä työskentelevä Tero Silvas pohjustaa. ”Ideologia on ollut se, että häiritään mahdollisimman vähän hevosta ja sen on helppo juosta vapautuneesti ilman mitään ylimääräisiä kärrystä johtuvia rasitteita. Lisäksi kuskilla pitää olla mukava istua kärryssä. Ergonomia on todella tärkeää osa-alue kärryjen kehityksessä”, Silvas kertoo.Silvaksen mukaan kärrykehityksen isoin asia, on miten hevonen saadaan juoksemaan vapautuneesti.”Tällä hetkellä jenkkikärryt ovat vahvasti muodissa ja puhutaan paljon kärryn nostattavuudesta ja muusta. Nämä ovat kuitenkin aika marginaalisia asioita”, Silvas kuvailee.”Ergonomian kannalta kärryn tasapaino on erittäin tärkeää. Kun hevonen on valjastettu kärryjen eteen, ja on otettu huomioon kuskin paino, kärryn tulee olla täysin stabiili, eikä se paina tai nosta mihinkään suuntaan. Sitä kautta tullaan taas siihen, että hevonen juoksisi vapautuneesti.”.Ergonomian kannalta kärryn tasapaino on erittäin tärkeää.Tero Silvas.Silvas kertoo, eri kärryissä on erilaisia ominaisuuksia.”Treenikärryihin on olemassa erilaisia jousituksia ja ne ovat kärrykohtaisia. Kärryihin on olemassa ilmajousitus, hiilikuitujousitus sekä iskunvaimentimia. Koppakärry on käytännössä tarkoitettu kahdelle ihmiselle, ja se puolestaan voi olla erillisjousitettu, jolloin siinä kumpikin pyörä ottaa vastaan omat iskunsa”, Silvas summaa.”Jalkarampit vaikuttavat kuskin ajoasentoon, ja monessa kärryssä jaloille on olemassa useampi paikka. Alhaalla olevalla jalkarampilla voi istua hyvin rennosti, ja ylempänä olevilla kuski istuu enemmän varsinaisessa ajoasennossa.”Penkillä pystytään tekemään kärryihin paljon ominaisuuksia.”Penkin jäykkyys, selkänoja ja kaikki tällaiset asiat ovat tosi vaikuttavia. Kun ensimmäistä kertaa istuu kärryn kyytiin, penkki on asia, joka määrittelee, millainen fiilis kärrystä tulee. Kuskin ergonomiaan vaikuttaa se, kuinka hyvä hänen on kärryssä istua, sillä kaikki kärryt eivät sovi kaikille. Penkin joustavuus ja pehmeys vaikuttaa myös ihmisen hyvinvointiin”, Silvas kuvailee.Kilpakärryn ergonomia eroaa treenikärryistä.”Kilpakärryissä suurin ergonominen asia on kuskin ajoasento, eikä kilpakärryyn oikein muuten voi edes hirveästi vaikuttaa. Eri valmistajien kärryissä on eroja, ja muoti on mennyt vähän siihen suuntaan, että ergonomisesti kärryt eivät välttämättä ole kaikista mukavimpia istua.”.Henkinen hyvinvointi lisää fyysistä jaksamistaVarjotallilla on panostettu jokaisen ihmisen viihtyvyyteen..Ruskossa Bella Varjosen Varjotallilla on yhteensä 49 hevosta. Tallilta löytyy ratsuja, ravihevosia, siitostammoja sekä varsoja. Tallilla on kolme vakituista työntekijää ja lisäksi ratsastustuntien pito sekä viikonlopputyöt on hankittu ostopalveluina ulkopuolisilta tekijöiltä.”Minulle henkilökunnan hyvinvointi on tosi tärkeää, ja yritän pitää heistä huolta parhaalla mahdollisella tavalla. Ihminen ei jaksa näin fyysistä työtä, jos hän ei voi hyvin. Minulla itselläni on kova palo tähän työhön, ja minusta on niin hienoa, että se heijastuu myös henkilökuntaan”, Varjonen sanoo.”Minä teen viikolla joka arkipäivä ruuan työntekijöille, ja syömme aina yhdessä lounaan. Saamme käytyä siinä samalla läpi päivän asioita, ja puhumme aina kaikesta hyvin avoimesti. Mielestäni meillä on tosi hieno tiimihenki ja ryhmässä tekemisen meininki, ja kaikki haluavat aina auttaa toinen toisiamme. Nämä ovat tärkeitä asioita jaksamisen kannalta.”.Ihminen ei jaksa näin fyysistä työtä, jos hän ei voi hyvin. Minulla itselläni on kova palo tähän työhön, ja minusta on niin hienoa, että se heijastuu myös henkilökuntaan.Bella Varjonen kokkaa joka arkipäivä työntekijöilleen.Varjosella on useampi talliyksikkö ja pihapiiri on tavallaan tilakeskus. Keskellä on yksi talli ja muut tallit ja pihatot ovat sen ympärillä. Sisäpiha on kokonaan asfaltoitu.”Meillä on kaikki tässä aika kätevästi lähekkäin, eikä välimatkat ole pitkiä mihinkään suuntaan. Jokaisesta tallista menee tarhat ulospäin, eikä tarhoihin ole pitkä matka. Lisäksi jokaiseen talliin tuodaan traktorilla heinät ja rehut eikä niitäkään tarvitse raahata pitkiä matkoja”, Varjonen kuvailee.”Pihatoissa on heinähäkit, jotka täytetään traktorilla, vesiä kuskataan tarhoihin mönkijällä ja lähitarhoihin vedet voidaan laskea letkulla. Lantalaan kottikärryt vain kipataan, ja lannat ajetaan traktorilla kasaan. Kaikki sellainen turha kantaminen ja kärrääminen on saatu pois, ja työt on suunniteltu mahdollisimman kevyiksi.”Varjonen kertoo, että heillä on yritetty miettiä kaikessa, miten kroppaa voitaisiin säästää, ja miten asioita olisi järkevää tehdä.”Meillä työntekijät eivät tee viikonloppuja, ja työajat pidetään kahdeksassa tunnissa, eivätkä päivät veny. Vuosien aikana systeemit on saatu sellaisiksi, että kaikki toimisi hyvin, ja kaikki viihtyisivät täällä. Jos jotakin täällä haluaisi parantaa, laittaisin lämmitettävät vesikupit tarhoihin, että vesien laitto tarhoihin jäisi pois päivittäisistä töistä.”

Ergonomiaa tallitöissä mahdollista parantaa apuvälinein – "Mietin silloin, että tähän täytyy olla jokin helpompikin keino"

Aiheeseen liittyvää

Hevosäitejä on joka lähtöön

Mitä tapahtuu Hyvä Talli -neuvontakäynnillä?

Hevosasetus on nyt valmis – "Huomiot hevoskasvatuksen tilasta olivat oleelliset valmistelun kannalta"

Varsojen sairastuvuus syynissä – vertailussa havainnot pihatoissa ja karsinoissa asuvista