Pohjoismainen yhteistyö ravihevosten suututkimuksessa tiivistyy – tällainen on ravureiden suutarkastusohje

Asetus edellyttää, että mikäli hevosella käytetään kuolaimia, kuolainalueen kunto on tarkastettava säännöllisesti. Jos tarkastuksessa havaitaan kuolainalueella vaurioita, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin vaurioiden korjaamiseksi ja uusien vaurioiden ehkäisemiseksi.

Uuden asetuksen myötä on arvioitu suutarkastusten nykymallia ravikilpailuissa sekä ravihevosten suutarkastusohjetta, jota valmentajat ja muut hevosten kanssa työskentelevät voivat arjessa hyödyntää.

”Ennen vuoden vaihdetta todettiin, että ravikilpailuissa tehtävät suutarkastukset ovat vastanneet jo aiemmin uuden hevosasetuksen vaatimuksia. Neuvontaa pyritään lisäämään valmentajien suuntaan myös sähköisen raportoinnin kautta, jota päivitetään parhaillaan”, Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki kertoo.

Suutarkastusten kriteerit pysyvät ennallaan, mutta arviointia päivitetään vastaamaan paremmin pohjoismaista linjausta, jotta kerättyä aineistoa voidaan jatkossa hyödyntää yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa.

Ruotsissa suutarkastuksia on tehty ravikilpailuissa systemaattisemmin syksystä 2024. Alustavat tulokset erityisesti käytettyjen kuolainten osalta ovat olleet vastaavat kuin Suomessa. Tavallinen ravinivel on kaikista eniten käytetty kuolain, ja sen takia se on kaikista eniten tilastoitu suun haavaumien yhteydessä.

”Yhteistyön myötä saamme nopeammin kerättyä ison otannan suutarkastusten havainnoista, jolloin tilastollinen merkitys on luotettavampaa. Tuloksia voimme hyödyntää suun haavaumien ennaltaehkäisyssä esimerkiksi neuvonnan ja sääntöjen kautta”, Mäki kertoo.

Suomessa hevosen suu tarkastetaan raveissa ennen kilpailusuoritusta tai sen jälkeen, jos havaitaan verenvuotoa suusta, ohjista nykimistä tai poikkeavaa vinoutta tai pään heiluttelua. Suu tarkastetaan osana hyvinvointitarkastusta, hevosen tarkastuksessa ajotaparikkeen seurauksena ja aiempien tai toistuvien suuvaurioiden kontrollitarkastuksissa. Pistokoemaisesti suutarkastus tehdään esimerkiksi näytteenoton yhteydessä tai perustuen epäilyyn mahdollisesta suuvauriosta.

Vakavien tai toistuvien löydösten vuoksi hevonen voidaan määrätä kilpailukieltoon ja eläinlääkärin tarkastukseen ennen seuraavaa kilpailua. Kilpailukiellon ensisijainen tarkoitus on varmistaa hevosen suulle riittävä aika parantua.

”Kilpailutoimintaa ohjaa eläinten hyvinvointilainsäädäntö, joka velvoittaa eläinlääkäriä toimimaan puolueettomasti ja asettamaan eläimen hyvinvoinnin ensisijaiseksi.

Päätökset voivat olla omistajille ja valmentajille epämieluisia, mutta niiden tulee aina perustua objektiiviseen arvioon hevosen edusta. Yhteiskunnallinen kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on jatkuvassa kasvussa, mikä korostaa eettisen ja läpinäkyvän toiminnan merkitystä koko hevosalan tulevaisuudelle”, Mäki perustelee.

Suutarkastusohje ravihevosille

Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista 321/2025, voimassa 1.1.2026 alkaen, säätää erikseen hevosten suun tarkastuksesta.

Jos hevosella käytetään kuolaimia, kuolainalueen kunto on tarkastettava säännöllisesti. Jos tarkastuksessa havaitaan kuolainalueella vaurioita, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin vaurioiden korjaamiseksi ja uusien vaurioiden ehkäisemiseksi.

