Kuntoutuksessa liike on lääke – Eläinlääkäri: "Hevonen on huono sietämään lepoa"

Liike on lääke, vakuuttavat niin eläinlääkärit kuin kuntouttajatkin. Suunnitelmallinen kuntoutus edistää vamman paranemisen lisäksi myös stressaavan omistajan henkistä hyvinvointia..Eläinlääkäri Tanja Pehkonen huomioi hevosten kuntouttamisessa kaksi eri asiaa. .”Yksi asia on se itse vamma. Toinen asia on kokonaisuus. Kokonaisuus pitää aina ottaa huomioon ja löytää keskitie vamman paranemisen ja koko hevosen hyvinvoinnin välillä.”.Pehkosen mukaan akuutti kaviokuume ja luunmurtumat ovat ainoita tiloja, joita ei voida lähteä kuntouttamaan heti. Ne vaativat karsinalepoa, jolloin kokonaisuus muodostuu haasteeksi. Lihasvoima ja aerobinen suorituskyky alkavat hävitä. Levossa myös luusto heikkenee, koska sen pysyminen vahvana vaatii rasitusta, ja nimenomaan kovatempoisen liikkeen muodossa. .”Se, minkä verran hevosta pystytään kuntouttamaan vamman paranemisen aikana, vaikuttaa siihen, miten kokonaisuus kestää, kun hevonen palaa töihin. Siksi murtumapotilaatkin pitäisi saada liikkeelle ja rasitukseen heti, kun vaurioitunut luu sen kestää.”.Monissa pehmytkudosvaurioissa ja esimerkiksi SI-alueen kiputiloissa Pehkonen ei käyttäisi karsinalepoa lainkaan. Hevonen voidaan hyvin pitää kevyessä liikkeessä jo ennen diagnoosin saamista, ellei ole syytä epäillä murtumaa. .”Hevonen on huono sietämään lepoa. Enemmän saadaan ongelmia aikaan sillä, että jätetään hevonen karsinaan odottamaan diagnoosia, kuin sillä, että liikutetaan nätisti. Diagnoosin jälkeen voidaan miettiä mitä kaikkea hevosen kanssa voidaan tehdä ilman, että revitään vauriokohtaa rikki.” .Kun hevosta kuntoutetaan koko vamman paranemisprosessin ajan, vammasta aiheutuva arpikudos adaptoituu paremmin tulevaan rasitukseen ja venytykseen. Jännevammojen paranemisesta on Pehkosen mukaan tehty melko vähän tutkimuksia niiden yleisyys huomioon ottaen. Syynä tähän on voi olla se, että jokainen jännevamma on niin yksilöllinen, että verrokkitutkimuksia on vaikea tehdä..”Kuntoutuksen vaikutusta vamma-alueen kestävyyteen paranemisen jälkeen voisi kuvailla käyttämälläni T-paitavertauksella: Sinulla on vähän virttynyt T-paita, johon tulee reikä. Jos korjaat sen farkkukankaalla, niin miten käy, kun alat venyttää sitä paitaa? Farkkukangas kestää, mutta paita repeää sen vierestä. Farkkukangas on kuin arpikudos, josta tulee ilman kuntoutusta sellainen joustamaton mötti.”.Kuntoutussuunnitelman tekeminen yhdessä eläinlääkärin kanssa on tärkeää paitsi hevosen, myös omistajan takia. Omistajan luonne ja oma aktiivisuus vaikuttaa suunnitelmaan. .”On omistajia, joille hevosen vamma ja kuntoutus aiheuttaa ympärivuorokautisen stressin. Silloin voi olla hyvä ulkoistaa kuntoutus kokonaan muualle. Tai ainakin omistajalle täytyy antaa mahdollisimman selkeät toimintaohjeet siitä, mitä hän voi kotona tehdä”, Pehkonen sanoo..”Jollekin voi olla ihan ok laittaa hevonen kolmeksi kuukaudeksi laitumeen, ja syksyllä tsekataan, mikä on tilanne. Jos taas omistaja stressaa paranemisen edistymistä, 3–4 viikon välein kontrollissa käyminen on pieni hinta mielenrauhasta ja siitä, että kuntoutussuunnitelmaa voidaan päivittää heti, jos se on tarpeen.”.Jos teet toistuvasti samaa asiaa samalla tavalla, saat toistuvasti saman lopputuloksen.Tanja Pehkonen.Myös kontrollikäyntien tiheys riippuu osittain omistajasta. .Tarkka kuntoutussuunnitelma antaa omistajalle selkeän rungon, johon nojata viikko viikolta. Samalla se auttaa myös eläinlääkäriä, koska ”vähän hölkkää” voi toiselle olla viiden kilometrin ajolenkki siinä, missä se toiselle on kolme ratsastuskentän pitkää sivua ravissa..Ensisijaisesti Pehkonen antaa ohjeita hevosen liikutukseen. Vammasta ja omistajan aktiivisuudesta riippuen voidaan itse vamma-aluetta hoitaa esimerkiksi kylmäämällä tai laserilla. Myös biologisia hoitomuotoja, kuten kantasoluja, PRP- tai PRF-hoitoa, on nykyään mahdollista käyttää paranemisen apuna..Kuntoutussuunnitelma voi myös olla muutos kengityksessä, valmennuspohjissa tai liikuntamuodoissa. Jos hevoselta joudutaan esimerkiksi toistuvasti piikittämään samoja niveliä ilman, että nivelessä on varsinaista vauriota, syytä täytyy etsiä valmennuksesta. .”Jos teet toistuvasti samaa asiaa samalla tavalla, saat toistuvasti saman lopputuloksen. Pitää miettiä, mitä voitaisiin muuttaa. Estehevoselle voi esimerkiksi tehdä hyvää kunnon maastolaukka ja kouluhevoselle pienet hypyt.”