Jukka Houttu ja Timo Nurmos huipulle kehittymisestä: ”Pitää uskaltaa sietää epävarmuutta”

Erityisesti lauantain ohjelmaa kiiteltiin. Päivän herkkupalana oli Erkki Lagerstamin vetämä paneelikeskustelu otsikolla ”Matka huipulle”.Keskustelemassa olivat arvostettu hevoskirurgi, niveltähystyksen pioneeri Jukka Houttu sekä Ruotsissa vaikuttava suomalainen huippuvalmentaja Timo Nurmos. Miehet ovat myös pitkäaikaisia ystävyksiä.Lagerstamin haastattelu paljasti yleisölle etenkin sen, minkälaisia ominaisuuksia huipulle nouseminen vaatii ihmiseltä.”Meitä Jukan kanssa yhdistää uteliaisuus ja itsensä kehittäminen, kolmantena rohkeus uskaltaa tehdä päätöksiä. Ja edelleen pikkupoikamainen kiinnostus ja innostus uuteen, sillä jaksaa tälläkin iällä jatkaa”, Timo Nurmos sanoi.Kun Lagerstam kysyi Houtulta, mikä tekee hyvän kirurgin, yleisö sai paljon ajateltavaa.”Pitää olla käsistään näppärä, mutta kyllä se on se yläpää, joka merkitsee. Pitää olla innostunut. Sören Kierkegaard on opettanut minulle enemmän kirurgiaa, kuin kukaan muu”, Houttu paljasti.Sören Kierkegaard oli tanskalainen filosofi, joka eli 1800-luvun alkupuolella. ”Uuden oppiminen liittyy tähän hyvin vahvasti. Kierkegaardin filosofian kolme keskeistä kohtaa ovat 1. Kuka minä olen?, 2. Olen vapaa, mitä teen vapaudella? ja 3. Pystynkö tekemään päätöksiä epävarmuudesta huolimatta”, Houttu selvitti. ”Tämä yhdistää minua ja Timoa. Voit kehittyä hyväksi valmentajaksi katsomalla mitä muut valmentajat tekevät, tai hyväksi kirurgiksi katsomalla miten muut kirurgit tekevät. Mutta jos haluaa kehittyä siitä eteenpäin, pitää uskaltaa sietää epävarmuutta. Kierkegaardin tärkein ajatus on, että niin kauan kuin on ahdistusta, on toivoa. Se ahdistus ajaa kehittymään. Käytämme aivoistamme arjessa vain noin viittä prosenttia, 95 prosenttia on alitajuntaa. Kun leikkauspöydällä on potilas, enkä tiedä miten jatkaa, ahdistun. Ja kun ahdistun, olen parhaimmillani. Ajattelen silloin, että nyt musta otetaan kaikki irti, nauti tästä tilanteesta.””Jos kuvittelet olevasi jonkin asian asiantuntija, ota alitajunta vakavasti. Se käsittelee asioita koko ajan”, Houttu painotti.”Filosofia on aivojen treenausta. Aivojakin pitää treenata ja filosofia on hyvä keino siihen”, Timo Nurmos komppasi..Hevosalan KasvatuspäivätJärjestetään vuosittain kuninkuusravipaikkakunnallaTämän vuoden Kasvatuspäivät pidettiin Teivossa 13.–14.3.Ohjelmassa oli runsaasti kasvatukseen ja hevosalaan liittyviä luentoja ja keskustelujaPäivän päätti paneeli-keskustelu ”Matka huipulle”, jonka veti Erkki Lagerstam, keskustelijoina Timo Nurmos ja Jukka Houttu.Oman alansa rautaisilla ammattilaisilla oli yleisölle hyviä vinkkejä myös jalostukseen. Molemmat painottivat etenkin varsan kasvatusolosuhteita.Lagerstam pohjusti keskustelua muistuttamalla, että ravihevosten astutusmäärät laskevat Ruotsissakin ja kysyi Nurmokselta, mitä hän ajattelee Ruotsissa tehdystä päätöksestä muuttaa Ruotsissa syntyneen lämminverisen määritelmää. Aiemmin Ruotsin rekisteriin ja Ruotsissa syntyneeksi merkittävä varsa on voinut syntyä myös ulkomailla, kunhan se on tuotu Ruotsiin tunnistettavaksi ennen kuin se täyttää yhden vuoden. Nykyään varsan pitää myös fyysisesti syntyä Ruotsissa, jotta se on oikeutettu Ruotsissa syntyneen statukseen. Esimerkiksi vuonna 