Kuluvan kesän ensimmäinen helleaalto on pyyhkinyt Suomen yli, ja jokainen hevosenomistaja on varmasti miettinyt, kuinka pitää oma hevosena nesteytettynä ja hyvävoimaisena paahtavassa kuumuudessa..Hevosen elimistön lämmönsäätelyjärjestelmä on kuumuudessa kovilla, sillä auringon porotus voi nostaa hevosen pintalämpötilan jopa lähelle 60 astetta, kertoo Hevostietokeskus..Tästä on kyseHevosen elimistöstä on 60–70 % vettäHevosesta poistuu nestettä mm. lannan, virtsan ja hengityksen mukana sekä iholta haihtumalla ja hikoilemallaPoistuva neste on korvattava päivittäin, ja suolan saannin varmistaminen on tärkeääLähde: Hevostietokeskus.Hevonen sietää hyvin kuumuutta, ja se esimerkiksi pienentää lämmöntuottoaan vähentämällä syömistään ja aktiivisuuttaan. Varsat voivat olla alttiimpia helteen vaikutuksille, sillä ne eivät osaa säädellä omaa lämmöntuotantoaan aikuisten hevosten lailla..”Varsalla on kuitenkin nestettä jatkuvasti tarjolla, ja lähtökohtaisesti se osaa itse säädellä, että juo enemmän. Tammaa seuraisin enemmän, että se saa riittävästi nestettä. Kun on kuuma, tamma hikoilee ja se myös imettää enemmän, koska varsa juo enemmän. Jos tamma on kunnossa, eiköhän varsakin ole”, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Minna Viitanen Talliklinikalta sanoo..Nestehukka voi olla hengenvaarallinenHevosen ulkoiseen viilennykseen sopii loistavasti vesi, mutta nestetasapainon ylläpitäminen on tärkeää myös sisäisesti. Hevonen menettää hikoillessaan runsaasti nestettä, ja lisäksi sitä poistuu esimerkiksi lannan, virtsan, hengityksen ja haihtumisen seurauksena..Esimerkiksi imettävä tamma menettää päivittäin 2–4 prosenttia ruumiinpainostaan maidontuotannossa. 500-kiloisella hevosella tämä on jopa 20 litraa vuorokaudessa..Hevostietokeskuksen mukaan hevosen veden kulutus voi lisääntyä kuumalla ilmalla jopa 30–75 prosenttia. Hevosesta poistuva neste on korvattava jollain..”Vaikka hevonen syö ruohoa, jossa on 80 prosenttia vettä, sillä pitäisi silti olla mahdollisuus päästä juomaan.”.Liian vähäinen nesteensaanti voi aiheuttaa Viitasen mukaan ähkyn kaltaisia oireita, ja hevoselle voi nousta kuume kuivumisen tai lämpöhalvauksen seurauksena..Kuivuminen voi aiheuttaa esimerkiksi munuaisvaurion, ja on muistettava, että yli 10 prosentin nestehukka voi olla hevoselle hengenvaarallinen..Lämpöhalvaus seuraa, kun elimistön omien lämmönsäätelyjärjestelmien kapasiteetti ylittyy ja kehon lämpötila nousee liian korkeaksi. Suurin riskitekijä on kuumassa ja kosteassa säässä tapahtuva kova fyysinen rasitus tai hevosen sulkeminen pieneen, huonosti ilmastoituun tilaan, kuten hevostraileriin..Suolakivi ei yleensä riitäNatrium ja kloridi ovat hevosen tärkeimpiä elektrolyyttejä. Ne tunnetaan yleisesti suolana. Myös kaliumin saannista pitää huolehtia, mutta suolatasapaino on tärkeää, koska esimerkiksi laidunruoho ja kaura eivät sisällä paljon natriumia..Moni käyttää suolakiveä, mutta tutkimusten mukaan ainakaan treenissä oleva kilpahevonen ei saa suolakivestä tarpeeksi natriumia..Hevostietokeskuksen asiantuntijan, FT Susanna Kinnusen mukaan suolan saanti nuolukivestä on yksilöllistä, eivätkä kaikki joutohevosetkaan saa riittävästi suolaa ainoastaan suolakivestä..Hevostietokeskus ohjeistaa, että muutkin kuin kilpahevoset saattavat tarvita suolalisää 8 g/100 kg elopainoa puolen tunnin välein pitkäkestoisen suorituksen aikana..”Treenissä olevalle 500-kiloiselle ravihevoselle ylimääräisen suolan tarve voi olla jopa desi. Sekin saa osan suolakivestä ja kivennäisestä”, Viitanen sanoo..Treenissä olevalle 500-kiloiselle ravihevoselle ylimääräisen suolan tarve voi olla jopa desiEläinlääkäri Minna VIitanen.Myös valmiit elektrolyyttivalmisteet ovat hyvä vaihtoehto suolatason palauttamiseksi, mutta ikinä ei saa unohtaa puhdasta