Käyntiä, ravia ja laukkaa – "Käynti on hevosen liikkeessä kivijalka"

Sekä monté- että esteratsastuksessa menestynyt Miisa Pulkkanen sanoo, että hevosen työskentely lähtee liikkeelle käynnistä, joka on varsinkin ratsuhevoselle ensiarvoisen tärkeä askellaji..”Jos asiat eivät luonnistu käynnissä, silloin on vaikea lähteä työstämään muitakaan askellajeja. Käynti on ihan yhtä tärkeä askellaji kuin ravi ja laukka, vaikka se onkin hitain ja periaatteessa helpoin askellaji. Käynti on hevosen liikkeessä kivijalka, mistä työskentelyyn lähdetään liikkeelle niin ratsu- kuin ravihevosellakin”, Pulkkanen aloittaa..Käynti toimii ravihevosille hyvänä jumppa-askellajina..”Ravihevosille tekisi hyvää mennä kaarevia uria, voltteja sekä kahdeksikon tapaisia kuvioita. Ratsastaessa apuvälineinä voisi käyttää puomeja ja kartioita, koska hevonen ei alkuvaiheessa ymmärrä sisä- tai ulkopohkeesta mitään, eikä osaa taipua kropastaan vielä siinä kohtaa. Siitä on helppo jatkaa myöhemmin sivuttaisliikkeeseen, esimerkiksi pohkeenväistöön, jotka hyödyttäisivät myös ravihevosia tosi paljon”, Pulkkanen mainitsee..”Sivuttaisliikkeet esimerkiksi avaavat lapoja ja vahvistavat takapolvia, ja ne hyödyttävät hevosen koordinaatiokykyä sekä auttavat hevosta suoristumaan. Taivutustehtävät on hyvä suorittaa tasapuolisesti kumpaankin suuntaan. Jossain vaiheessa mukaan voisi ottaa myös puomiharjoitteita käyntiravityöskentelyyn, mutta ihan alussa ei kannata vielä lähteä hyppäämään jumppasarjoja.”.Käynti on Pulkkasen mukaan yllättävän tärkeä askellaji, mutta moni ravihevonen yrittää huijata siinä ja käyttää kehoaan tietyllä tavalla..”Käynti on helppo askellaji, joka ei kuluta hevosta, mutta siinä pystyy tekemään jumppaa ja vahvistamaan hevosta hyvin paljonkin, jos on kärsivällisyyttä ja jaksaa tehdä niin sanotusti vähän tylsempiäkin asioita. Hevosen tulisi osata kävellä jo ihan perusturvallisuuden ja toimivuuden takia, ja hevoselle tulisi olla selvää myös hiljentävät avut. Hevonen, joka ei osaa kävellä, on yleensä aina jollakin tavalla kiihtyneessä tilassa ja menevät usein jännittyneinä”, Pulkkanen korostaa..Laukka on hevoselle ehkä kaikista helpoin askellaji, koska sen on helppo mennä siinä askellajissa kovaa.Miisa Pulkkanen.Pysähtyminen ja paikallaan seisominen olisi myös hyvä opettaa hevoselle, vaikka ravihevosen ei samalla tavalla tarvitsekaan pysähtyä kuin ratsun, eikä raviradalla saisikaan pysähtyä..”Ratsulla pysähtyminen on itsestään selvä asia, mutta myös ravihevonen olisi hyvä opettaa pysähtymään ja seisomaan paikallaan. Esimerkiksi ravien aikaan tallialueella voi olla välillä aika hektistä, paljon kilpailevia hevosia sekä lisäksi traktoreita ja koneita, minkä takia siellä tapahtuu paljon asioita. Vaaratilanteita on huomattavasti helpompi välttää, kun hevonen osaa pysähtyä ja seisoa paikallaan, eikä vain jyrää menemään eikä kuuntele. Koen nämä asiat turvallisuuden ja hevosen toimivuuden kannalta tärkeiksi, ja hevonen oppii siinä myös kärsivällisyyttä”, Pulkkanen kertoo..Pulkkasen mukaan ravihevoselle ravi on kaikista tärkein askellaji, kun mietitään itse suoritusta. Ratsuhevoselle se on taas yleisin työskentelyaskellaji laukan ohessa..”Laukka on erityisesti estehevoselle suorituksen kannalta tärkein askellaji, ja sitä pitää paljon treenata ja työstää. Laukassa pystyy tekemään tosi paljon asioita sekä hitaammassa laukassa että reippaammassakin, ja laukasta pystyy saamaan tosi paljon irti. Estehevosilla työskennellään treeniharjoitteluissa tosi paljon laukassa, jotta hevonen osaisi laukka askellajin sisällä varioida omaa askelpituutta ja voiman käyttöä eri tavalla, jotka ovat taas suorituksen kannalta tärkeitä asioita”, Pulkkanen kertoo..”Laukka on hevoselle ehkä kaikista helpoin askellaji, koska sen on helppo mennä siinä askellajissa kovaa. Hidas ja koottu laukka on hevoselle tosi raskasta, mutta reipas laukka on hevoselle helpompaa ja on samalla jollakin tavalla myös kroppaa avaava askellaji.”