"Jos se on kuin susi ja liikkuu kuin susi?" – asiantuntijat avaavat tunnistamisen ongelmia

Miten susihyökkäyksiä ennaltaehkäistään ja mitä ovat koirasudet? Saako suden ampua, jos se hyökkää hevosen kimppuun?.Toukokuussa Hevosurheilu Ratsastus uutisoi Porvoossa tapahtuneesta riistakameraan tallennetusta susihyökkäyksestä. Videolla näkyy, kun kaksi sutta kiertelee Boen kartanolla kolmen viikon ikäisen varsan liepeillä. Vuonna 2025 on nopealla haulla uutisoitu viidestä hevosiin kohdistuneesta petoeläinhyökkäyksestä..Uutinen käynnisti keskustelun siitä, oliko videolla susia. Mistä suden tunnistaa?.Sudet puhuttavatSudet ovat tulleet lähemmäs asutusta ja aiheuttavat vahinkoa kotieläimilleSusi on rauhoitettu eläin ja kuuluu Suomen eläinkantaanTällä hetkellä yhteiskunnassa haetaan tasapainoa suurpetoeläinten ja ihmisten väliseen yhteiseloon .Suomen riistakeskuksen suurpetosuunnittelija Mikko Jokinen toteaa, ettei sumuisen riistakameravideon perusteella voi tehdä varmaa lajimääritelmää Boen susioletetuista..”Videon laadun tulisi olla parempi, että voisi antaa parempaa arviota. Nyt eläinten ulkonäön yksityiskohdat eivät erotu, olemus, liike, valaistus ja eläimen mittasuhteidenkin vääristyminen on nähtävissä. Tarkemman arvion antaminen edellyttäisi paikan päältä saatavia lisätietoja, kuten jälkiä, pidempää jäljitystä, muita tarkentavia havaintoja tai DNA-näytettä”, hän toteaa..Sipoon riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Marko Liljeström on kuitenkin nähnyt videon parempilaatuisena sekä kyseiset eläimet lähempää..Pariskunnasta on myös uudempi video, jolla se tappaa aikuisen hirven pellon laidassa samalla alueella..”Kyseessä on reviirisusipari”, Liljeström sanoo. ”Totta kai voi sanoa, että meillä ei ole kyseisestä tapauksesta DNA-näytteitä, mutta me tiedämme susien vakiintuneet reviirit, joita ne kulkevat vuodesta toiseen. Nämä reviirit ovat Luken (Luonnonvarakeskus) toteamaa julkista tietoa.”.Ulkoisesti suden ja koiran erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa, mutta suden voi tunnistaa sen käyttäytymisen perusteella..”Videolla on nähtävissä sudelle tyypillistä saaliin arviointia. Susipari pyrkii hajauttamaan eläimen huomiokyvyn: toinen lähestyy etupuolelta, toinen takapuolelta – vahingoittaakseen saaliin takajalkoja”, Liljeström selittää..Me tiedämme susien vakiintuneet reviirit, joita ne kulkevat vuodesta toiseen.Petoyhdyshenkilö Marko Liljeström.Sosiaalisessa mediassa käytiin keskustelua siitä, että videolla voisi olla koirasusia. Koirasusi, eli suden ja koiran sekoitus, on Suomessa haitallinen vieraslaji. Luke pystyy tunnistamaan ne DNA:n perusteella neljänteen sukupolveen asti..”Suomella on EU-tason velvoite poistaa ne luonnosta. Valtio ei tosin tee sitä, vaan käytännössä asian hoitavat metsästäjät. On olemassa tutkimusviitettä, että koirasudet saattavat olla hieman pelottomampia ihmisten suhteen. Nämä ovat kuitenkin enemmänkin erikoistutkijoiden asioita. Tietyt koirarodut näyttävät susimaisilta, ja harmaasudessa on vuoden mittaan paljon