Vain numeroita vai mestyksen avain? – Ravihevosten säkäkorkeus vaihtelee paljon

Huhtikuun alussa Ruotsin Travronden uutisoi, että vain 135 senttimetriä korkea 3-vuotias kylmäverinen Gangstras otti uransa avausvoiton Östersundin lounasraveissa. B-ponien lähdöissä kilpaileva poni saa olla säkäkorkeudeltaan enintään 130 senttimetriä, joten Gangstras on vain viisi senttiä korkeampi kuin ponilähdöissä kilpaileva poni voi olla. .Suomessa kilpaili vuosina 2005–2012 lämminveriruuna Aslak, jonka uran loppulukemiksi kirjataan 236 459 euroa ja ennätys 11,6aly. Mieleenpainuvan ruunasta kuitenkin teki sen koko, sillä se oli 178 senttimetriä korkea jättiläinen..Näiden perusteella yhteenvetona voisi ajatella, että ravihevosen koko voi vaihdella noin 135 ja 178 senttimetrin välillä. .Hevosen kokoPienenä ravurina pidetään yleensä säkäkorkeudeltaan noin 150 senttimetristä tai sen alle olevaa hevosta ja isona selvästi yli 160 senttistä ravuria.Koon ja kilpailumenestyksen yhteyttä ei tiettävästi ole Suomessa tutkittu.Kasvavaa hevosta valmennettaessa koko tulee ottaa yhtenä tekijänä huomioon. Pienemmät hevoset voivat olla aiemmin valmiita kilpailemaan kuin isot.Erityisesti ison suomenhevosen kanssa on oltava nuorena tarkkana, koska kova kasvu voi vaikuttaa raviin, jos hevosen paikat eivät vielä ole vahvistuneet kantamaan kokoaan..Ammattimaista valmennustoimintaa vuosikausia pyörittäneen Tapio Perttusen mukaan maailmasta löytyy paljon sekä pieniä että isoja huippuhevosia. Jotkut pikkuiset hevoset ovat voineet olla säkäkorkeudeltaan huomattavasti alle 150 senttimetriä, ja silti ne ovat pystyneet tekemään jopa maailmanennätyksiäkin. .”Minulla oli aikoinaan hyvä Suomessa syntynyt Einarsin, joka oli säkäkorkeudeltaan noin 148 senttimetriä. Se oli hyvä hevonen, ja voitti muun muassa Kriteriumin sekä Suur-Hollolan. Oikein isoa ja oikein hyvää hevosta minulla ei taida olla ollut, ja suurin osa hevosistani on aina olleet keskikokoisia tai enemmän pieniä kuin isoja”, Perttunen kertoo..Perttunen määrittelee pieneksi ravihevoseksi noin 152-senttiset ja sen alle jäävät hevoset. Isoja hevosia puolestaan ovat yli 160-senttiset ja keskikoisia ovat näiden mittojen väliin jäävät hevoset. Keskiverto ihannehevosen koko Perttusen mukaan voisi olla noin 158 senttimetriä, jos mietitään vain hevosen kokoa, eikä hevosen muita ominaisuuksia..”Koko ei kuitenkaan juuri vaikuta hevosen valmentamiseen, ja pieniäkin treenataan käytännössä samalla tavalla kuin isompiakin. Treenit pitää olla lähtökohtaisestikin hevoselle sopivia, ja järki pitää muistaa pitää päässä tässäkin asiassa. Hevosen ehdoilla on mentävä, mutta on hevosia pidettävä valjaissa”, Perttunen painottaa..”Nuorien hevosten kohdalla koko ehkä korostuu enemmän, koska silloin hevoset kasvavat ja saman ikäluokan hevosetkin kasvavat eri tavalla. Kuitenkin hevosia pitää nuoresta asti treenata koko ajan kasvunkin aikana, sillä muuten ne eivät tule vanhempina kestämään kilpahevosina.”.Lämminverisiä ja suomenhevosia verrattaessa Perttusen mukaan oikein isokokoinen suomenhevonen voi olla valmentajalleen paljon haasteellisempi kuin oikein isokokoinen lämminverinen. .”Oikein isokokoinen suomenhevonen ensinnäkin kasvaa usein hitaasti, ja lisäksi se tarvitsee hyvin paljon voimaa kantaakseen itsensä. Iso suomenhevonen voi olla helposti myös raskasrakenteinen ravihevoseksi, mitä kuitenkaan iso lämminverinen ei välttämättä ole. 3-vuotiaana, kun pitäisi ruveta ajamaan enemmän vauhtiakin, voi aiheuttaa enemmän hankaluuksia jos suomenhevonen on oikein iso verrattuna siihen, jos hevonen olisi keskikokoinen”, Perttunen miettii..”Minun kokemukseni mukaan isompi hevonen voi terveyden puolesta olla hankalampi pitää kuin pienempi hevonen, ja treenien kovetessa vaivoja tulee usein isommalle hevoselle helpommin. Kuitenkin, jos laitetaan rinnakkain iso ja pieni hevonen, jotka ovat muilta ominaisuuksiltaan täysin identtiset muun muassa sydän- ja keuhkokapasiteetin ja juoksupään perusteella, isompi hevonen voittaa silloin joka kerta. Pienillä hevosilla voi kuitenkin olla todella hyvä juoksupää, ja ne voivat sillä kompensoida pientä kokoaan, kun taas isommalla hevosella voi olla joskus veltto kilpailupää.”