Hyvinvointi koostuu monesta palasta

Hevosurheilu kertoi alkuvuodesta 2022, että hevosille tullaan luomaan oma, tutkittuun tietoon perustuva hyvinvointijärjestelmä, johon on luotu standardoidut mittarit. Mallia otetaan kansainvälisesti tunnetusta Welfare Quality -järjestelmästä, jota on käytetty joillain tuotantoeläimillä jo reilut 10 vuotta.Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -nimellä kulkeva hanke käynnistyi huhtikuussa, ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että erilaisia ulkomailla käytettyjä mittareita on tutkittu ja niiden käyttökelpoisuutta Suomen olosuhteisiin on tarkasteltu. Ensi vuoden alkupuolella mittaristoja jalkautetaan pilottitalleille.Hankkeen lopputuloksena määritetään hevosen hyvinvointia mittaava järjestelmä Suomen oloihin sekä kehitetään sen seurantaa varten oma auditointirekisteri. Hanke kestää vuoden 2024 loppuun.Asiantuntijana hankkeessa toimii hevos- ja eläintieteen kandidaatti, kotieläintieteen maisteri Essi Wallenius, joka on muun muassa Suomen ensimmäinen sertifioitu nautojen Welfare Quality -auditoija.Wallenius – joka on hevosharrastaja itsekin – kertoo, että tällä hetkellä hankkeessa selvitetään myös, mitä olemassa olevissa mittareissa pitää kehittää, jotta suomalaiset hevosenomistajat saavat oikeanlaiset ja pätevät mittarit, joihin omaa toimintaa voi peilata.Hän on käynyt läpi kuusi hevosen hyvinvoinnin mittaristoa ja todennut, että näistä kolmea Euroopassa kehitettyä mittaristoa voidaan soveltaa suomalaiseen sosioekonomiseen tasoon. Mittareita on luotu paljon maihin, joissa on jo lähtökohtaisesti enemmän ongelmia kuin Suomessa, ja lakisääteiset säännökset ovat kaukana Suomen nykyisestä tasosta.”Jos niitä käytettäisiin Suomessa, meillä kaikki saisivat erinomaiset arviot, eikä se palvelisi hyvinvoinnin nousujohteista kehittämistä”, Wallenius toteaa.Kolme mittaria ovat Hollannissa 10 vuotta sitten kehitetty WMS, eli Welfare monitorin system, italialainen AWIN (Animal welfare index) vuodelta 2015 ja vuotta myöhemmin Ruotsissa julkaistu Horse welfare assessment protocol, eli HWAP..Mittaristolle kovat vaatimukset.Suomeen luotavalta mittaristolta vaaditaan paljon. Niiden pitää olla tieteelliseltä pohjalta perusteltavissa, ja pääpainon tulee olla eläinperäisissä mittareissa, eli yli 60 % vaikutuksista pitää olla havaittavissa eläimestä itsestään.Mittareiden pitää arvioida hevosen hyvinvointia mahdollisimman laajana kokonaisuutena, eikä yksittäinen osa-alue saa ylikorostua lopputuloksissa. Mittareiden tulee myös olla käyttökelpoisia, eli ne pitää olla ymmärrettävissä ja käytettävissä kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella koulutuksella. Lisäksi niiden on oltava toistettavissa luotettavasti.”Mittareissa yhdistellään kolmea eri tyyppiä, eläinperäisiä, resurssiperäisiä ja johtamisperäisiä”, Wallenius kertoo.. Jo olemassa olevassa, Suomessa nautatiloilla käytössä olevassa, Welfare Quality -järjestelmässä on neljä pääkategoriaa: ravitsemus, pito-olosuhteet, terveys ja normaali käyttäytyminen. Pääkategoriat sisältävät erilaisia hyvinvoinnin indeksejä.”Eläinten hyvinvointi on kokonaisuus, ja lopulta se on aina eläimen oma kokemus sen omasta fyysisestä ja psyykkisestä voinnista. WQ on toistaiseksi luotettavin ja kattavin menetelmä mitata eläinten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Toki siinäkin on puutteita”, Wallenius toteaa..Mittarit eivät voi olla olosuhdesidonnaisia, vaan niiden on toimittava joka paikassa.”