2024 ulkomailla astutettiin lähes 842 ruotsalaista tammaa.”Se koskee aika isoa määrää tammoja ja koska Ranskassa ja Tanskassa on paremmat kasvatusolosuhteet, niin ne ovat yleensä niitä parempien tammojen varsoja. Osa tammoistahan nyt sitten häviää jalostuksesta. Osa tulee Ruotsiin, mutta osa jää kokonaan pois Ruotsin kasvatuksesta. Riski on olemassa, että Ruotsissa syntyneet varsat entisestään vähenee”, Nurmos mietti.Suurin syy varsojen syntymiseen ulkomailla on kasvattajien halu saada varsalle optimaaliset kasvatusolosuhteet.”Hevonen on kavioeläin, sillä pitää kasvaessaan olla kova, kimmoisa alusta pienestä saakka. Luut ja nivelet kehittyy silloin kunnolla. Hevosta ei ole tarkoitettu kävelemään pehmeässä kurassa pahimmillaan puoli vuotta”, Nurmos jatkoi.Hän käytti esimerkkinä Ranskaa, etenkin Normandiaa tai Yhdysvaltojen Kentuckya, joissa on varsoille monella tapaa optimaaliset olosuhteet..Jos hevoskasvatus loppuu, raviurheilukin loppuu.Timo Nurmos.Lagerstam haastoi Nurmoksen mielipidettä.”Mielestäni se on ihan höpöjuttua. Minun mielestäni kasvatuksen ratkaisee se, kuka on kasvattaja. Esimerkiksi Korven Pekan ja Herlinin hevoset menee tosi hyvin, ja siellä on hyvä paikka. Punkarin Markun varsat, Stonecapes-hevoset, yleensähän ne hyvät tulee samasta paikasta. Jotenkin sitä syntymämaata liioitellaan”, Lagerstam totesi.”Laitumet on aivan ratkaiseva asia. Suurimmalla osalla kasvattajista voi olla vähän pieni paikka, jolloin laitumia ei päästä vaihtamaan, ja madot voivat tulla ongelmaksi. Pekalla on hyvät, isot laitumet, jolloin niitä laidunpaikkoja päästään vaihtamaan. Kaikilla huippukasvattajilla on yhteistä se, että he vaihtavat laitumia kesät talvet”, Nurmos perusteli.Jukka Houttu komppasi miesten mielipiteitä.”Kyllä ratkaisevaa on kasvattaja ja se, millaisissa olosuhteissa varsoja pidetään, sekä se, miten paljon ne liikkuvat. Tärkeää olisi, että varsa liikkuu, ja että alusta olisi mieluummin liian kova kuin liian pehmeä. Sen täytyy olla sellainen, että kavio saa hyvän tuen, jolloin paino siirtyy jänteille ja nivelille. Se on ainoa tapa, millä varsat vahvistuvat”, Houttu kertoi.”Lumi on ihan hyvä alusta, kunhan sitä ei ole niin paljon, että pohjalta ei löydy tukea. Varsasta näkee päällepäin, miten sitä on hoidettu ja pidetty, oli se sitten kasvanut Normandiassa tai Seinäjoella. Joskus irtopalaleikkaukseen tulevasta hevosesta näkee, että tämä on vuoden muita jäljessä. Eihän se mukavalta tunnu, mutta samaa näkee ulkomaillakin joissain paikoissa.” Timo Nurmos ymmärsi osaltaan Ruotsin päätöstä rajata Ruotsissa syntyneen määritelmää, mutta piti ajankohtaa vääränä, kun kasvatus on muutenkin vaikeuksissa ja varsamäärät laskevat. ”Jos hevoskasvatus loppuu, raviurheilukin loppuu. Ei ole mitään mahdollisuutta jatkaa ilman kasvatusta. Ihan sama se on jääkiekossa, jos ei ole junioreita kasvamassa, kiinnostus lajiin loppuu.”Kasvatuksen tukemiseksi Houttu pitää rahan painottamista nuorille hevosille ainoana mahdollisuutena.”Jos meillä ei ole sellaisia kilpailuja, joista voi tienata paljon rahaa, kukaan ei enää halua ostaa varsaa, niiden hinnat tippuvat ja kasvatus loppuu. Olen sitä mieltä, että kasvattajalähtöjä tarvitaan ja niihin kunnon palkinnot, se pyörittää tätä koko taloutta.”