.Jos hevosella on huonot liikkeet, on ihan sama, onko se pieni vai iso.Tuomas Pakkanen .Myös ravivalmentajana pitkään toiminut Tuomas Pakkanen näkee, että iso hevonen on kooltaan ja ulkoiselta olemukseltaan kookas ja lihaksistoltaan iso..”Mielestäni pieni hevonen on siro, eikä säkäkorkeudeltaan kovinkaan iso. Minusta noin 150 senttimetriä on raja, milloin puhutaan pienestä hevosesta. Iso hevonen on puolestaan reilusti yli 160 senttimetriä”, Pakkanen pohtii..Koko ei vaikuta hevosen valmentamiseen vanhemmalla iällä, vaan muut seikat määrittelevät sen, miten hevosta valmennetaan. Pakkasen mukaan koolla voi kuitenkin olla vaikutusta hevosen ollessa nuori ja kasvuvaiheessa..”Hevosen koko pitää ottaa huomioon kasvuvaiheessa, ja ison hevosen kasvupyrähdys voi olla todella merkittävä. Hevonen voi olla reilusti takakorkea, ja usein silloin hevosella voi olla myös ravin kanssa tiettyjä ongelmia. Pienempi hevonen yleensä kasvaa tasaisemmin, ja kasvaa lopulliseen kokoonsa nopeammin. Isompaan hevoseen tulee myös enemmän massaa, ja se korostuu silloin, kun hevosen paikat eivät ole vielä riittävästi vahvistuneet.”.Pakkasen mukaan pieni hevonen voi kompensoida kokoaan sillä, että hevosen askel on riittävän terävä..”Isommalla on käytännössä aina pidemmät jalat ja pidemmät askeleet. Jotta pieni pystyy siinä rinnalla pärjäämään, on askeleita tultava riittävän terävästi”, Pakkanen miettii..Lämminverisessä ja suomenhevosessa ei Pakkasen mukaan ole eroa, ja samat asiat pätevät kumpaankin rotuun. Ihanteellisen kokoisen hevosen hän sanoo olevan säkäkorkeudeltaan noin 157–158 senttimetriä korkea..”Ihanteellinen hevonen on sopusuhtainen eikä ole liian pitkärunkoinen. Ennen vanhaa ehkä kehuttiin enemmän pitkärunkoisia hevosia, mutta nykypäivänä ajatus on muuttunut vähän toisin päin. Liian pitkä runko voi tuoda omat haasteensa”, Pakkanen kertoo..”Hevosessa kokonaisuus ratkaisee, ja muut ominaisuudet voivat tasoittaa koon tuomia haasteita. Pienillä hevosilla usein on parempi rytminvaihtokyky kuin isommilla, ja ne ehkä myös hallitsevat liikkeitään paremmin isoihin verrattuna. Mutta jos hevosella on huonot liikkeet, on ihan sama, onko se pieni vai iso. Se ei yleensä tule pääsemään kovin lujaa.”.Eläinlääkäri Antero Tupamäen mukaan ihmisillä on yleensä ajatus, että pienet hevoset ovat kestävämpiä ja isommalle hevoselle tulee helpommin vammoja. .”Aikaisemmin asia varmaan olikin näin, kun radat olivat kovempia ja rasitus sitä kautta isolle ja painavalle hevoselle oli suhteessa kovempaa. Nykyään on kuitenkin jo niin hyvät treeni- ja kilpailualustat, että mielestäni tässä asiassa ei enää ole juurikaan eroa isojen ja pienempien hevosten väillä”, Tupamäki sanoo..Tupamäen mukaan ravihevosen koko on muuttunut vuosikymmenien aikana..”Jos verrattaisiin esimerkiksi 1960-luvulla syntyneitä ja nykypäivän hevosia, olisi hevosien koossa todennäköisesti eroa. Tänä päivänä se on kuitenkin kääntynyt niin päin, että toivotaan nopeakasvuista isohkoa hevosta, koska suurimmat rahat jaetaan rodun mukaan 2-, 3-, 4- ja 5-vuotiaille. Hevosten haluttaisiin olevan jo kaksivuotiaana hevosen kokoisia ja näköisiä, jotta niitä voidaan myös treenata riittävästi”, Tupamäki kertoo..”Suomenhevosen keskikoko on kasvanut historian aikana tähän päivään mennessä, ja esimerkiksi 1950-luvulla kolme kertaa ravikuninkuuden voittanut Erkko oli tosi pieni hevonen. Liptus juoksi yhteensä 412 starttia kilpaa, ja kantakirjalausunnon mukaan se oli 144 senttimetriä korkea. Tosin luulen, että Liptus oli vielä sitäkin pienempi, kun sillä oli kantakirjauksessa paksut remonttikengät ja kumiset välipohjat alla, ja niitä ei taidettu vähentää mittauksessa riittävästi pois korkeudesta.”