.Jokaisesta järjestelmästä voidaan valita Suomeen sopivat tavat tehdä ja toimia. Seuraavaksi asiantuntijoiden tehtävänä onkin päättää, mitkä asiat ovat hevosen kannalta relevantteja ja miten ja miksi mitäkin mitataan.Wallenius kertoo esimerkin, jolla voi kuvata sitä, miten moni asia vaikuttaa käytettävän mittarin valintaan. Hevosella oleva mahahaava voi aiheutua puutteellisista ruokintakäytännöistä, ja se voidaan havaita eläinlääkärin tähystystutkimuksessa. Se voi myös aiheuttaa aggressiota käyttäytymisessä kivun vuoksi. ”Emme voi valita näitä kaikkia havaintoja, sillä ne osaltaan mittaavat samaa asiaa. Eläinlääkärin tekemä tähystys taas olisi epäkäytännöllinen mittari sen aikaavievyyden ja osaamisvaatimusten vuoksi, vaikka se luotettavimmin mahahaavan olemassaolosta kertoisikin”, hän toteaa.”Aggressio taas voi aiheutua monesta muustakin asiasta, ja se on tärkeää huomioida omana kokonaisuutenaan hyvinvoinnin mittaristossa, ei yksittäisen kipua aiheuttavan vaivan indikaattorina”, Wallenius jatkaa.”Jos toteamme, että mahahaava on merkittävä hevosten hyvinvointia heikentävä tekijä Suomessa, valitsisimme ruokintakäytäntöjen arvioinnin mittaristoon mahahaavan riskin arvioimiseksi.”Jokaista hevosta ei siis voida tutkia yksilöllisesti ja esimerkiksi selvittää, onko sillä mahahaava. Toisaalta ei myöskään voida vetää yhtäläisyysmerkkiä siitoskäytössä olevan hevosen ja urheilukäytössä olevan hevosen kuntoluokkaan.”On harkittava, onko hyvä soveltaa kuntoluokitusta eri käyttötarkoituksiin. Kun luomme mittareita, emme voi aina käyttää pätevintä, vaan meidän pitää miettiä muita tapoja. Mittarit eivät voi olla olosuhdesidonnaisia, vaan niiden on toimittava joka paikassa.”Mittareiden pitää myös olla tulkittavissa eri auditoijien kesken, eli niiden on oltava selkeitä..Eläinten hyvinvointia voidaan edistää yksinkertaiselta kuulostavalla tavalla: vähennetään negatiivisia ja lisätään positiivisia kokemuksia. Mutta asiat eivät ole niin yksinkertaisia. ”Mittareiden tulee olla sellaisia, että ne voidaan toteuttaa pitopaikasta riippumatta. Esimerkiksi ihovaurioita voidaan katsoa hevosesta, oli se sitten karsinassa, pihatossa tai vaikka kisapaikalla. Tällöin mittaus voidaan toteuttaa tallille kuin tallille, ja jokainen toimipaikka saa räätälöityä palautetta juuri sen tallin vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Mittariston tulee kylläkin olla kehitettävissä, se ei ole staattinen”, Wallenius muistuttaa.Monet olemassa olevat hyvinvoinnin varmentamiskeinot perustuvat hevosen resursseihin, esimerkiksi karsinan pinta-alaan. Pelkällä määritellyllä karsinan koolla ei kuitenkaan pärjää, koska hyvinvointiin liittyvät myös materiaalit ja se esimerkiksi se, voiko hevonen koskea karsinastaan vieruskaveriaan.”Ja hevoset ovat yksilöitä, jolloin resurssin perusteella turvataan ’keskimääräisen’ hevosen hyvinvointia, mitä ei ehkä ole tai se turvaa vain suoranaiselta kärsimykseltä.”Vuoden 2023 alussa on tarkoitus kiinnittää testitallin hevosten harjaan ja jalkaan kiihtyvyysantureita, joista saatavan datan avulla voidaan poimia yleisiä mittareita hevosen päivän liikemäärästä ja makuullaoloajasta. Makuumukavuuttakin pitää voida mitata..”Mittareiden tulee olla sellaisia, että ne voidaan toteuttaa pitopaikasta riippumatta.. Tähän asti makuumukavuutta on arvioitu karsinan koon, kuivikkeen määrän ja ympäristön rauhallisuuden perusteella.”Me haluamme tähänkin eläinperäisen mittarin käyttöön, mutta hevosten yksilökarsinat ynnä muut rakenteet luovat makuukäyttäytymisen arvioinnille mahdottoman aikaraamin. Siksi pitää kartoittaa vaihtoehtoja, kuten kiihtyvyysantureilla kerättävää dataa”, Wallenius selvittää.”Makuumukavuuden lisäksi toinen murheenkryyni on sosiaalisen käyttäytymisen mahdollisuus. Tähän osa-alueeseen paneudutaan. Naudoilla monipuolinen sosiaalisen käyttäytymisen mittari arvioi eläinten välistä positiivista ja negatiivista vuorovaikutusta, sen määrää ja tiheyttä. Hevosilla sama mittari on aiemmin typistetty arvioimaan