värivaihtelua”, Liljeström toteaa..”Osa koiraroduista voi muistuttaa paljonkin sutta. Mikäli eläintä kuitenkin päästään tarkastelemaan tarkemmin, niin esimerkiksi kallon muoto, vartalon rakenne, liikkumistapa ja käyttäytyminen voivat antaa viitteitä siitä, onko kyseessä susi vai koira”, Jokinen lisää..Liljeströmin mielestä kyseisellä videolla ei ole koirasusia..”Luke edustaa tässä asiassa parempaa asiantuntijuutta ja puolueetonta arviota siitä, onko kyseessä susia vai koirasusia. Kuitenkaan videossa ei ole mitään, mikä viittaisi siinä olevan koirasusia. Tällä hetkellä ei ole merkkiä siitä, että niitä olisi Porvoon suunnalla.”.Susi tunnistetaan kokonaisuutta arvioimalla: ulkonäön, liikkeiden, liikkuma-alueen ja jälkien perusteella. Jälkien arviointiin tarvitaan kuitenkin hyviä lumiolosuhteita tai muutoin sopivaa maastoa sekä pitkäaikaisempaa jäljitystä. Loppujen lopuksi vain DNA-testi on ainoa sataprosenttinen varmenne..”Jos epäillään tapaukseen liittyvän koirasusia, voi Riistakeskus tehdä tehostettua DNA-näytekeräystä ja toimittaa ulostenäytteet Luonnonvarakeskuksen analysoitavaksi”, Jokinen kertoo..”Mielestäni sataprosenttisen varmuuden hakeminen on joskus turhaa ja jopa mahdotonta. Toimitaanko muiden eläinhavaintojen kanssa niin? Jos eläin on ulkoisesti arvioiden susi, liikkuu kuin susi vapaasti metsässä omalla reviirillään ja jättää maastoon suden jäljiksi tunnistettavia jälkiä, eikö se riitä jo aika pitkälle?” Liljeström pohtii..Suomessa voi kohdata neljää eri suurpetoa: susia, karhuja, ilveksiä ja ahmoja. Eniten haittaa aiheutuu susista ja karhuista. Tuoreimman kanta-arvion mukaan (maaliskuu 2025) susia on Suomessa 430 yksilöä. Uusin Luken tuottama susikanta-arvio julkaistaan kesäkuun aikana. .Miten toimia hätätilanteessa?.Suomessa riistakeskuksen tehtävä on huolehtia kannanhoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamisesta. Susikannalle ei kuitenkaan ole määritetty tavoitetasoa, vaan Riistakeskus toimii maa- ja metsätalousministeriön ohjeistusten mukaisesti. Liljeströmin mukaan susitilanne on vaikeutunut viime vuosien aikana. Myös poliisi on ollut lausunnoissaan huolissaan siitä, että sudet pelkäävät ihmistä vähemmän kuin ennen..”Susien pihakäynnit ja ihmiskohtaamiset ovat lisääntynet paljon. Poliisin tehtävämäärät suurpetojen suhteen ovat lisääntyneet. Pedot ovat tulleet rohkeammiksi. Niitä näkee helpommin ja useammin. Toisaalta ilmoitusherkkyyskin on voinut kasvaa, kaikki seuraavat susia niin tarkkaan nykyään”, Liljeström analysoi..Jos susi hyökkää hevosen kimppuun, miten pitää toimia?.”Olen itsekin hevosihminen, ja joudun antamaan sellaisen ohjeen, että oma turvallisuus täytyy turvata ensin”, Liljeström aloittaa..”Säikähtäessään hevonen saattaa hyökätä tai paeta, ja ihminen voi jäädä alle. Sudelle kannattaa tehdä selväksi, että ihminen on paikalla. Sen pitäisi saada susi poistumaan tilanteesta. Jos susi ei poistu, pitää soittaa hätäkeskukseen. Tämä on myös poliisin ohje tilanteeseen, jossa susi ei väistä ihmistä.”