Kotihoito kunniaan – "Valtaosa hevosen lihashuollosta tapahtuu talliarjessa"

Hevosen inhimillistämiseen kannattaa suhtautua varoen, mutta tässä yhteydessä hevoshieroja ja hevoshieronnan opettaja Sanna Ihasalo rohkaisee ajatusleikkiin..”Kilpahevonen on verrattavissa ihmispuolen ammattiurheilijaan. Pohjan lihashuollon pohdinnoille saa miettimällä, että mistä kaikesta ihmisurheilijan arki koostuu, ja mitä siinä otetaan huomioon. Vastaavasti valtaosa hevosen lihashuollosta tapahtuu talliarjessa monen pienen asian summana”, Ihasalo kuvailee..Nestetasapaino on yksi kriittinen hyvinvoinnin osa-alue. Ihasalo suosittelee jokaisen hoitajan rutiineihin hevosen nestetasapainon päivittäistä testaamista kaulanahkaa nostamalla: jos iho ei palaudu alle kahdessa sekunnissa, hevosella on nestevajausta..”Lisäksi vedenkulutusta on hyvä tarkkailla. Automaattikupista juominen jää joskus liian vähäiseksi, kun läpän paineleminen laiskottaa tai hirvittää. Veden kylmyys voi jarruttaa juomista, varsinkin jos hampaissa on diasteemaa tai muuta vihlomiselle altistavaa ongelmaa”, hän luettelee..”Myös ajoitus merkitsee. Jano saattaa mennä ohi, jos treeneistä talliin tultaessa ämpäri ei ole heti edessä. Hevosen ehtii purkaa ja pestä juottamisen jälkeenkin.”.Nestetasapaino vaikuttaa lihaksistoon ennen kaikkea kalvojärjestelmän kautta, sillä suurin osa faskiasta ja sen väliaineesta koostuu vedestä..”Kuivahtaneet kalvot kiristävät ja puristavat joka puolelta, mikä vaikuttaa radikaalisti koko kehoon. Toisaalta kalvosto reagoi nopeasti myös nestetasapainon palautumiseen, ja hevosen juotua kudostuntuma voi muuttua minuuteissa.”.Suoloja – ennen kaikkea ruokasuolaa – tarvitaan paitsi nesteiden imeytymiseen, myös hermoimpulssin kulkemiseen lihaksistossa. Pahimmillaan suolavajeesta seuraa lihaskramppeja, jotka voivat jättää hevosen kipeäksi pitkäksi aikaa..Alkuverryttely on itsestään selvä osa urheilusuoritusta, mutta myös lihashuoltoa. Sekä määrällä että laadulla on väliä, eikä lämmittely ole välttämättä täyttänyt tarkoitustaan, vaikka se olisikin tullut tehtyä..”Tarkoitus on valmistella lihakset ja muutkin kropan rakenteet suoritukseen. Yksityiskohdat riippuvat yksilöstä: esimerkiksi kasvavat varsat ja vanhemmat hevoset tarvitsevat usein pidemmän verryttelyn. Vuodenaika vaikuttaa yllättävän paljon ihan fysiikan lakien kautta”, Ihasalo avaa..Hänen mielestään talvipakkasilla hevosen lämmittäminen kannattaa aloittaa jo ennen varsinaiseen harjoitukseen lähtemistä..”Lisäloimitus ja talliin tuominen pari tuntia etukäteen vähentää kummasti lämmitykseen tarvittavia kilometrejä liikutuksen alkaessa. Näin omaa aikaa ja hevosen elimistöä ei tarvitse kuluttaa tarpeettomasti”, hevoshieroja vinkkaa..”Kylmällä hevosen elimistö vähentää jalkojen vaatimatonta verenkiertoa entisestään, joten jonkinlaiset lämpökääreet jaloissakaan eivät ole huono idea, varsinkaan jos taustalla on vanhoja vaivoja.”