Lisäksi on huolehdittava siitä, että eläinlääkäri tarkastaa hevosen suun ja hampaat säännöllisesti, ja hampaat on tarvittaessa hoidettava. Hevoseläimen sudenhampaan poistamisen saa tehdä ainoastaan eläinlääkärinammatin harjoittaja ja toimenpiteen yhteydessä on käytettävä asianmukaista kivunlievitystä.

Kuolainalueen kunnon voi tarkastaa hevosen hoidosta vastaava henkilö. Tarkastuksen tekemiseksi riittää vastaava osaaminen, jolla haavat ja vauriot muualla hevosessa voidaan tunnistaa.

Tarkastettavaan kuolainalueeseen kuuluu suupielen ulkopuoli, suupielen sisäpuoli, hammasloman ikenet, posken etuosan limakalvot sekä kielen etuosa, eli kohdat, jotka voidaan tarkastaa ilman suunavaajaa.

Eläinlääkärin suorittama hammastarkastus sisältää pään ja koko suun alueen tutkimisen suunavaajaa ja hyvää valaistusta käyttäen. Raspauksen tai muun hoidon tarve arvioidaan suututkimuksen perusteella.

Suutarkastukset ravikilpailuissa

Hevosen suu tarkastetaan seuraavissa tilanteissa joko ennen kilpailusuoritusta tai sen jälkeen;

- mikäli havaitaan verenvuotoa suusta

- jos havaitaan ohjista nykimistä tai poikkeavaa pään heiluttelua/vinoutta

- hyvinvointitarkastuksessa

- hevosen tarkastuksessa ajotaparikkeen seurauksena

- aiempien/toistuvien suuvaurioiden riittävän paranemisen kontrolloimiseksi

- pistokoemaisesti esim. näytteenoton yhteydessä tai epäilyyn perustuen

Suutarkastuksen suorittaa kilpailueläinlääkäri tai hänen valtuuttamansa avustava toimihenkilö. Vastuuhenkilönä toimii aina kilpailueläinlääkäri.

Tarvittavia välineitä ovat otsalamppu ja kertakäyttöiset suojakäsineet. Hevosta käsiteltäessä on pidettävä huolta omasta turvallisuudesta, pyydettävä valmentajaa avuksi. Annettava valmentajan rauhassa ottaa valjaat pois ja juottaa hevonen.

Suun lisäksi tarkastetaan kuolain ja kirjataan ylös sen malli. Myös kieliside ja kitarauta tarkastetaan, mikäli sellaisia on käytössä.

Löydökset näytetään valmentajalle ja neuvotaan haavaumien jatkohoidon ja ennaltaehkäisyn suhteen (riittävä lepo kuolaimesta, eri kuolainmallien kokeilu, hoitotuotteiden käyttö, hammashoidon tarve). Suun haavaumat paranevat tai lievenevät yleensä noin viikossa. Toistuva paine kuolaimista voi estää paranemisen ja siksi vanha haava/arpi voi muuttua akuutiksi aina kuolainten käytön jälkeen.

Havainnot kirjataan suutarkastusraporttiin lyhyesti kuvaillen sijaintia ja ulkonäköä. Myös ne suutarkastukset tulee raportoida, joissa ei todeta haavaumia. Raporttien kirjaukset näkyvät hevosen valmentajalle.

Kaikki löydökset eivät aina johdu kuolaimen aiheuttamasta paineesta. Hevonen on voinut törmätä johonkin, puraista kieleen/poskeen, myös irtoava maitohammas voi aiheuttaa verenvuotoa. Suun haavaumia voidaan löytää myös sellaisilta hevosilta, joilla ei ole käytetty kuolaimia.

Kuolaimen paineesta johtuvat vauriot liittyvät lähes poikkeuksetta liialliseen ohjaspaineeseen. Hevoset, joilla on enemmän temperamenttia ja joiden ajettavuus on haastavampi kilpailutilanteessa, ovat alttiimpia saamaan haavaumia suuhun.

Löydöksiä on arvioitava tapauskohtaisesti. Vamman laadun arvioinnin tekee kilpailueläinlääkäri ja vakavat löydökset tulee käydä myös suullisesti läpi hevosen valmentajan kanssa kilpailueläinlääkärin toimesta.

Maisa Hyttinen