Henkisiä juttuja – "Jokaisen pitäisi pystyä tunnistamaan oma ihmisarvonsa riippumatta siitä, miten hevoset ovat suorittaneet kilpailuissa"

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa keho ja mieli ovat jatkuvassa erottamattomassa vuorovaikutuksessa keskenään. Sen takia sekä ihmisen psyykkinen että fyysinen hyvinvointi vaikuttavat kokonaisuuteen. Harrastajaravivalmentaja, psyykkinen valmentaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja Jukka Kauppinen sanoo, että ihminen on yhtenäinen kappale, jossa mielen tulisi olla vahva.”Kun ihminen voi psyykkisesti hyvin, voi fyysinen kunto olla pikkuisen huonompikin, ja silloinkin hän selviää arjesta ja jaksaa tehdä asioita. Mutta jos ihminen on psyykkisesti huonolla tolalla, on väsynyt ja ylikuormittunut, alkaa myös kroppa herkästi reagoimaan asioihin ihan eri tavalla”, Kauppinen kertoo.”Siinä mielessä psyyke on vahvempi ja hallitsevampi osa-alue ihmisen hyvinvoinnissa kuin fyysinen hyvinvointi. Kun mieli voi hyvin, jaksamme tehdä asioita ihan eri tavalla. Kun meillä on motivaatio tehdä jotakin, eivät pienet vaivatkaan välttämättä tunnu miltään.”Kauppinen painottaa, että psyykkisiä taitoja tarvitaan ihan tavallisessa jokapäiväisessä arjessakin. Paineensietokyky, päätöksien tekeminen, epävarmuuksien sietäminen ja palautuminen ovat ihmisen elämässä mukana jollakin tavalla koko ajan..Tästä on kyseKun hevosen taustalla oleva ihminen voi hyvin, silloin hevonenkin voi hyvin.Psyykkinen valmennus ei tarkoita, että ihmisessä olisi jotain vialla vaan se tarkoittaa, että ihminen haluaa kehittää itseään.Psyykkinen valmennus on mielentaitojen valmentamista ja hallintaa.Levänneenä vastoinkäymisiäkin sietää paremmin..Hevosihminen laittaa kuitenkin hevosensa lähes aina itsensä edelle, ja hevosten hyvinvointi on kaikki kaikessa.”Siinä pitäisi kuitenkin muistaa se, että hevosen takaa löytyy aina ihminen. Oli kyseessä sitten omistaja, valmentaja tai mikä vain, jokaiseen rooliin liittyy aina suunnitelman tekemistä, vastuunkantamista ja päätöksien tekemistä. Näistä seuraa sitten sekä onnistumisia että pettymyksiä. Kun ihminen voi hyvin, silloin usein myös hevonen voi hyvin”, Kauppinen luettelee.”Ihminen helposti voi ajatella, että heidän arvostuksensa tulee hevosen kautta. Jos olemme tallilla ja hevosten kanssa koko ajan, siinä käy helposti niin, että hevosen ongelmat ja tallilla olevat ongelmat muuttuvat meidän henkilökohtaisiksi ongelmiksemme. Ne vaikuttavat taas suoraan ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin.”Kauppisen mukaan ihmisellä tulisikin olla elämää myös hevosten ulkopuolella, ja hevosista täytyy pystyä aina ajoittain myös irrottautumaan. Muu elämä voi koostua harrastuksista, ystävistä, perheestä tai mistä hyvänsä, mikä kenellekin on merkityksellistä. ”Jokaisen pitäisi pystyä tunnistamaan oma ihmisarvonsa ilman hevosia ja riippumatta siitä, miten hevoset ovat suorittaneet kilpailuissa. Raviurheilu on niin kokonaisvaltainen laji, että elämään olisi hyvä saada tasapaino, jossa hevosten vastapainona olisi jotain aivan muuta. Sillä voi olla tosi iso merkitys jaksaa arjessa pitkällä tähtäimellä”, Kauppinen kertoo.Hevosten kanssa toimimisessa stressi on tietynlaisen epävarmuuden tunteen sietämistä. Raviurheilussa stressiä lisäävät usein myös taloudelliset paineet, ammatillinen maine, sattuman merkitys sekä asiat, joihin ei määräänsä enempää pysty itse edes vaikuttamaan.”Stressistä puhuttaessa puhutaan usein epävarmuuden tunteesta, ja silloin siinä on tosi tärkeää omaan toimintaan uskominen, oman työn tekeminen ja ennen kaikkea itseensä uskominen. Esimerkiksi se ei tee kenestäkään suoraan huonoa valmentajaa, jos hevonen tekee kilpailuissa heikomman suorituksen”, Kauppinen muistuttaa. ”Psyykkisten taitojen kuten keskittymisen, paineensietokyvyn ja tunteiden säätelyn pitäisi olla