Loimitus jakaa mielipiteitä – Mikä on sopivasti, mikä on sopiva?

Aivan puhtaasti mielipidekysymys loimitus ei kuitenkaan ole, vaan aiheesta on tehty myös tutkimuksia Suomen talvea muistuttavissa olosuhteissa ainakin Pohjois-Amerikassa, Norjassa ja Ruotsissa..Kyselytutkimuksessa norjalaisista ja ruotsalaisista hevosenomistajista 80 prosenttia ilmoitti loimittavansa hevosensa kylmällä ilmalla. Enemmistö aloitti loimittamisen lämpötilan tippuessa syksyllä alle 10 asteeseen..Toisessa tutkimuksessa hevosten annettiin itse valita halusivatko ne loimet päällensä. Myös hevosista 80 prosenttia kannatti loimittamista, mutta vasta, kun lämpötila ulkona oli 10 astetta pakkasen puolella. Näiden kahden tutkimuksen valossa omistajien ja hevosten mieltymykset loimituksen suhteen ovat noin kahdenkymmenen celsiusasteen päässä toisistaan..Tutkimustietoa löytyy myös esimerkiksi eri paksuisten ulkoloimien vaikutuksesta hevosen ihon pintalämpötilaan tunnin tarhauksen jälkeen. Tutkimuksessa hevosia tarhattiin 23 asteen pakkasessa, joka tuulen kanssa vastasi noin -32 astetta. Loimittamattoman hevosen ihon lämpötilaksi mitattiin 22,3 astetta, vuorettoman loimen kanssa tarhanneen hevosen 26,8 astetta. 200 gramman täytteellä olevan loimen alta löytyi 30,3 asteinen iho ja 400 grammaisella loimella ihon lämpötila oli 31,5 astetta..Tutkitun tiedon soveltaminen käytäntöön ei kuitenkaan ole mitenkään yksiselitteistä. Jokainen hevonen on yksilö, ja esimerkiksi rodulla, iällä, lihavuuskunnolla, ruokinnalla, karvan pituudella ja käyttötarkoituksella on vaikutuksensa. Kyse energiastaTerveen aikuisen hevosen ruumiinlämpö pysyy 37–39 asteen välillä. Tutkimusten mukaan ilman lämpötilan ollessa noin 5–25 astetta hevoset eivät joudu kuluttamaan ylimääräistä energiaa kehonsa lämmittämiseen tai viilentämiseen, vaan tämä on niin sanottu lämpöneutraali alue. Se, missä alueen alaraja kulkee, määrittyy lopulta yksilökohtaisesti. Useampi asia määrittää sen, missä lämpötilassa hevosen täytyy alkaa aktiivisesti ylläpitämään omaa ruumiinlämpöään. Hevosilla, joilla on kuiva talvikarva, tämän pisteen on tutkittu olevan -15–5 asteen välillä..Hevoset pitävät itseään lämpimänä esimerkiksi tärisemällä, nostamalla karvojaan pystyyn tai supistamalla verisuoniaan. Lisäksi ne mielellään kääntävät takapuolensa tuulta kohti tai hakeutuvat aurinkoiseen kohtaan tarhassa. Myös heinän syöminen auttaa hevosta pitämään itseään lämpimänä. Loimitusta perustellaankin joskus heinän kulutuksen vähenemisellä. Pohjois-Amerikassa tehdyssä tutkimuksessa kuitenkin laskettiin, että loimituksen tuoma säästö heinäkustannuksissa oli vuositasolla 34,85 dollaria. Summa on euroiksi muunnettuna joksenkin sama, ja antanee ainakin suuruusluokan vuositason säästölle myös Suomessa.."Ei saunasta pihalle"Ravivalmentaja Juha-Matti Paavola loimittaa pääasiassa vain aikuisia, yli 3-vuotiaita hevosia. .”Varsat kun on yhdessä niin ne on aika kekseliäitä. Vahinkojen välttämiseksi en laita niille ulos loimia”, Paavola sanoo. .Ajon jälkeen varsat kuivuvat sisällä, ja mielellään piehtaroivat sen jälkeen ulkona kuivuneen hien aiheuttaman kutinan pois..Aikuisia ajohevosia Paavola alkaa loimittaa loka-marraskuun vaihteessa ja loimet riisutaan keväällä, kun lämpötila alkaa mennä plussan puolelle. Lämpömittaria enemmän katsotaan taivaalle, kevätauringossa nollakeli on hevoselle miellyttävämpi kuin syyspimeässä tuulessa ja tihkusateessa..Paavolan mukaan yksinkertainen on kaunista. Tallissa on juuri sen verran lämmintä öisin, että vedet pysyvät sulana..”Se on hevosillekin mukavampi, ei ole niin kuin saunasta menisi pihalle.”