.Myös Jokinen neuvoo huolehtimaan ensin omasta turvallisuudesta. .”Ei tule asettaa itseään tarpeettomasti vaaraan. On hyvin tarkkaan harkittava esimerkiksi se, kannattaako laitumelle mennä etenkään, jos hevoset ovat säikähtäneet ja liikkuvat päämäärättömästi.”.Karkottamaan ei Jokisen mukaan pidä ryhtyä, jos tilanne tuntuu turvattomalta..Suden voi saada huomaamaan ihmisen ääntä pitämällä: .”Voi esimerkiksi huutaa tai kolistella metalliesineitä yhteen. Tämä on sallittua ja osin toivottavaakin. Sutta ei saa vahingoittaa ja karkottamista ei saa jatkaa pihamaan eikä laitumen ulkopuolen välitöntä läheisyyttä kauemmas. Karkottamisen tavoitteena on, että susi yhdistää ihmisen kohtaamisen epämiellyttävään kokemukseen ja poistuu alueelta”, hän neuvoo..Jos hyökkäyksen huomaa jälkikäteen esimerkiksi riistakamerasta, soitetaan paikalliselle petoyhdyshenkilölle. Jos susihyökkäyksestä on koitunut taloudellista vahinkoa, soitetaan myös paikalliselle maatalouselinkeinoviranomaiselle..”Mahdolliset havainnot, jäljet ja kameratallenteet kannattaa säilyttää mahdollisimman koskemattomina ja ilmoittaa heti paikalliselle petoyhdyshenkilölle, jotta saadaan tarkat tiedot talteen”, Jokinen kertoo..Petojen hyökkäyksiä pyritään ehkäisemään sähköaidoilla. Ne ovat monilankaisia sähköaitoja, joiden täytyy yltää sekä tarpeeksi matalalle että korkealle. .”Hevosilla on usein jo valmiiksi kohtuullisen järeästi rakennetut sähköistetyt aitaukset. Mikäli rakenteet ovat muuten kunnossa, niin sähköjohtimia aidan alaosaan lisäämällä saadaan aitauksesta kohtuullisen pienellä vaivalla pedonkestävämpi. Alin johdin sijoitetaan noin 20–30 senttimetrin korkeudelle maasta ja seuraavat johtimet noin 20 senttimetrin välein. Lisäksi käytettävän sähköpaimenen tulee olla riittävän tehokas”, Jokinen neuvoo..Jotta sähköaidat toimisivat hyökkäysten ennaltaehkäisyssä, niiden täytyy Liljeströmin mukaan olla ”täydellisiä”..Sonniaidoissa käytetty metallilanka on tehokkain, sillä se antaa ”niin kovan tällin, että hampaissakin tuntuu”, kertoo Liljeström, joka on saanut tällaisesta paimenesta vahingossa omakohtaisenkin kokemuksen. .”Jos niissä on mitään virhettä, susi löytää kyllä keinon päästä siitä läpi. Se on varsin älykäs eläin. Kaikenlaisia aitoja ei voi kuitenkaan käyttää hevosten aitaamiseen, etenkään metallilankaa – jo senkään takia, että jos hevonen sotkeutuu siihen, lankaa ei ihan helposti tilanteessa välttämättä saa katki.”.Aidat eivät kuitenkaan sinänsä ole sen vaarallisempia ihmiselle kuin hevosten sähköaidat..”Kyllähän se kipeää tekee, mutta ei ne vaarallisia ole”, hän naurahtaa..Yksittäisen ihmisen keinot ovat kuitenkin pienet.Sipoon riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Marko Liljeström.Jokinen neuvoo hyödyntämään riista- tai valvontakameroita..”Mikäli havaitaan jotain poikkeavaa, on siihen helpompi reagoida heti. Mitä aikaisemmin susien liikkuminen havaitaan, sitä nopeammin tilanteeseen voidaan puuttua esimerkiksi karkottamalla eläimet pois alueelta tai tehostamalla suojaustoimia”, suurpetosuunnittelija kertoo..Myös