balanssissa, jotta ihminen pystyisi elämään ja tekemään töitään laadukkaasti. Silloin stressikään ei muutu hallitsevaksi”, Kauppinen näkee..Kukaan ei pysty elämään ilman pettymyksiä, mutta ratkaisevaa on se, miten me käsittelemme niitä.Jukka Kauppinen.Hevosten kanssa toimivilla ihmisillä voi olla hyvin vahva itsekriittisyys ja itseä kohtaan ollaan todella ankaria. Kauppinen pohtii, tarvitseeko ihmisen olla niin armoton itseään kohtaan.”Sitä on hyvä miettiä, miksi me olemme itsekriittisiä. Millä mittarilla määritellään onnistuminen tai kuka sen määrittää, milloin ihminen on epäonnistunut? Tällaiset asiat lähtevät aina henkilöstä itsestään sisältä päin, koska loppujen lopuksi kukaan ulkopuolinen ei useinkaan odota sinulta yhtään mitään sen enempää kuin, mitä sinä jo tällä hetkellä teet”, Kauppinen muistuttaa.”Jossain kohtaa pitäisi osata tyytyä siihen faktaan, että olen tehnyt jo parhaani, enkä pysty enää enempään. Kun ihminen tekee kaiken, mitä hän sillä hetkellä niillä sen hetkisillä tiedoilla ja käytössä olevilla keinoilla pystyy, ihminen ei pysty tekemään enää enempää kuin parhaansa. Miksi me kuitenkin niissäkin tilanteissa vaadimme itseltämme enemmän? Se on todella kuormittavaa, koska käytännössä koskaan ei ole tehnyt riittävästi, kun me ajattelemme näin.”Jos ihminen on vahvasti itsekriittinen, ei menestys välttämättä tunnu miltään ja pettymykset ovat todella raskaita, Kauppinen huomauttaa. Negatiivisiin asioihin jäädään helposti kiinni ja ne muistetaan vielä pitkän ajan kuluttuakin. Tähän tosin vaikuttaa vahvasti se, millainen ihminen on kyseessä.”Jokaisella meillä on sisäinen puhe, miten me ajattelemme ja puhumme itsestämme. Ihminen lähtee herkästi tahtomattaankin moittimaan itseään, että on epäonnistunut, kun hevonen epäonnistuu kilpailussa, vaikka syy olisikin täysin valmentajasta riippumaton”, Kauppinen kuvailee.”Kun ihminen miettii näin, ja alkaa muodostaa negatiivista sisäistä puhetta itsestään, niin valitettavasti ennemmin tai myöhemmin ihminen alkaa myös uskomaan siihen tarinaan. Se näkyy sitten suoraan omassa toiminnassa sen sijaan, että ihminen käsittelisi pettymyksen jollakin muulla tavalla. Kukaan ei pysty elämään ilman pettymyksiä, mutta ratkaisevaa on se, miten me käsittelemme niitä.”.Kauppinen korostaa psyykkisten taitojen olevan samalla tavalla kehitettävissä ja valmennettavissa olevia asioita, kuin esimerkiksi hevosen kanssa tehtävä fyysinen valmentaminen.”Jokainen pystyy treenaamaan keskittymistä, paineensietokykyä, pettymyksistä palautumista ja päätöksien tekemistä erilaisin keinoin ja menetelmin. Kaikki nämä ovat kehitettävissä olevia taitoja siinä missä fyysiset ominaisuudetkin”, Kauppinen toteaa.”Psyykkiset taidot ovat yleisesti elämän taitoja, ja kun elämän taidot ovat hallussa, ihminen voi merkittävästi paremmin. Kun ihminen kykenee ymmärtämään toimintaansa, hänellä on paremmat mahdollisuudet toimia paineessa, tehdä päätöksiä ja palautua paremmin. Kun psyykkiset taidot ovat kunnossa, ihminen myös todennäköisemmin saavuttaa asettamiaan tavoitteita.”.On selvää, että väsymyksellä on suuri merkitys hyvinvointiin. Sen takia riittävä lepo ja säännöllinen unirytmi ovat Kauppisen mukaan arjessa merkittävästi hyvinvointia lisääviä asioita.”Kun mennään väsyneenä tekemään asioita, persoona voi silloin muuttua. Ollaan selvästi ärtyneempiä, pienetkin asiat saavat suuremmat mittasuhteet ja mitättömät asiat tuntuvat ylitsepääsemättömiltä. Sillä on valtavan suuri ero, jos ihminen on saanut riittävästi nukuttua, kuin jos hän joutuu jatkuvasti tinkimään riittävästä levosta”, Kauppinen kertoo”Jos ihminen pystyy noudattamaan ja ylläpitämään riittävää unirytmiä, on taatusti energisempi olo kokonaisvaltaisesti ja asioita jaksaa tehdä ihan eri tavalla. Kun on levännyt, hyvä fiilis ja psyykkinen vointi on hyvää, päivän aikana ilmenneisiin pieniin