.Isoista hevosista ranskalaiset hevoset voivat olla vielä suurempia kuin mitä Suomessa pidetään isoina..”Jos miettii Aslakia ja sitten miettii ranskalaisia hevosia, ei Aslak ole vielä kaikista suurin. Ranskalaiset hevoset voivat olla sitäkin isompia ja painavampia, mutta silti ne pärjäävät kilpailuissa”, Tupamäki toteaa..Tupamäen mukaan samojen geenienkään perusteella ei voi välttämättä päätellä hevosen kokoa..”Samoista tarpeista ja samoista geeneistäkin voi tulla todella monen kokoisia hevosia, ja esimerkiksi täysveljeksilläkin voi olla kymmenen senttiä eroa säkäkorkeudessa.”.Varsinkin suomenhevosten osalta kantakirjauksien tilastointi on tehty Suomessa yli sata vuotta, ja Tupamäen mielestä sieltä saisi valtavasti tietoa ulos. .”Suomenhevosia on mitattu paljon ja tarkasti vuosikausien ajan. Sieltä voisi tutkia esimerkiksi säkäkorkeutta, rungon pituutta ja säärenpaksuutta ja katsoa, miten ne korreloisivat starttiin tuloprosenttiin, kilpailumenestykseen ja kilpailuiden määrään. Siinä olisi jollekin hyvä graduaihe, ja materiaalia on niin paljon tarjolla, ettei tarvitsisi muuta kuin lähteä tilastoimaan.” .Riittävästi malttiaIsolle hevoselle pitää antaa riittävästi aikaa.Aslakin kasvattaja, omistaja ja valmentajana toimineen Kaija Piirosen mukaan Aslakin koko vaikutti sen elämään ja kilpauraan monella eri tavalla.”Olen nähnyt elämäni aikana paljon pikkuvarsoja, mutta en ollut koskaan nähnyt niin pitkiä takasääriä, mitkä Aslakilla oli silloin pienenä. Silloin jo tiesin, että hevonen tulee kasvamaan isoksi, mutta en osannut ajatella, että siitä ihan noin iso olisi tullut”, Piironen muistelee.”1-vuotiaana varsanäyttelyssä Aslak oli sekä säkäkorkeudeltaan että lautaskorkeudeltaan 158 senttiä, eikä kukaan meinannut uskoa sitä 1-vuotiaaksi. 3-vuotiaana Aslak kävi kasvurajakuvissa, ja silloin eläinlääkäri sanoi, että laittakaa se laitumeen, kun kasvu on vielä ihan kesken. Se oli silloin 163 senttiä korkea.”.Pitää kuitenkin muistaa, ettei Aslak ole maailman tai edes Suomen suurin lämminverinen ravihevonen.Kaija Piironen.Aslakin isä Highest Glory oli kantakirjalausunnon mukaan 158 senttiä ja emä Paradise Island oli Piirosen mukaan noin 163 senttiä korkea. Aslakista tuli 178 senttiä korkea.”Jotenkin Aslakista tuli vain erityisen iso. Pitää kuitenkin muistaa, ettei Aslak ole maailman tai edes Suomen suurin lämminverinen ravihevonen. Tosin kaikki isot eivät välttämättä ole kestäneet kilpauralla, mutta Aslak kuitenkin onnistui siinä. Aslak aloitti kilpauransa 4-vuotiaana elokuussa, ja se kilpaili 11-vuotiaaksi saakka”, Piiroinen toteaa.Aslakin koko aiheutti hankaluuksia varusteiden suhteen, ja Piiroinen joutui hankkimaan sille omat mittatilauksena tehdyt varusteet.”Kokeilimme joskus Aslakille Walshin siloja, mutta ne olivat kuin shetlanninponin valjaat sille. Jouduimme tilaamaan sille myös omat kärryt, kun pienemmissä kärryissä Aslak ei uskaltanut juosta kunnolla, kun takajalka osui penkin alla olevaan rautaan. Sen jälkeen Aslak pystyi juoksemaan maksimivauhteja myös kurveissa”, Piiroinen kertoo.Piiroisen neuvona isojen hevosten kohdalle on se, että niiden kanssa pitää olla aikaa ja malttia.”Iso hevonen pitää antaa kasvaa aikuiseksi, ja silloin hevosen ikää ei voi miettiä liikaa, mitä hevosen olisi pitänyt jo tehdä tietyn ikäisenä. Siinä kohdassa hevosen ja ihmisen yhteistyö korostuu, ja silloin pitää olla riittävästi malttia viedä hevosta eteenpäin oikealla tavalla.”

Vain numeroita vai mestyksen avain? – Ravihevosten säkäkorkeus vaihtelee paljon

Aiheeseen liittyvää