vettä. Sitä pitää olla saatavilla..Tällä hetkellä laki ei määrää, että hevosella on koko ajan vettä saatavilla, mutta siihen voi olla tulossa muutos eläinsuojelulain uudistuessa..Viitasen mielestä tässäkin pärjätään maalaisjärjellä..”Jos hevonen käy tarhassa 2 tuntia päivässä se selviää ilman vettä, mutta jos se tarhaa kello 8–16, sillä pitäisi olla vettä. Toki se on hyvä, että vettä olisi aina saatavilla”, eläinlääkäri toteaa..”Suurin osa minun asiakkaistani ovat ammattilaisia ja fiksuja ja osaavat hoitaa kyllä nesteytyksen. Valtaosa on ymmärtänyt, että nyt kun on näin kuuma, hevosta pitää juottaa enemmän. Sama on sydäntalvella, kun vesiastiat jäätyvät ja hevoset juovat vähemmän.”.Juuri ennen liikuntasuoritusta Viitanen ei suosittele antamaan suurta määrää vettä, koska hevosen vatsalaukku vetää vain 15 litraa..”Jos hevosella on jatkuvasti vettä tarjolla, ei ole välttämätöntä tankata ennen rasitusta, mutta jos vettä ei ole ollut, on se kuitenkin hyvä juottaa.”.Tarkkaile hevostaViitanen antaa pari vinkkiä, joilla voi testata, onko oma hevonen liian kuiva..Ensimmäinen on limakalvotesti. ”Nosta hevosen huulta ja paina sormella sen limakalvoja. Valkoisen läikän pitäisi palautua alle kahdessa sekunnissa takaisin vaaleanpunaiseksi.”.Toinen kimmoisuustesti tehdään ihosta. ”Nappaa nahkaa sormien väliin hevosen lavan edestä ja vedä itseesi päin. Jos iho palautuu saman tien, hevonen ei ole kuivunut.”.Jos nahka jää vähän ryppyyn, hevonen tarvitsee lisää nestettä..”Minä voin laittaa hevosen tippaan, jos minut on kutsuttu paikalle, mutta yksinkertaisin tapa on antaa hevoselle fysiologista suolaliuosvettä.”.Suolavesi syntyy, kun sekoitetaan 9 grammaa suolaa yhteen litraan vettä. ”Se imeytyy parhaiten hevoseen. Jos se ei suostu juomaan, niin tavallinen vesikin käy.”.Viitanen toteaa, että se on loppujen lopuksi aivan sama, meneekö neste hevoseen juomalla vai tipalla nesteyttämällä. Kuivunut hevonen ei välttämättä juo kerralla niin paljon, mutta vettä voi yrittää maustaa..Se, millä sekoituksella hevonen juo parhaiten, on eläimestä kiinni. Osa tykkää omenamehulla maustetusta vedestä, osa juo löysää mash-velliä. Viitanen sanoo, että yksi hyvä kikka on etenkin matkoille sekoittaa kuivatusta porkkanarouheesta vesivelliä. ”Se on maistunut monille. En tiedä, saako rouhetta vielä jostain.”.Kuljetuksissa onkin tärkeää muistaa nesteytys ja reissuun lähdön aikataulutus. Viitanen ei suosittele matkustamaan kuumimpina aikoina, ellei sille ole pakottavaa tarvetta..”Ei ole ideaalitilanne, että hevosta kuljetetaan kuumalla. Harvalla on niin hieno auto, että siellä on hyvä ilmastointi”, Viitanen toteaa..”Itse ajattelisin sen niin, että mikäli lämpötila autossa nousee 30 asteeseen ja yli, hevosen kunto pitäisi tarkistaa vähintään tunnin välein.”.Eläinlääkäri huomauttaa, että ei hän itsekään istuisi autossa, jos sen lämpötila nousee liikaa. ”Enkä pitäisi koiraani siellä. Oletan kuitenkin, ettei kellään ole sellaista traileria, missä ei ilma kiertäisi yhtään.”.Nestevajaus vaikuttaa suorituskykyyn ja palautumiseenHevostietokeskuksen valmennuksen asiantuntija FT Susanna Kinnunen on hevosen kuormitusfysiologian asiantuntija. Hän on myös väitellyt liikunnan aiheuttamasta hapetusstressistä ravihevosilla.Hevosen liikkumiseen käyttämästä energiasta lähes 80 % vapautuu lämpönä ja vain 20% käytetään itse liikkumiseen. Tämä on se syy, miksi hevonen tuottaa niin paljon lämpöä liikkuessaan.Kinnunen sanoo, että siihen, miten ja missä kohtaa suoritusta nestevajaus vaikuttaa hevoseen, vaikuttaa monet tekijät. Luotettavasti nestevajauksen voi laskea punnitsemalla eläimen ennen ja jälkeen suorituksen.”On tutkittu, että 2–3 prosentin nestevajaus aiheuttaa selvää suorituskyvyn laskua, mutta se myös heikentää lämmönsäätelyä.”Kinnunen