vain hevosten fyysistä mahdollisuutta ylipäätään olla kosketuksissa toisiinsa.”Ihmisen ja eläimen välistä suhdetta aiotaan mitata lähestymistesteillä, ja lopulta etsitään sopiva yhdistelmä, jota voidaan käyttää yhtenä mittarina.”Yksittäiset eläimet eivät romahduta tulosta. Jos esimerkiksi on yksi laiha eläin, se voi vaikuttaa ravitsemuspisteisiin, mutta ei niin paljon, että kokonaistilanne olisi huono. Toki, jos on kolmen hevosen talli, niin silläkin on iso vaikutus.”Wallenius toteaa lisäksi, että kaikessa mittauksessa on turvallisinta katsoa hevosta itseään. Hänen mielestään on vaarallista tehdä tulkinta pelkästään resurssiperusteista, jotka on annettu koko hevoslaumalle samalla. Esimerkiksi pieni poni ja iso hevonen vaativat eri kokoisen tilan voidakseen maata.”Kunnianhimoisesti tavoittelemme Suomeen sellaista versiota hevosten hyvinvoinnin mittaristosta, mikä arvioi hevosen hyvinvointia eläimestä itsestään, myös näissä vaativammissa mittaamisen osa-alueissa.”.Miksi Suomeen tarvitaan oma mittaristo?.Hanke ei luo lakisääteisiä velvollisuuksia, mutta hevosala voi saada mittaristosta paljon ”kättä pidempää”."Tämä on kaikkien etu. Kun kritiikki hevosten hyvinvoinnista on nostanut päätään ja on ollut paljon negatiivista eläinten hyvinvoinnin puhetta asiakkaiden ja tutkimuksenkin puolelta ja on havaittu puutekohteita, on järkevä osoittaa, että hevosalakin on valmis tekemään töitä sen eteen nimenomaan tieteelliseltä pohjalta”, Wallenius aloittaa..Asiakkaat eivät aina tiedä, mikä on hevoselle parasta..Suomessa hevosenpito on heterogeenistä, ja hajonta on valtavaa. Jos täkäläistä hevosenpitoa ja EU:n tasolla hevosten pitoon liittyviä haasteita verrataan, niin suomalaisilla on Walleniuksen mielestä puutteita hevosten sosiaalisten suhteiden mahdollistamisessa sekä kivun tunnistamisessa hevosella ja kivuliaan hevosen hoitamisessa.Wallenius toteaa, että on tärkeää mitata hevosalan haasteita tieteellisesti, eikä siitä pelkästään lähtökohdasta, mikä ihmisiä huolettaa.”Siinä voidaan mennä ojasta allikkoon, koska asiakkaat eivät aina tiedä, mikä on hevoselle parasta ja mikä hevosessa kertoo, voiko se hyvin vai ei.”Wallenius näkee tulevan mittariston hyödyttävän talliyrittäjiä, koska he saavat ”kättä pidempää”.”On hyvä, että meillä on tieteellinen mittaristo, jolla voidaan osoittaa, että tällä osa-alueella meillä menee hyvin, eikä asiaan tarvitse puuttua. On myös hyvä, että mittaristo auttaa yrittäjiä havaitsemaan kehittämiskohteet. Lusikka pitää ottaa kauniiseen käteen niissä kohdissa, joissa on kehitettävää.”Hankkeen tavoitteena ei ole luoda lakisääteisiä vaatimuksia, vaan auditointijärjestelmä, joka saadaan keskusjärjestöjen omien laatujärjestelmien osaksi. Yrittäjät voivat myös tulevaisuudessa tilata hyvinvointiauditoinnin talliinsa, jonka jälkeen he saavat jonkinlaisen yhteenvedon tai sertifikaatin, jota käyttää muun muassa asiakasmarkkinoinnissa.Welfare Quality -järjestelmässä käytetään tasoja hylätty, hyväksytty, edistynyt ja erinomainen, ja on mahdollista, että hevosten hyvinvointimittariston tasojärjestelmästä tulee samantyyppinen.”Hankkeen tavoitteena on luoda myös pohja omavalvontajärjestelmälle. Näin yrittäjä voi auditointien välissä tarkastella omaa toimintaa ja pohtia, missä voisi olla kehitettävää.”.Tästä on kyseMittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hanke kestää vuoden 2024 loppuunHankkeen budjetti on 325 000 euroaHanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, ja osatoteuttajina ovat Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Harjun oppimiskeskus yhteistyössä Suomen Hippos ry:n ja Suomen Ratsastajainliitto ry:n kanssawww.hevostenhyvinvointi.fi

Hyvinvointi koostuu monesta palasta

Aiheeseen liittyvää