Eläinlääkäri Tanja Pehkonen kertoo hevosen virtsarakosta ja virtsaamisesta anatomian ja fysiologian näkökulmasta.Hevosen virtsarakko sijaitsee takajalkojen välissä lantiorenkaan sisällä suoliston takana, Pehkonen valaisee. Virtsarakossa on hyvin venyvät seinämät.”Virtsarakko on aika samanlainen sukupuolesta riippumatta”, Pehkonen aloittaa.”Virtsa muodostuu munuaisissa, ja munuaisallas suodattaa kuona-aineita, muun muassa ureaa, ulos virtsan mukana. Tarpeelliset aineet ja iso osa vedestä imeytyy puolestaan takaisin verenkiertoon. Hevosen virtsa muodostuu siis kuona-aineesta ja nesteestä.”Hevosen virtsassa on eroa muihin eläinlajeihin verrattuna. Pehkosen mukaan hevosen virtsa voi olla sameaa ja mahdollisesti jopa aika paksuakin. Fysiologisesti hevosen virtsassa on paljon kalsiumkarbonaattia.”Jos hevosen virtsaa laittaa mikroskooppiin, siellä voi nähdä sellaisia kiteitä, jotka näyttävät hieman kristallinomaisilta. Niitä voi helposti luulla virtsakiviksi, jos asiaan ei ole perehtynyt, mutta hevosilla virtsakivet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia”, Pehkonen kuvailee.Virtsan koostumuksessa on eroavaisuuksia ja siinä esiintyy vaihtelua. ”Jos hevonen jostain syystä virtsaa enemmän kuin normaalisti, niin monesti silloin virtsa on laimeampaa, ja silloin siinä on myös vähemmän kalsiumkarbonaatteja, eikä se silloin välttämättä ole niin paksua. Vastaavasti taas, jos virtsa on ’seisonut’ rakossa pidempään, ja hevonen tyhjentää rakon kokonaan kerralla, silloin virtsa voi taas olla paksumpaa”, Pehkonen pohtii..Hevosen virtsan väri itsessään on Pehkosen mukaan poikkeava muihin eläinlajeihin verrattuna. Virtsan väri voi myös vaihdella.”Yleensä ajatellaan, että mitä kuivempi hevonen on, sitä tummempaa virtsa helposti on. Virtsa tummuu silloin, kun vettä on suhteessa muihin kuona-aineisiin nähden vähemmän. Hevosilla virtsa voi olla punertavaa, ja esimerkiksi jos hevosella on karsinassaan purukuivitus, virtsa voi näkyä siinä punertavana tai oranssina. Se johtuu virtsan sisältämistä väriaineista”, Pehkonen kertoo.”Yleensä tällainen ei ole vielä merkki verivirtsaisuudesta. Joskus kuitenkin tietyissä tilanteissa hevonen pissaa verta, ja se on silloin patologinen vika. Se voi kertoa lannehalvauksesta tai harvinaisessa tapauksessa se voi kertoa myös virtsakivistä, jos rasituksen jälkeen virtsan mukana tulee selkeästi verta.”Pehkosen mukaan on yksilöllistä, kuinka usein hevonen virtsaa. Tavallisesti virtsaamismäärä on 4–6 kertaa päivässä. Kerralla hevonen virtsaa määrällisesti jotakin 3–10 litran väliltä.”Normaalitilanteessa hevonen virtsaa 10–20 litraa vuorokauden aikana. Missään tapauksessa hevonen ei voi virtsata enempää kuin, mitä se juo. Hetkellisesti näin voi tapahtua, esimerkiksi jos hevonen on ollut rauhoitettuna. Pitkäaikaisesti juominen ja virtsaaminen liittyvät toisiinsa. Sellaista tilannetta ei voi tulla, että hevonen ei juo, mutta se kuitenkin pissaisi”, Pehkonen toteaa.”Kaikki vesi ei kuitenkaan tule ulos virtsan mukana, vaan nestettä haihtuu myös hengitysilman ja hikoilun mukana. Siitä muodostuu veden ja virtsan määrän ero, mikä on juomisen ja virtsaamisen välillä ollut.”Pehkonen kertoo, että hevosen veden juomiseen vaikuttaa rasituksen määrä ja intensiteetti sekä säätila. Normaalisti hevosen juo 20–60 litraa vettä päivässä.”Karkeasti voidaan ajatella, että hevonen juo vettä viisi litraa jokaista sataa elopainokiloa kohden. Jos puhutaan urheilijoista ja kovassa rasituksessa olevista hevosista yhdistettynä lämpimään säähän, voi veden tarve kasvaa jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi”, Pehkonen muistuttaa..Normaalitilanteessa hevonen virtsaa 10–20 litraa vuorokauden aikana.Eläinlääkäri