.Jukka Houttu on niveltähystyksen pioneeri. Lagerstam muistutti yleisöä, että Houttu hankki Tampereen Hevosklinikalle niveltähystimen jo ennen kuin Tampereen keskussairaalassa oli sellaista käytössä. Nivelterveyden asiantuntija ei kuitenkaan pidä esimerkiksi irtopaloja varsaa ostaessa ongelmana.”Riippuu tietenkin missä ne ovat. Mutta kun jalostetaan nopeampia ja aikaisempia hevosia, siinä tulee myös se efekti, että ne kasvavat nopeasti. Hirvittävän nopeasti siihen nähden, kuinka iso eläin hevonen on. Jos asiaa yksinkertaistetaan riittävästi, nopealla kasvulla tulee helposti johonkin kohtaan liian suuria soluja. Ja kun tulee iso kasa riittävän suuria soluja, riittää, että varsa vain juoksee riittävän nopeasti tarhassa, luu painuu kasaan ja siihen tulee irtokappale”, Houttu selvensi.Hän ei varauksettomasti suosittele nykyisin yleistynyttä tapaa poistaa irtopaloja jo yksivuotiskeväänä. Kasvattajien haluun poistaa irtokappaleet mahdollisimman aikaisin vaikuttavat muun muassa huutokaupat, kun varsan pitäisi olla parhaassa myyntikunnossa alkusyksystä.”Suuntaus on sellainen, että ihmiset haluaisivat, että irtopalat leikataan keväällä, mutta eläinlääkärinä leikkaisin omani vasta syksyllä, elleivät ne aiheuta turvotusta. Jos ne aiheuttavat tulehdusta ja turvotusta, silloin ne kannattaa poistaa heti”, Houttu aloitti.”Irtokappaleen alla on aina pehmeää luuta. Ja kun se luu on kasvanut loppuun, se on muuten kovettunut, jolloin kappaleen poistossa otetaan pehmeä osa kovaan luuhun saakka pois. Jos se tehdään keväällä, sitä pehmeää luuta voi kaivaa vaikka korvaan saakka, kun se ei ole vielä kovettunut loppuun, vaan meidän pitää vain arvioida, paljonko sitä otetaan pois. Jos sitä otetaan liian vähän, sinne saattaa tulla uusi irtokappale, ja jos sitä otetaan liian paljon, ei sekään hyvä ole”, Houttu sanoi.”Omaltani leikkaan irtopalat mielellään syksyllä, kun se on opetettu. Jos taas irtokappale on kaksivuotiaalla, eikä ole vaivannut, omaltani en sitä enää poistaisi. Ottaisin mieluummin riskin, että se alkaa vaivata jossain kohtaa, mutta kaksivuotisvalmennuskausi on niin tärkeä, että en lähtisi riskeeraamaan sitä.”.Lagerstam kysyi Nurmokselta, mitä pienkasvattajan kannattaisi ottaa jalostusvalinnoissa huomioon, jotta varsoista saisi huutokaupassa hyvän hinnan.”Kaikki alkaa tammasta, sen hankinnasta”, Nurmos painotti. ”Mielestäni esimerkiksi tamman ikä on ratkaiseva tekijä. Kilpahevosilla on ikäraja, ja mielestäni siitostammoillakin pitäisi olla, vaikka että yli 20-vuotiaalla ei saisi enää teettää varsoja.”Nurmoksen mukaan pitkä kilpaura vaikuttaa väkisin tamman elimistöön.”Monilla sellaisilla tammoilla, jotka ovat kilpailleet pitkään, on periyttäminen huonompaa. Joku voi ajatella, että ei se siitä kulu, jos sillä ajaa kilpaa. Mutta me teimme noin viisi vuotta sitten tutkimuksen, jossa punnittiin hevosen paino kotona, ja lähdettiin sen jälkeen Solvallaan kilpailemaan”, Nurmos paljasti. ”Lämpötila oli normaali, noin 16–17 astetta lämmintä, eli ei ollut kuumakaan. Punnitsimme hevoset kun lähdimme kotoa, ja uudestaan, kun pääsimme Solvallaan. Ne punnittiin startin jälkeen ja taas kun päästiin kotiin. Nämä hevoset menettivät painoa 20–50 kiloa, riippuen hevosen koosta. Suurin osa siitä on tietysti nestettä, mutta jos hevosen paino putoaa 5–10 prosenttia yhden startin