.Klippaamattomille hevosille riittää päivisin ulos yksi loimi eikä talliloimia käytetä. Jos tallissa on klipattuja hevosia, ne loimitetaan myös talliin yöksi, sekä mahdollisesti useammalla loimella tarhaan. Paavola ei kuitenkaan mielellään klippaa hevosia, elleivät ne juokse todella paljon kilpaa juurikin talvikaudella..Ihan laiskuudestahan tämä on lähtenyt.Riitta Holopainen Heponiityn Ratsastuskoululta.Heponiityn Ratsastuskoululla Hyvinkäällä loimia ei hevosten päällä juuri nähdä. Hevoset ja ponit asuvat pihatoissa, joita on kolme. Vanha talli on muutettu kymmenisen vuotta sitten pilttuutalliksi, jossa on tuntihevosille vain hoitopaikat tunneille valmistautumista varten..”Silloin kun hevoset vielä asuivat karsinoissa, ne loimitettiin ulos. Mutta silloinkin vain sadeloimilla, ei mitään kerroksia”, toinen tallin yrittäjistä, valmentaja Riitta Holopainen sanoo. ”Kun pihattosysteemiin siirryttiin, kuvittelin loimitustarvetta olevan enemmän. Kaikille tuntsareille hommattiin parit Rambon loimet ja järkättiin niille kuivatustilaa. Nyt siellä onkin lopulta 3-4 hevosta loimitettuna.”.Hevosia ja poneja on yhteensä reilut kolmekymmentä, rotukirjoa on minimuulista puoliverisiin. Holopainen sanoo loimittavansa iäkkäitä, parikymppisiä tuntihevosia, joilla on ohut karva. Lisäksi sellaiset hevoset, jotka tulevat kesken talven, ja niitä on edellisessä paikassa loimitettu, loimitetaan kevääseen saakka..Holopainen on huomannut, että talvella loimitettujen hevosten selässä lumi usein sulaa, siinä missä suoraan selän päälle satanut lumi jää siihen. .”Uskon, että karvan oma lämmöneristys häviää, kun se litistyy loimen alla. Meillä käytetään ohuita, mahdollisimman kevyitä loimia”, Riitta Holopainen kertoo..Mikään ideologia loimettomuus ei Heponiityssä ole. .”Ihan laiskuudestahan tämä on lähtenyt”, Holopainen naurahtaa. ”Tarvittaessa kuitenkin loimitetaan. Usein tarve voi olla myös puhtaanapito. Syksyn pahimmilla kurakeleillä asiakkaiden on mukavampaa saada kuiva hevonen tunnille, ja jos aamulla on vaikka aikainen kisoihin lähtö, niin loimi suojaa likaantumiselta yöllä. Mutta eihän nämä meidän hevoset juuri missään käy.”.Holopaisen oma kilpaileva suomenhevonen saa hikoiltuaan kevyen loimen pihattoon, jos siellä on pakkasta. .”Se treenaa kerran viikossa Ruskeasuon lämpimässä hallissa, ja kyllähän se siellä hikoilee. Klippasin hevosia karsinatallin aikaan, mutta en enää. Nyt meillä asuu yksi klipattu hevonen. Sillekin riittää pihatossa yksi loimi.”."Arjen toimivuuden takia".Talliyrittäjänä, valmentajana ja ratsuttajana Jokelassa toimiva Roosa Lappalainen pitää täyshoitohevosten loimittamista välillä haasteellisena. .”Arjen toimivuuden takia henkilökunta pukee vain yhden loimen hevoselle päälle ulos ja riisuu illalla. Silloin se talliloimi usein jää päiväksi alle. Tästä syystä asiakkaiden tulisi kiinnittää erityishuomioita istuviin loimiin, aika usein sisäloimi on illalla ulkoloimen alla mutkalla ja kiristämässä. Tällainen loimi ei ole istuva loimi eikä hevoselle myöskään mukava”, Lappalainen sanoo..Hän toivoisi omistajien panostavan loimien istuvuuden lisäksi siihen, että ne ovat ehjiä ja vedenpitäviä..Jalkalenkit loimissa on Lappalaisen tallilla kielletty, koska ne voivat aiheuttaa vaaratilanteita loimia riisuessa ja vievät myös enemmän aikaa. Turvallisuusriskin takia loimia ei myöskään mennä vaihtamaan kesken päivän tarhaan. .”Pääsääntöisesti hevosen omistajat tottakai päättävät hevosen loimituksesta, jotkut tykkää loimittaa enemmän ja jotkut vähemmän. Muutamia tapauksia vuosien varrella on ollut, että hevoset on vuorattu useampaan loimeen ja sitten niillä on niin kuuma, että heinäkään ei enää maistu. Tällöin asiaan on