kertoo Seppo Hyypän Ypäjällä ennen Atlantan olympiakilpailuja tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan jo prosentin painonlasku, eli nestevajaus, heikensi suorituskykyä.Se ei ole paljon. Raskaassa työssä oleva hevonen hikoilee ja menettää jopa 15 litraa nestettä tunnissa, ja prosentin hukka 500 kiloa painavassa eläimessä tarkoittaa viittä litraa nestettä.”Hevosen hiki on suolaisempaa kuin plasma, toisin kuin ihmisellä. Eli hevonen menettää merkittävän määrän suoloja hikoillessaan”, hän toteaa.”Nestevajaus heikentää lämmönsäätelyä ja nämä yhdessä heikentävät lihassolujen energia-aineenvaihduntaa. Kun tilanne pahenee, hermoston viestit eivät enää toimi normaalisti, jonka seurauksena lihaksisto ei toimi. Ja kun tilanne etenee vielä pahemmaksi, sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta heikkenee.”Kaikki vaikuttaa kuitenkin kaikkeen. Eläimen ikä, peruskunto, lihavuuskunto ja myös kuljetus. Helpointa nestetasapainon ongelmien välttämiseksi on ennaltaehkäisy.”Ongelmia tulee jo kuljetusmatkan aikana, jossa hevonen voi kuivua. Näin sillä voi olla nestevajausta jo kilpailupaikalle tullessa.”Kinnunen on samoilla linjoilla Viitasen kanssa siinä, että hellekelillä kuljettaessa tunnin välein olisi hyvä tarkastaa hevosen kunto ja yrittää juottaa sitä..On tutkittu, että 2–3 prosentin nestevajaus aiheuttaa selvää suorituskyvyn laskua, mutta se myös heikentää lämmönsäätelyä.”FT Susanna Kinnunen Hevostietokeskuksesta.Hevosen voi viilentää kylmällä vedelläElektrolyyttejä kannattaa alkaa antaa jo muutamia päiviä etukäteen, Kinnunen neuvoo. Ne eivät varastoidu, mutta niiden syöttäminen varmistaa nestetasapainon, joka on varmasti kunnossa ennen raskasta suoritusta helteessä.Hevoset myös tottuvat elektrolyyttien makuun, jolloin ne voi olla helpompi saada juomaan kilpailupaikalla.”Elektrolyyteissä ei saa olla liikaa sokeria, koska se heikentää suolan imeytymistä. On tutkittu, että puoli desiä melassia 10 litrassa vettä on varmasti turvallinen määrä.”Valmiit elektrolyyttivalmisteet ovat hintavia, mutta hevoselle voi myös antaa pansuolaa ja merisuolaa.Heti suorituksen jälkeen hevosta voi juottaa, mutta kohtuullisesti. ”6–8 litraa haaleaa vettä, ja sitten puolen tunnin kuluttua lisää. Ennen suoritusta ämpärillinen on liikaa, mutta lämmittelyn ja startin välissä olisi hyvä saada hevonen juomaan vähän.”Elektrolyyttejä Kinnunen antaisi hevoselle suorituksen jälkeen, kun hevonen ei enää puhalla voimakkaasti ja sen syke alkaa laskea.”Jos haluaa ottaa varman päälle, niiden antamista kannattaa jatkaa seuraavanakin päivänä. Pitää myös muistaa puhdas vesi.”Helteestä ja rasituksesta palautumiseen vaikuttaa nesteytyksen lisäksi myös nopea jäähdytys. ”Turhaan pelätään hevosen valelemista kylmällä vedellä. Yksi tehokas keino on myös viedä hevonen järveen.”Kinnunen sanoo kuulevansa vuosittain, ettei kuumissaan olevaa hevosta saisi viedä järveen. ”Sanotaan, että kylmä vesi sulkee pintaverenkierron ja lämpö jää hevosen sisälle. Se ei pidä paikkaansa, vaan se on keino laskea hevosen ruumiinlämpöä lämpöhalvauksen uhatessa.”Lämpöhalvauksen uhatessa, veden kaapimiseen iholta ei Kinnusen mukaan kannata tuhlata aikaa, vaan jatkaa valelua kylmällä vedellä. Tästä aiheesta puhuu paljon myös urheiluhevosten lämmönsäätelyyn erikoistunut fysiologi David Marlin.Kinnusen mukaan helteellä on turvallista kilpailla, kunhan hevosen jäähdyttämisestä ja nesteytyksestä pidetään huoli. Mitä korkeampi ilmankosteus, sitä huonommin hiki haihtuu hevosen iholta ja sen hitaammin hevonen jäähtyy.”Se, että energiavarannot palautuvat, vie useamman päivän”, hän muistuttaa..Unohtakaa se hikiviila!.Hevonen sietää kuumuutta hyvin, mutta mitä pitää ottaa huomioon kuljetuksessa, kun aurinko porottaa ja lämpötila hipoo kolmeakymppiä?