kovaäänisten käyttöä on pohdittu, mutta hevosten reagoiminen koviin ääniin on ennalta-arvaamatonta. Yleisesti ottaen ihmisiä neuvotaan pitämään piha sellaisena, ettei siellä olisi mitään sutta kiinnostavaa. Kuitenkin kotieläimet kiinnostavat susia luonnollisesti eniten. Jotkut suosittelevat laumanvartijakoiria, mutta niissä on omat riskinsä esimerkiksi naapurikoirien tai naapureiden suhteen..Liljeström pohtii sitä, kenen vastuulla ihmisten ja eläinten suojelu lopulta pitäisi olla..”Yksittäisen ihmisen keinot ovat kuitenkin pienet. Tuotantoeläintilat voivat saada rahaa aitamateriaaleihin, mutta harraste-eläintilat eivät sellaista saa. Se voi olla valtavan kallista. Kuinka paljon yhdelle ihmiselle voi laittaa velvoitetta hankkia ja rakentaa aitoja? Missä kohtaan pitäisi tulla vastaan?”.Suurpetosuunnittelija Jokinen neuvoo suhtautumaan susiin kunnioittavasti, vaikka ne yleensä välttelevätkin ihmisiä..”Suomessa suden hyökkäykset ihmistä kohtaan ovat erittäin harvinaisia. Susi yleensä välttää ihmistä, koska sen läheisyys merkitsee sudelle usein riskiä”, hän kertoo..Petoyhdyshenkilö Liljeströmin mielestä susien ihmispelko on myytti..”En löydä väitteelle suuria perusteita. Osa susista pelkää, osa ei. Ihminen ei kuulu susien luontaisiin saaliisiin, ja yleensä susi katsoo järkeväksi väistää ihmistä. Toisaalta joskus sudet käyvät ihmisten pihoilla ja lähestyvät ihmisiä pelotta. Eivät ne niin tekisi, jos ne hysteerisesti pelkäisivät ihmistä.”.Hän haluaa myös muistuttaa, ettei susi ole ”verenhimoinen hirviö”:.”Se tappaa syödäkseen. Toisaalta me olemme yhteiskuntana päättäneet, ettei susi saisi satunnaista oleskelua enempää olla ihmisten alueella.”.Osa susista pelkää, osa ei.Sipoon riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Marko Liljeström.Susi on hyökännyt ihmisen kimppuun viimeksi 1880-luvulla. Sen jälkeen susi tapettiin miltei sukupuuttoon eikä hyökkäyksiä ollut kymmeniin vuosiin. Tapporaha susista poistettiin vuonna 1976. Nyt kannat ovat nousussa ja Liljeströmin mukaan ihminen on uuden edessä..”Nykypäivänä ihmisellä on kyky hävittää sudet kokonaan, toisaalta sen verran järkeä, ettei sitä tehdä. Kukaan ei oikein tiedä, mihin päin olemme menossa. Tutkimus tulee muutenkin aina perässä.”.Jotkut hevostilalliset ovat pohtineet sudenkaatoluvan hakemista, mutta pelkästään hevosiin kohdistuva uhka harvoin riittää suden tappamiseen. Kaatolupaa voi hakea riistakeskuksen tai poliisin kautta..”Riistakeskuksella on kotieläimiin kohdistuvassa uhassa laajempi harkintavalta, he voivat antaa eläimelle karkotus- tai poistoluvan”, Liljeström aloittaa. .”Jos susi vierailee jatkuvasti hevostilalla, riistakeskus harkitsee toimenpiteitä. Aluksi pyritään aina ennaltaehkäisemään ja karkottamaan.”