täytynyt puuttua”, Lappalainen kertoo. ”Ihmisten täytyisi muistaa että tallihenkilökunta näkee hevostasi enemmän arjessa kuin sinä, ja luottaa heihin. Omistaja usein käy vain ratsastamassa ja hoitamassa hevosensa, pukee loimet päälle ja lähtee. Silloin ei näe muutaman tunnin päästä onko hevosella todella kuuma vai ei.” .Lappalaisen tallissa on 23 hevosta ja pihatossa 7. Perusperiaate on, että lähes kaikki loimitetaan syksystä eteenpäin sateella ja kovalla tuulella. Klipatut hevoset ovat aina lämpimästi loimitettuja, mutta nuoret hevoset saattavat nakuilla talvellakin sateisia ja tuulisia päiviä lukuunottamatta. Kesällä herkimmät hevoset loimitetaan sateella, ettei niiden selkä reagoisi kylmään..Tallin lämpötila on talvisin noin 10 asteessa, ja sisällä hevoset ovat pääsääntöisesti ilman loimia ja klipatut 100–200 grammaisten talliloimien kanssa. ”Harvassa on ollut ne talvet, että tallissa olisi enää tarvittu 300–400 grammaisia fullneck-toppaloimia.” Tarkkana istuvuuden kanssa.Hevoshieroja Miisa Wikman kehottaa hevosenomistajia erityiseen tarkkuuteen loimien istuvuuden suhteen. .”Säkä on se oleellisin kohta. Loimi ei saisi olla niin väljä edestä, että se valuun sään taakse, tai sen reuna jää painamaan keskelle säkää. Ihmiset ovat huolissaan siitä, ettei loimi paina kaulan alta henkitorvea. Henkitorven kohta kiristyy kuitenkin vasta, kun loimi on säästä liian tiukka”, Wikman huomauttaa..Loimen kaula-aukko on Wikmanin mukaan sopivan kokoinen silloin, kun koko käden saa mahtumaan sään ja loimen väliin hevosen pään ollessa alhaalla. ”Haastehan on se, että jokainen hevonen on mittasuhteiltaan ja rakenteeltaan erilainen ja loimet taas tehdään liukuhihnalla. Joillekin hevosille ei meinaa millään löytyä sopivaa merkkiä ja mallia. Loimien valmistajille voisi esittää toiveen, että tekisivät loimista vaikka kaksi eri kaavoitusta.”.Epäsopiva loimi voi aiheuttaa hevoselle täysin samoja oireita kuin epäsopiva satula. .”Kudosten rajat sään alueella kipeytyvät. Hevonen vetää etuosaansa suppuun, jolloin rintalihakset puristuvat ja kainalot menevät tukkoon. Yksi näkyvä oire on ihon värisyttäminen, kun sään alueelle kosketaan. Myös kiukuttelu loimittaessa voi olla merkki loimen epäsopivuudesta.”.Uskoisin, että säkää kiristävä loimi 24/7 käytettynä voi muuttaa hevosen liikeratojaMiisa Wikman.Työssään Wikman on huomannut, että monilla hevosilla esimerkisi sään aristaminen ja ihon värisyttäminen loppuvat, kun loimituskausi keväällä päättyy. .”On ollut sellaisia moniongelmaisia hevosia, joilta on tutkittu ihan kaikkea, mahahaavasta hiekkakertymään, ja loimen huono istuvuus on lopulta ollut ainakin yksi tekijä. Ympärivuorokautisesta loimittamisesta luopuminen tai loimimallin vaihtaminen voi olla iso apu, ja ainakin se on halvempi kokeilla, kuin esimerkiksi satulan vaihto.”.Eniten ongelmia loimitus tuntuu Wikmanin kokemuksen mukaan aiheuttavan isosäkäisille ja pystylapaisille hevosille. Useampi loimi päällekkäin puettuna lisää riskiä siihen, että istuvuuden kanssa tulee ongelmia. ”Pahin yhdistelmä on pikkuisen kittana loimi alla ja isompi siinä päällä, jolloin päälimmäinen valuu sään taakse ja kiristää alimmaista entisestään.”.Isosäkäisille hevosille Wikman suosittelee highneck-loimia. ”Jos kahdesta vähän huonosti istuvasta pitää valita, niin mielummin se, joka kirraa vähän sään edessä, mutta jättää sään vapaaksi. Säkä on pelkkää luuta, siinä on okahaarakkeet päällyssiteineen ja paljon tuntohermoja. Olen omin silmin nähnyt, miten hevonen voi alkaa näkyvästi ontumaan, kun satula painaa sitä säkään. Uskoisin, että säkää kiristävä loimi 24/7 käytettynä voi muuttaa hevosen liikeratoja.”