.Riittämätön lämmittely – tai lämmityksen jälkeinen jäähtyminen – altistaa monenlaisille loukkaantumisille..Hevonen on muistettava pitää lämpimänä suoritukseen saakka. Muutoin oikeaoppisen alkuverryttelyn edut katoavat kirjaimellisesti taivaan tuuliin, mikäli vaikkapa valjastuskatoksella seisova ravuri joutuu viiman tai muuten vain vajavaisen loimituksen armoille..”Lihaksiston näkökulmasta uhkana ovat revähdykset, ylirasittuminen ja epäsymmetrinen liikkuminen, kun lihakset eivät ole valmiita supistumaan täydellä potentiaalillaan eivätkä toisaalta pysty vielä venymään äärimmilleen. Samalla suoritus kärsii voiman ja liikelaajuuksien puutteellisuudesta”, Ihasalo kertoo..Voi olla, että herkällä reagoinnilla päästään parin viikon tauolla, kun sama jalka olisi hiitin tai kisan jälkeen aiheuttanut vuoden huilin ja valtavasti lihasjäykkyyksiä.Sanna Ihasalo.Palauttelun merkitys jää helposti lämmittelyn jalkoihin..”Loppuverryttely on seuraavaa treeniä ja kilpailua ajatellen yhtä tärkeää, kuin mitä alkuverryttely on saman päivän suorituksen näkökulmasta”, hevoshieroja muistuttaa..Lihaksiston normaaliin kehityskaareen kuuluvat kovan rasituksen aiheuttamat mikrovauriot, joita paikkaamalla lihas kasvaa ja voimistuu. Tämä uudistuminen käynnistyy kuitenkin toden teolla vasta, kun solu on saanut suorituksen aiheuttaman happamuuden neutraloitua..”Samalla lihassärkyjä ja -jäykkyyksiä tulee huolellisen palauttelun ansiosta harvemmin tai ainakin lievempinä”, Ihasalo lisää..Hevosen kävelyttäminen on hyvästä, mutta se ei hänen mukaansa riitä loppuverryttelyksi..”Hapot lähtevät lihaksista vain hölkässä. Palauttelu kannattaakin tehdä samaan asteittaiseen tapaan kuin lämmittely, mutta luonnollisesti vastakkaisessa järjestyksessä. Jos hevosta ei jostain syystä voi hölkkyyttää kilpailupaikalla, niin loppuverryttely tulisi tehdä kotona viimeistään seuraavana päivänä.”.Ihasalon kokemuksen mukaan lähes jokaiselle huipputasoiselle tai ainakin omia rajojaan kilpailuissa koettelevalle hevoselle koituu ajan oloon jonkinasteista ylirasitusta nivelistöön, jänteisiin tai hankositeisiin. Murheen ei tarvitse olla suuri, kun se jo heijastuu lihaksistoon..”Iso osa puolieroista ja kireyksistä juontuu jostain päin lavan aluetta, seuraavaksi yleisin on lannerangan seutu. Useimmiten havainnot käyvät yksiin alaraajaongelmien tai sitten SI-nivelen kiputilojen kanssa”, hieroja paljastaa..Siksi jalkaterveyden vaaliminen on Ihasalon mielestä lihashuollon peruspilareita. Pohjaksi tarvitaan perusanatomian tuntemus ja proaktiivinen asenne..”Tallilla työskentelevien tulee tietää jalan rakenteet ja niiden normaali ulkonäkö. Kun tähän yhdistetään tapa käydä jalat läpi vaikkapa harjauksen yhteydessä, saadaan napattua nopeasti ja helposti alkavat vaivat ja vammat pieniäkin poikkeavuuksia tarkkailemalla”, hän sanoo..”Aina ei tarvitse lähteä lääkäriin, vaan voi jättää muutaman kovemman treenin väliin ja kylmätä kohtaa tehostetusti. Voi olla, että herkällä reagoinnilla päästään parin viikon tauolla, kun sama jalka olisi hiitin tai kisan jälkeen aiheuttanut vuoden huilin ja valtavasti lihasjäykkyyksiä.”