Tanja Pehkonen.Virtsan määrää vuorokauden aikana on mahdotonta mitata. Pehkosen mukaan eläinlääkärit puhuvat polydipsiasta tai polyuriasta, ja silloin hevonen juo liikaa ja sen seurauksena virtsaa liikaa.”Tapa, jolla se määritellään on, että hevosen juomista mitataan. Silloin kaikki vesi, mitä hevonen saa vuorokauden aikana sisäänsä, mitataan. Jos siitä huomataan, että hevonen juo järjettömiä määriä, niin silloin se todennäköisesti myös virtsaa järjettömiä määriä”, Pehkonen kuvailee.”Hevosilla tällainen on kuitenkin harvinaista ja epätyypillistä verrattuna muihin eläimiin. Veden mittaaminen on kuitenkin sellainen konsti, minkä pystyy itse tekemään kotona, jos miettii sitä, pissaako hevonen liikaa.” Vahva adrenaliiniryöppy hevosella voi aiheuttaa Pehkosen mukaan sekä virtsaamisen tarvetta että sen häviämisen.”Kun sympaattinen hermosto aktivoituu, se voi tehdä sen, että hevonen haluaa pissata. Silloin virtsaputken pää rentoutuu ja virtsarakon seinämät supistuvat, mikä valmistelee hevosta tulevaan rasitukseen, pakenemiseen tai mikä se tilanne nyt sitten ikinä onkaan. Tämä on samankaltainen tilanne kuin ihmisilläkin, että jännittävässä tilanteessa voi tulla pissahätä”, Pehkonen kuvailee.”Toisaalta, jos adrenaliini tulee tosi voimakkaasti yhtäkkiä, esimerkiksi kun jokin hyökkäisi hevosen kimppuun, niin silloin hevonen ei voi jäädä ensin pissalle ja sitten vasta paeta. Silloin elimistö toimii juuri päinvastoin eli virtsaputken pää supistuu ja virtsarakon seinämät rentoutuvat. Silloin virtsarakkoon mahtuu enemmän virtsaa, ja pissaamistarve ja -refleksi poistuu tai vähenee merkittävästi. Sillä on siis vaikutusta, minkälainen jännitystilanne on ja mitä tilanne aiheuttaa hevosessa.”.Hevosilla virtsaamiseen ja virtsarakkoon tehtävät toimenpiteet eivät ole Pehkosen mukaan kovinkaan yleisiä. Hevosilla sekä virtsatietulehdukset että virtsakivet ovat suhteellisen harvinaisia.”Virtsan koostumuksen ja värin perusteella hevosia voidaan tuoda klinikalle tutkittavaksi, ja omistaja voi olla huolissaan esimerkiksi siitä, että virtsa on sameaa, paksua tai venyvää. Ne kaikki ovat kuitenkin normaaleja juttuja. Vastaavasti olisin huolissani silloin, jos varmuudella pystytään toteamaan, että virtsassa on verta, eikä se ole jotain värjäytymää. Se ei ole missään tilanteessa normaalia, ja se vaatii aina tutkimista”, Pehkonen kuvailee.”Virtsaamisasentoon meneminen kielii yleensä myös jostakin, ja lannehalvaus ja mahahaava ovat tyypillisimmät syyt, mihin itse sen ensimmäisenä yhdistäisin. Se ei ole hevoselle mitenkään normaaliasento olla. Yleisesti virtsaamisongelmiin liittyviä oireita tutkitaan enemmän kuin, mitä eläinlääkärit niistä sitten kuitenkaan löytävät. Jostakin syystä virtsausongelmia esiintyy ehkä enemmän ruunilla kuin tammoilla tai oreilla.”.Pehkonen ei ole varma, onko siitä tehty tutkimusta, että onko virtsaamisella tai täydellä virtsarakolla jotakin vaikutusta suorituskykyyn. Maalaisjärjellä ajateltuna sillä voisi olla ainakin jotakin merkitystä.”Luulisi, että hevoselle suorittaminen olisi helpompaa, jos sillä ei ole pissahätä samalla. Tyhjällä rakolla on varmasti kivempi liikkua, ja hevosella täysi virtsarakko painaakin jonkin verran, jopa 5–10 kiloakin. Kun rakon tyhjentää ennen suoritusta, niin kyllä sillä pienen vaikutuksen ainakin luulisi olevan. Eihän ihminenkään halua urheilla, jos on pissahätä, ja kyllähän elimistö niin ihmisellä kuin hevosellakin siinä mielessä toimii samalla tavalla”, Pehkonen miettii.Hevonen voi tarvittaessa pidättää virtsaa, ja osa voi pidättää sitä kauankin.”Osa hevosista ei esimerkiksi suostu pissaamaan asfaltille, käytävälle tai muulle kovalle alustalle, kun niitä voi inhottaa