.Laukka on Pulkkasen mielestä hyvä treeniaskellaji myös ravihevosille..”Ravihevosilla laukan treenaaminen tulee kuitenkin aloittaa varovasti, koska ravihevoselle laukka ei ole luontainen askellaji. Hevonen haluaa myös mennä laukkaa kovaa, koska se on sille niin paljon helpompaa. Mielestäni olisi todella tärkeää, jos ravihevosella mennään laukkaa, että sille opetettaisiin menemään laukkaa myös rauhassa. Tämä siksi, ettei hevonen riko itseään siinä eikä se olisi aina sellaista revittelyä”, Pulkkanen miettii..”Laukassa on tärkeää muistaa treenata kumpaakin laukkaa. Monesti huomaa, kun treenilenkeillä ajopaikoissa kurvit menevät tiettyyn suuntaan niillä paikoilla, jossa laukka nostetaan, että hevonen menee mielellään vain toista laukkaa. On esiarvoisen tärkeää kuitenkin harjoitella sekä vasenta että oikeaa laukkaa. Laukka eroaa siinä kohtaa ravista, että siitä on vasen ja oikea laukka. Ravi on taas symmetrinen askellaji, ja siitä on vain yksi vaihtoehto.”.Pulkkasen mukaan laukka ei ole hevoselle yhtä kuluttava askellaji kuin ravi, joka on niveliä enemmän rasittava..”Alkuvaiheessa laukka ei välttämättä ole hevoselle luontainen, ja laukka usein joudutaan nostamaan niin sanotusti ajamalla kovasta ravista. Aluksi laukka voi tuntua vähän räpiköinniltä, jos hevonen menee laukkaa vähän epätasapainossa eikä sillä ole lihaksistoa ja voimaa kantaa itseään rauhallisessa ja tasapainoisessa laukassa. Jos laukkaa joutuu menemään tosi kovaa, hevonen voi rasittua siitä ja esimerkiksi pieni lihasvaurio voi siinä kohtaa olla mahdollinen”, Pulkkanen muistuttaa..”Sen takia on ensiarvoisen tärkeää aloittaa laukkatreenit hyvin varovasti ja pienin askelin, jotta treeni ei ole hevoselle liian vaikeaa alkuun. Laukkaa ei myöskään saisi mennä liian kovilla pohjilla. Laukka on aina hevoskohtainen, ja joillekin se voi olla luontaisempi ja toisille taas hankalampi ja sitä kautta myös kuluttavampi.”.Myös hevosen persoonallisuus vaikuttaa Pulkkasen mukaan laukkatreeneihin..”Minulla on vain pieni otanta asiasta, eikä asiaa voi yleistää liikaa, mutta jos laukka on aina vetotreenejä ja hevonen joutuu siinä koville, kiihtyvä hevonen saattaa kiihtyä sellaisesta treenistä vielä enemmän, kun taas rauhallisempi tapaus voi hyötyä siitä ja antaa itsestään enemmän irti. Koen, että kiihtyvämmän hevosen kanssa joutuu olemaan ehkä vielä enemmän tarkempi, että hevonen ei kuumu treeneistä liikaa. Jos laukkatreenin saisi pidettyä rentona ja laukan saisi pysymään rauhallisena, niin hevonen saattaisi mennä laukkaa rennommalla tyylillä kuin ravia. Tosin sillä rajalla pitää kuitenkin olla tosi tarkkana, että hevonen saadaan pidettyä rentona, eikä se ala kiihtymään lisää”, Pulkkanen kertoo..Laukkatreeneissä Pulkkanen on pitänyt hevosilla perusvarusteita: satula, suitset ja suojat..”Olen tehnyt laukkatreenit aina selästä käsin, ja silloin minulla on tavallinen satula tai monté-satula ja hevoselle sopivat päävehkeet ja kuolaimet. En ole pitänyt sekkiä, jotta hevonen pääsee venyttämään kroppaansa riittävästi ja pystyy suorittamaan askellajia oikealla tavalla. Jalkoihin olen laittanut yleensä enemmän suojia, esimerkiksi