.Harjauksen, loimituksen tai varustamisen yhteydessä on yhtä tärkeää havainnoida lihaksiston terveydentilaa. Kosketuksen aristeleminen missä päin kehoa tahansa on aina hälytysmerkki..Hieroja kannustaa käyttämään kotikonsteja jalkaterveyden hyväksi joka treenin jälkeen – ei suinkaan vain silloin, kun jonkinasteista vammaa jo epäillään..”Vaurioille altistava rasituslämpö poistetaan jänteistä, hankositeistä ja nivelistä juoksevalla vedellä tai kylmäpatjoilla. Etenkin vanhemmilla tai jo vaivoista kärsineillä hevosilla tarvitaan lisäksi lämpöhoitoa, eli jalat kääritään mieluusti etupolvia ja kintereitä myöten”, Ihasalo vinkkaa..”Arnikalinimenttiä voi käyttää vaikka joka päivä. Arnika ei aiheuta ihoärsytystä tai muitakaan tuntemuksia, mutta se imeytyy syvemmälle kudoksiin ja auttaa myös lihaskireyksiin.”.Ihannetapauksessa kotihoitojen koordinaattorina toimii ammattihieroja, joka kuuluu hevosen tiimiin kengittäjän, eläinlääkärin, valmentajan ja muiden ammattilaisten tavoin. Hän on paras arvioimaan myös ammattimaisen lihashuollon määrän ja laadun tarvetta..”Jokainen hyötyy säännöllisestä hieronnasta, mutta yhdelle hieronta kilpailun jälkeen voi olla ehdoton edellytys. Toiselle läpikäynti parin kuukauden välein on enemmän rentoutusta ja palauttelua.”.Hevoshierojia on joka lähtöön – suojaamaton ammattinimike jättää vastuun kuluttajalle. Jos hieronta ei vaikuta hyödylliseltä tai hieroja osaavalta, ongelma ei välttämättä ole ammattimaisen lihashuollon konseptissa itsessään..”Asiakkaan on syytä olla valppaana oman oikeusturvansa ja hevosensa hyvinvoinnin vuoksi”, hän kannustaa..”Hevoshieronnan ammattitutkinto on selkeä osoitus siitä, että hevoshieronnan tietotaito on vähintään perustasolla. Toki työkokemuksellakin on valtava merkitys.”.Ammattitaitoisen lihashuoltajan etsintä kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Ihasalo suosittelee hevosen ensimmäistä hierontaa jo ratsutusvaiheessa, ravihevoselle kaksivuotiskeväänä..”Hierontaa ei onneksi nähdä enää valmiin kilpahevosen viimeistelynä, saati vanhan hevosen viimeisenä oljenkortena. Varsan kehitys on nopeinta ja treenaaminen tehokkainta, kun hevonen päästään pitämään suorana ja terveenä, eikä odotella ongelmien syntymistä.”.Hieronta muun muassa vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja nestekiertoa, poistaa kuona-aineita, laskee stressitasoa ja palauttaa lihaksia lepopituuteensa kireyksiä poistamalla. Tätä kautta voidaan vähentää loukkaantumisriskiä, ennaltaehkäistä epäsymmetrioita tai korjata jo syntyneitä vinouksia..”Lisäksi notkea kroppa ja iloinen mieli tukevat treenimotivaatiota, mikä ei ole ihan pieni asia.”

Kotihoito kunniaan – "Valtaosa hevosen lihashuollosta tapahtuu talliarjessa"

Aiheeseen liittyvää

Koiran kuono avuksi hevosen mahahaavan etsinnässä

Heinäseminaarissa oltiin heinän äärellä, hevonen pureskelee heinäkiloa kohti noin 3400 kertaa

Tulkintaohjeet tärkeä keino rehuanalyysien käytön lisäämiseksi

15 senttimetrin paksuinen kuivike sai hevoset nukkumaan pidempään