.Kuntoutussuunnitelmia Pehkonen laatii omistajien ja valmentajien lisäksi myös monille hevoskuntouttajille silloin, kun hevosen kuntoutus on ulkoistettu omistajalta heille..Hevoshieroja ja kuntoutuspalveluiden tuottaja Minna Rampa aloitti hevosten kuntouttamisen Kokemäellä kesällä 2018, jolloin tallille tuli vesikävelymatto tiloineen..Vesikävelymaton lisäksi Rampa käyttää kuntoutuksen apuna Irradian laseria, infrapunasolariumia ja hierontaa. Valtaosa Rampan asiakkaista on ravihevosia. .”Itse olen enemmän ravi-ihminen, joten puskaradio toimii varmaan paremmin ravipuolella. Yhtä lailla ratsutkin ovat tänne tervetulleita”, yrittäjä sanoo..Yleisin vamma, jonka kanssa kuntoutettava hevonen Rampan hoiviin päätyy, on hankosidevamma. .”Niille liike on lääke. Lopputuloksesta saadaan kestävämpi, kun hevonen on koko ajan treenissä. Vamman paraneminen tietenkin asettaa liikunnan määrälle ja laadulle raamit. Alun akuutissa vaiheessa treeni on pelkkää kävelyä. Kun eläinlääkäri antaa luvan, aletaan liikkua hölkässä. Asteittain lisätään ensin juostavaa matkaa, ja sitten vasta vauhtia.”.Rampa laseroi hankosidettä akuuttivaiheessa ahkerasti, ja jos vamman paraneminen ei jostain syystä tunnu etenevän odotetusti, teholaserkuuri voidaan uusia. .Hankosidevamman kuntoutus kestää vamman vakavuudesta riippuen noin kuusi kuukautta. Keskimäärin kuntoutettavat hevoset viettävät Rampan tallissa noin 3-4 kuukautta. ”Se riippuu todella paljon vammasta sekä siitä, missä vaiheessa hevosen halutaan siirtyvän takaisin kotiin tai valmentajalle. Kaikkea kahden viikon ja reilun vuoden väliltä on ollut.”.Liikkeen pitää olla laadukasta ja suunnitelmallista. Jokaisella treenillä pitää olla tarkoitus.Minna Rampa.Kuntouttaja tekee aina tiivistä yhteistyötä omistajien, eläinlääkäreiden ja valmentajien kanssa. On tärkeää, että tieto kulkee sovitusti ja saumattomasti joka suuntaan. Useimmat hevoset tulevat valmentajien kautta. .”Joidenkin hevosten kohdalla pidän yhteyttä pelkkään valmentajaan. Toki silloinkin omistajat ovat erittäin tervetulleita käymään, ja saavat halutessaan aina hevosen kuulumisia. Joskus taas jos hevonen tulee tänne omistajan aloitteesta, pidän yhteyttä ensisijaisesti omistajaan”, Rampa sanoo..Eläinlääkärin tekemä hoitosuunnitelma on kuntoutuksen ohjenuora. Hoitosuunnitelmaan sisältyy myös tieto tarvittavien kontrollien tiheydestä ja toteutuksesta. Jos omistajalla tai valmentajalla on toive siitä, ketä eläinlääkäriä hevosella käytetään, se yritetään toteuttaa mahdollisuuksien mukaan..Omistajilta tulevassa palautteessa mainitaan usein, että itse vamman kuntoutumisen lisäksi hevonen on suoristunut, notkistunut, voimistunut ja terveemmän tuntuinen. .”Toki on niitäkin asiakkaita, joiden hevosta en pysty auttamaan heidän haluamallaan tavalla, ja sekin palaute täytyy ottaa rakentavasti vastaan”, Rampa sanoo..Rampa pitää yhteyttä muutamaan muuhun kuntouttajaan ja hevosten hyvinvointialan osaajaan. Kokemuksia vaihdetaan. Lisäksi hän lukee paljon. .”Kaikki hevosten hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon liittyvät artikkelit ja julkaisut tulee luettua aina sillä silmällä, että jos niistä olisi jotain oppia ammennettavissa.” .Tärkein työn kautta tullut oppi on se, että liike todella on lääke. ”Mutta sen liikkeen pitää olla laadukasta ja suunnitelmallista. Jokaisella treenillä pitää olla tarkoitus.”

Kuntoutuksessa liike on lääke – Eläinlääkäri: "Hevonen on huono sietämään lepoa"

Aiheeseen liittyvää

Kun hevosenomistaja jätti maksamatta tallivuokran, käynnistyi prosessi, jonka lopputulos ei tyydytä ketään

Hevosäitejä on joka lähtöön

Mitä tapahtuu Hyvä Talli -neuvontakäynnillä?

Hevosasetus on nyt valmis – "Huomiot hevoskasvatuksen tilasta olivat oleelliset valmistelun kannalta"