aikana, ja lähdet seuraavalla viikolla ajamaan uudestaan, esimerkiksi tällaisella tammalla, joka haluttaisiin saada tiineeksi, ei se ehdi millään palautua. Usein tammat vielä syövät ja juovat huonommin, ja maha reagoi herkemmin kuin oreilla.”Timo Nurmos välttää itse myös korkeaa sukusiitosprosenttia.”Tästä on eri koulukuntia, jotkut pitää rajana 15, jotkut 12 ja jotkut 10 prosenttia. Minun mielestäni sen pitää olla mahdollisimman alhainen. Korkea sukusiitos lisää aina mahdollisuutta siihen, että ongelmat kertaantuvat, eikä niistä hevosista tule yhtä vahvoja. Mitä korkeampi sukusiitosprosentti on, sitä enemmän negatiivisilla asioilla on tapana tulla korkoa korolle varsassa”, Nurmos kertoi.”Mulla ei ole ikinä ollut hyvää hevosta, jolla olisi ollut korkea sukusiitosprosentti.”.Lagerstam kysyi myös Nurmoksen mielipidettä suomalaisen raviurheilun muutoksesta nyt, kun pian Hippos ATG alkaa hallinnoida suomalaista ravipelaamista.”Kun aloitin raviurheilun, peli ei ollut silloin tärkein, vaan hevonen oli ykkösasia. Nyt se on kääntynyt niin, että peli tuntuu olevan ykkönen ja hevonen tuntuu olevan sivuraiteella. Tämä on vaarallinen tie, missä olemme menossa”, Nurmos latasi.”Katsoin lauantairavien lähetystä tuossa kolmisen viikkoa sitten, ja sinä päivänä ATG:llä oli 12 toimittajaa puhumassa peleistä. Tuntuu, ettei kukaan enää välitä hevosesta hevosena, puhutaan vain lähdöistä ja pelisuosikeista ja lämmityksistä, siitä, pärjääkö tämä vai ei. Tämä on pohjoismaissa kääntynyt aivan päälaelleen. Jos katsotaan koko maailmaa, Ranska on kiistatta raviurheilun ykkösmaa, eikä ne siellä lähetyksissä puhu niin. Me pilataan itse tämä laji, kun kuitenkin suurin osa ihmisistä, jotka katsovat raveja, ei ole hevosihmisiä. Hevosta näytetään paljon vähemmän kuin ihmisiä puhumassa niistä.”Nurmos painotti, että Suomen ei kannattaisi matkia Ruotsia kaikessa.”Sinä lauantaina katsoin myös jalkapalloa, jota katsoo monta sataa miljoonaa ihmistä, ja siellä oli viisi toimittajaa. Ravilähetyksessä oli 12. Joku voi tietysti ajatella, että sehän on hyvä, kun satsataan, mutta kun katsojien annetaan ymmärtää, että hevoset kärsivät, ja tuota ei kannata pelata, kun se ei nappaa ollenkaan, me itse mennään sivuraiteille. Ranskassa niin ei tehdä, ja silti ihmiset pelaavat raveja. Siellä on ymmärretty, että mennään hevonen edellä ja siksi siellä raviurheilu tulee jatkumaan.”Myös Jukka Houttu näki hevosalan nykytilanteen varsin haastavana.”Minun näkökulmastani näen, että nykyään hevonen inhimillistetään, eläinlääkäreitä myöten. Käsitellään hevosta, niin kuin se olisi ihminen, ja niin sanotut kukkahattutytöt määräävät, miten hevosia tulisi kohdella. Jos tähän sanoo poikkipuolisen sanan, ainakaan meikäläinen, niin todetaan vaan, että se on vanha ukko, ei se enää elä tätä päivää. Jos katson 20 vuotta eteenpäin, en ihmettele yhtään, vaikka koko raviurheilu pohjoismaissa kiellettäisiin eläinrääkkäyksenä”, Houttu paalutti.Luento lopetettiin kuitenkin Houtun rohkaisevampaan ajatukseen.”Hevonen on mahtava eläin. Keskitytään hevoseen ja tehdään sille mahtavat olosuhteet, hoidetaan ja valmennetaan sitä hyvin ja nautitaan hevosesta, hienosta luontokappaleesta.”

Jukka Houttu ja Timo Nurmos huipulle kehittymisestä: ”Pitää uskaltaa sietää epävarmuutta”

Aiheeseen liittyvää