pettymyksiin suhtautuu aivan eri tavalla verrattuna siihen, jos on jo valmiiksi väsynyt.”Kauppisen mukaan jokaisen ihmisen olisi hyvä välillä miettiä kolmea kysymystä, joihin tulisi pystyä vastaamaan täysin avoimesti ja rehellisesti, ilman minkäänlaisia erilaisia rooleja. Kysymykset ovat: kuka sinä olet, mitä sinä haluat ja miksi sinä haluat sen.”Kysymyksiin vastaaminen voi auttaa siinä, miten näkee ja kokee itsensä. Ne auttavat pääsemään tilanteessa eteenpäin ja kehittämään itseään vielä paremmaksi, kun tietää sen, kuka oikeasti on, kun kaikki roolit jätetään pois. Roolien kautta meidän on hirveän helppo vastata kysymyksiin, mutta todellisuus piileekin roolien takana”, Kauppinen toteaa.”Siitä tulee aika alaston olo, kun asiaa rupeaa todella miettimään. Se voi myös auttaa löytämään väylän mennä elämässä kohti sitä, mitä oikeasti haluaa.”.Hyvinvointi osaksi arkeaHevosihmisten tulee löytää keinot pitää huolta myös itsestään.Hyvinvoinnilla tarkoitetaan riittävää tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä sekä laadukasta unta ja hyvää ruokaa.”Hevosihmisillä nämä toteutuvat vaihtelevasti, ja ravit sotkevat normiarkea ja viikko-ohjelmaa aina merkittävästi”, ravivalmentaja Emma Väre aloittaa.”Meillä on esimerkiksi päivät rytmitetty niin, että joka päivä pyritään syömään samaan aikaan yhdessä. Silloin, kun olen illan kotona, pyrin taas menemään ajoissa nukkumaan.”Ravivalmentajana tavoitellaan ravikilpailuiden voittamista, mutta menestys voi aiheuttaa myös paineita. Pettymyksiin Väre suhtautuu nykyään huomattavasti paremmin kuin ennen, ja iän tuoma kokemus on auttanut asiassa.”Joskus jokin pettymys voi olla ohi muutamassa tunnissa, mutta joihinkin asioihin voi mennä monta päivää ennen kuin niistä pääsee yli. Nykyään olen jo tottunut siihen, jos esimerkiksi hevonen laukkaa ensimmäiseen kurviin, niin sillä hetkellä se voi harmittaa ja kuuluukin harmittaa, mutta se on sen hetken harmituksen jälkeen sillä hyvä, ja tilanne on käsitelty”, Väre kuvailee..Sosiaalinen media taas voi olla armoton, kun negatiivisuutta voidaan lietsoa nimimerkkien takaa.Emma Väre.Nykyään myös medialla on iso rooli raviurheilussa, ja Väreen mukaan kommunikointi median kanssa on osa ravivalmentajan työtä.”Median kanssa pätee sanonta, ’niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan’. Sosiaalinen media taas voi olla armoton, kun negatiivisuutta voidaan lietsoa nimimerkkien takaa. Toisaalta sosiaalisessa mediassa on paljon hyvääkin, ja voin esimerkiksi esitellä meidän tallimme arkea tavalla, mikä ei olisi mahdollista ilman sosiaalista mediaa”, Väre puntaroi.Median nopeus ja puhelinaikakausi ovat mahdollistaneet tiedon nopean leviämisen sekä positiivisesti että negatiivisesti. Osittain sen takia varsinkin alalla toimivat näkyvät henkilöt voivat saada osakseen myös palautetta, jota he eivät haluaisi edes kuulla.”Meillä oli ATG Talentin johtajuuskoulutuksessa yksi tehtävä, jossa meidän piti tehdä lista ’tässä ovat ne henkilöt, kenen mielipiteellä on merkitystä omassa toiminnassani’. Joskus jos kuulee jonkun negatiivisen kommentin, voi aina palata listaan, ja miettiä, onko tällä kommentilla jotakin painoarvoa minulle, vai ei ole. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen, mutta jokainen päättää myös siitä itse, miten toisten ihmisten kommentteihin suhtautuu”, Väre muistuttaa.

Henkisiä juttuja – "Jokaisen pitäisi pystyä tunnistamaan oma ihmisarvonsa riippumatta siitä, miten hevoset ovat suorittaneet kilpailuissa"

Aiheeseen liittyvää

Rohkeasti huomista kohti – Oona Halme uskoo raviurheilun tulevaisuuteen

Hevosurheilussa hyvinvoinnin teemanumero ja Kuukauden henkilönä Oona Halme

Tapio Perttusen teesit varsan valintaan – "Kaikista tärkeintä on emälinja"

Kari Vepsä kysyi yleisöltään: ”Kumpi meidän täytyy saavuttaa ensin hevosen kanssa, kunnioitus vai luottamus?”