.Jokinen kertoo, että Suomessa seurataan susien käytöstä jatkuvasti..Poliisi reagoi vain poikkeuksellisen suuriin vahinkoihin ja tarkkaa ”suuren vahingon” määritelmää ei ole. Hevosiin kohdistunut uhka ei riitä kaatoluvan saamiseen. Ihmisiin kohdistuneeseen uhkaan poliisi sen sijaan reagoi aina..”Poliisille syntyy toimintavelvollisuus, kun hoidetuilla piha-alueilla on susia. Vakavimmissa tapauksissa susi voi lähestyä ihmistä eikä poistu paikalta tai jää seuraamaan ihmistä liikkeillä tai katseella. Silloin poliisiin mukaan on perusteltua lopettaa susi viivytyksettä”, petoyhdyshenkilö Liljeström toteaa..Susikeskustelu kärjistyy sosiaalisessa mediassa ja tämä ilmiö huolestuttaa petoyhdyshenkilöä..”Ääripäissä on helppo toimia, älyttömyyttä voi toistaa loputtomiin. Oikeastihan suurin osa ihmisistä on keskilinjoilla, mutta nämä ihmiset eivät välttämättä halua ottaa osaa keskusteluun. Se on ongelmallista, koska tarvitsisimme maltillista keskustelua – ei faktoihin pohjautumatonta meuhkaamista.”.Liljeström haluaa alleviivata sitä, että kaikissa mainituissa ohjeistuksissa on kyse viranomaisten määräyksistä, ei yksittäisten ihmisten tai järjestöjen mielipiteistä..”Olisi hyvä, että hevosihmiset ja ihmiset yleensä olisivat paremmin tietoisia siitä, mikä on yhteiskunnan ja viranomaisten kanta näihin asioihin”, hän päättää..Pakkotila antaa oikeuden suden tappamiseenMetsästyslain mukaan suden karkottaminen hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta sutta vahingoittamatta on sallittua.Jos susi käy esimerkiksi koiran tai hevosen kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila (rikoslain luku 4 § 5). Omaisuuttaan saa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilan edellytykset täyttyvät.Poliisi ei kuitenkaan voi heti päättää, onko kyseessä pakkotila. Jos rauhoitettu susi tapetaan tai sitä haavoitetaan ja tilanteessa vedotaan pakkotilaan, poliisin on tehtävä rikosilmoitus ja aloitettava esitutkinta sen selvittämiseksi, oliko vaara välitön. Tutkinnassa rikosnimike on lähtökohtaisesti törkeä metsästysrikos.Viime vuosilta on olemassa sekä syyttäjien että tuomioistuimen päätöksiä, joista osassa on päädytty siihen, että koiran tai esimerkiksi tuotantoeläimen kimppuun hyökännyt rauhoitettu peto on ollut pakkotilatekona luvallista ampua..Jos susi lähestyy hevosta tai hyökkää – tiivis toimintaohjePidä oma turvallisuus etusijalla. Älä mene tilanteeseen, jos se on vaarallinen.Karkota susi etäältä: pidä ääntä (huuto, kolistelu) ja tee itsesi näkyväksi.Vältä lähikontaktia erityisesti, jos hevonen on paniikissa tai tilanne on sekava.Soita 112, jos susi ei väisty tai tilanne on uhkaava.Ilmoita jälkikäteen petoyhdyshenkilölle ja dokumentoi havainnot (kuvat, jäljet).

"Jos se on kuin susi ja liikkuu kuin susi?" – asiantuntijat avaavat tunnistamisen ongelmia

Aiheeseen liittyvää

Väitös: Lain nimi muuttui, vanha termi eläinsuojelu jäi arkeen – "Hyvinvointi voi olla niissä tilanteissa aika kaukana"

"Jos se on kuin susi ja liikkuu kuin susi?" – asiantuntijat avaavat tunnistamisen ongelmia

Susia tai sudennäköisiä koiria Boen mailla – Leif Hagelstam: "Olen 110 -prosenttisesti sitä vastaan, että niitä pyörii meidän pihapiirissä"

Hevosten kanssa liikenteessä omaan käyttöön sopivalla ajopelillä - "B-kortillisessa autossa ei riitä kantavuus kahdelle isolle hevoselle"