roiskeet. Tämä ei perustu mihinkään tutkimukseen, mutta minun käsitykseni mukaan hevosella voi olla tosi kovakin pissahätä, mutta se ei vain pissaa ennen kuin hetki on sille sopiva. Osa hevosista ovat taas rennompia, ja esimerkiksi ratsut voivat kesken ratsastuksen pysähtyä pissalle. Joku toinen hevonen taas ei ikinä tekisi niin, vaikka sillä ratsastettaisiin monta tuntia, joten yksilöissäkin on eroja”, Pehkonen päättää..Virtsanäyte toiveissaRavikilpailusääntöjen mukaan virtsanäytettä odotetaan vähintään tunnin ajan, mutta sitä voidaan tarvittaessa odottaa pidempikin aika.Kaikissa Suomen Hippoksen järjestämissä totoraveissa otetaan lääkeainetestinäytteitä. Jokaisena ravipäivänä otetaan yksi näyte, jossa arvonnan kohteena ovat kaikki kyseisiin raveihin osallistuvat hevoset ja ponit. Lääkeainetestinäyte pyritään ottamaan sekä verestä että virtsasta.”Minun kokemukseni mukaan tammat ovat hankalimpia pissaamaan näytteenottotilanteessa. Niille pissaaminen on jotenkin isompi projekti, ja ne ovat herkempiä häiriötekijöille. Esimerkiksi joku voi olla sellainen, ettei se halua pissata, kun ihminen häärää siinä vieressä”, eläinlääkäri Tanja Pehkonen kuvailee.”Vastaavasti taas joku nuori ori voi stimuloitua toisesta hevosesta, ja alkaa pissaamaan juuri sen takia, että siellä on toisia hevosia lähellä. Tosi usein se on niin, jos hevonen ei pissaa pitkään aikaan näytteenotossa, niin harvemmin ne pissaavat enää juuri ennen tunnin päättymistä. Kerran muistan sellaisen tilanteen, jossa nuoren oriin kanssa oltiin oltu näytteessä varmaan 50 minuuttia, ja sitten ori pissasi saman tien, kun tilaan tuli toinen hevonen. Oreilla voi olla enemmän tällaista käyttäytymistä.”.Minun kokemukseni mukaan tammat ovat hankalimpia pissaamaan näytteenotto-tilanteessa.Eläinlääkäri Tanja Pehkonen.Ravikilpailuissa hevosen suorituksen kannalta ihanteellinen tilanne on, kun hevonen saadaan virtsaamaan lämmityksen jälkeen. Useilla raviradoilla hevosille on tarjolla erillinen kuivitettu karsina, jossa hevosta voi käyttää pissalla. Pehkosen mukaan osa hevosista oppii pissaamaan silloin, kun hevoselle tarjotaan siihen mahdollisuus.”Usein ravikilpailuissa pissaaminen ennen suoritusta on hevoselle tapa. Pissaaminen voi olla helpompi opettaa vanhemmalla kilpahevosella, sillä nuoremmilla voi olla sen verran jännitystä ilmassa, että pystyvätkö ne siinä hetkessä pissaamaan. Se voi olla hankala opettaa hevoselle ravikilpailuiden yhteydessä, mutta sitä voi opettaa myös esimerkiksi silloin, kun käy radalla muuten ajamassa. Sellaiset tilanteet ovat hevoselle usein vähemmän jännittäviä kuin varsinaiset kilpailutilanteet”, Pehkonen kertoo..”Jos hevonen on pissannut ennen suoritusta, ja se joutuu suorituksen jälkeen näytteeseen, silloin hevoselta ei välttämättä enää saada virtsanäytettä otettua. Välillä näytteeseen tullessa hevosenhoitaja voi sanoa heti, että hevonen pissasi lämmityksen jälkeen, emmekä tule saamaan hevoselta näytettä, ja usein se monesti meneekin juuri niin. Siinä pitää kuitenkin aina olla skarppina, kun hevonen tulee näytteenottokarsinaan, siellä on puhtaat kuivikkeet, ja hevonen on mahdollisesti jo saanut vähän vettä, niin tosi moni hevonen pissaa karsinassa ihan välittömästi.”Joskus hevosten kanssa voi näytteenottotilanteessa käydä niin, että hevonen rupeaa pissaamaan, mutta se säikähtää kopparia sen verran, että virtsaa ei saada kerättyä.”Se on harmillinen tilanne, mutta aina virtsanäytettä ei vain saada otettua. Silloin otetaan vain verinäyte, jos virtsaa ei syystä tai toisesta saada otettua. Tiettyjen aineiden kohdalla virtsa saattaa olla herkempi kuin veri, joten lähtökohtaisesti näytteenotossa pyritään kuitenkin saamaan kumpikin näyte otettua.”