putsit ja jännesuojat etujalkoihin, koska äkkiseltään hevosen liike voi olla erilainen eikä hevonen välttämättä hallitse kaikkia jalkojaan”, Pulkkanen toteaa..Pulkkanen lähtisi opettamaan rauhallista laukkaa mahdollisesti esimerkiksi juoksuttamisen kautta..”Laukkaa voisi harjoitella pyöröaitauksessa, kentällä tai muussa suljetussa tilassa, mutta sellaisia paikkoja ei kaikilla ole. Pehmytsuora on myös vaihtoehto, mutta siinä tulee ottaa huomioon, millaisesta suorasta on kyse. Ylämäki on kolmas vaihtoehto. Siihen hevosta on helppo pyytää menemään vähän rauhallisempaa laukkaa, ja hevonen joutuu vähän eri tavalla käyttämään itseään, eikä voikaan mennä niin lujaa”, Pulkkanen sanoo..”Hevonen pyrkii menemään laukkaa aluksi kovempaa, koska sillä ei ole voimaa kantaa itseään hitaammassa laukassa. Hevosta tulisi yrittää rauhoittaa laukkavetoihin. Sen takia on tärkeää, millainen ratsastaja hevosella on, koska taitava ratsastaja pystyy tekemään selästä käsin asiat, jotka vahvistavat laukkaa.”.Oman tiensä kulkijaSuomessa laukkatreenaaminen ravihevosilla on suhteessa harvinaista, vaikka yksittäisiä esimerkkejä löytyykin.Kenneth Danielsen treenaa hevosiaan laukalla sekä kärryistä että satulasta. Vuoden 2022 Derby-voittaja Dusktodawn Boogie treenasi pelkästään laukalla.”Meillä hevoset menevät laukkavetoja pehmeällä suoralla. Vetojen pituus on neljäsataa metriä, ja kärryiltä hevoset menevät kuusi ja satulasta kahdeksan vetoa. Aluksi hevoset menevät kuudesta kahdeksaan kilometriä lämmitystä ravilla, ja laukkaa mennään vain vedoissa”, Danielsen kertoo.”Mielestäni laukka vahvistaa selkää paremmin kuin ravi. Laukassa hevonen käyttää paremmin koko kroppaansa, kun ravissa hevonen usein käyttää vain osaa kropastaan. Hevoset opetetaan nostamaan kumpikin laukka, ja niillä treenataan kumpaakin laukkaa.”Danielsenin mukaan kaikista tärkeintä on miettiä, millainen hevonen on kyseessä ja sen jälkeen treenipaikan alustan ominaisuuksia.”Alusta on hevosen jälkeen tärkein asia, mikä tulee ottaa huomioon. Hyvän pohjan tulee olla kostea, pehmeä ja pitävä”, Danielsen painottaa.Danielsenin mukaan hevoset eivät ole laukkatreenin myötä laukkailleet starteissa.”En koe, että laukkatreenillä olisi mitään vaikutusta siihen. Minun hevosistani ne, jotka ovat laukanneet starteissa, ovat usein niitä, jotka ovat tulleet treeniini myöhemmällä iällä”, Danielsen toteaa.”Nuoret hevoset treenaavat paljon ravilla, mutta siinä vaiheessa, kun ne alkavat mennä kunnolla vetoja, niillä ruvetaan ajamaan laukkaa. Kärryistä hevoset alkavat menemään laukkavetoja kaksivuotiaana ja satulasta neljävuotiaana.”Danielsenin mukaan laukkatreenistä voi olla haittaa, jos käyttää vääränlaista satulaa tai ei osaa ratsastaa riittävän hyvin.”Mielestäni ratsastajan koko ei vaikuta niin paljoa, mutta ratsastajan tasapainon on oltava kunnossa ja satulan on oltava sopiva. Lisäksi jos hevonen menee koko ajan vain toista laukkaa, voi siitä tulla toispuoleinen”, Danielsen kertoo.Norjassa Öystein Tjomsland ja Tanskassa Flemming Jensen treenaavat paljon laukalla. Jensen on treenannut laukalla kaikista pisimpään.”Luulen, että Tanskassa laukkaa treenataan enemmän jo sen takia, että siellä hiekka on laadultaan erilaista kuin täällä. Hiekkaa on lisäksi paljon saatavilla, ja siinä on hyvä pito. Sieltä idea on varmaan lähtöisinkin”, Danielsen pohtii.Danielsen käyttää hevosilla laukkatreeneissä tavallisia varusteita, ja ratsastaessa monté-satulaa.

Käyntiä, ravia ja laukkaa – "Käynti on hevosen liikkeessä kivijalka"

Aiheeseen liittyvää