Rasituksen jälkeen liikettä ja nestettä – "Hevonen joka on huono juomaan, on usein myös huonompi palautumaan"

Suur-Hollola-ajo, Kuninkuusravit, Tammavaltikka sekä ensi viikonlopun Ruunakunkkarit ovat kilpailuita, joissa samat hevoset kilpailevat peräkkäisinä päivinä useammassa osalähdössä. Tällaisissa kilpailuissa hevosten palautuminen kilpailusuorituksista voi nousta jopa merkittävään rooliin. Lisäksi heinäkuussa Suomessa oli erityisen pitkä hellejakso, minkä takia valmentajat joutuivat miettimään hevosten palautumista erityisen tarkkaan..Tammelassa hevosia valmentavan Tapio Mäki-Tulokkaan mielestä hevosten palautumisen kannalta riittävä juominen on erityisen tärkeää..”Nestettä pyritään saamaan mahdollisimman paljon kroppaan. Hevosille voidaan juottaa mashvettä, melassivettä tai ihan puhdasta vettä. Treenin jälkeen hevoset pyritään juottamaan mahdollisimman nopeasti, ja niille annetaan myös suolaa ja elektrolyyttejä, jolla pyritään edistämään palautumista”, Mäki-Tulokas aloittaa..Mäki-Tulokas seuraa hevosten palautumispulsseja..”Meillä menee suurin piirtein sama aika tallille pehmeältä suoralta ja metsälenkiltä, ja kun hevoset on saatu purettua valjaista ja juotettua, niiltä otetaan pulssit. Lukema kirjataan ylös taululle, jossa näkyy hevosten viikko-ohjelma. Pulsseja ei oteta hölkkälenkkien jälkeen, mutta muuten ne pyritään ottamaan joka kerta kovempien ajojen jälkeen”, Mäki-Tulokas kertoo..Raveissa startin jälkeen Mäki-Tulokas palauttelee hevoset hyvin, ja hevosia pyritään hölkkyyttämään vähintään kymmenen minuutin ajan..”Yleensä vähintään se aika palautellaan, kunnes seuraava lähtö menee esittelyyn, jos se on mahdollista, eikä esimerkiksi kärryjä tarvitse mennä vaihtamaan seuraavalle hevoselle. Tykkään siitä, ettei hevosia ajeta suoraan katoksille, jotta lihaksisto ehtii palautumaan suorituksesta ja hengitys tasaantumaan”, Mäki-Tulokas toteaa..Startin jälkeisten päivien ohjelma on Mäki-Tulokkaan tallilla hevoskohtaista. .”Jos kyseessä on niin sanotusti normaali kilpahevonen, se saa olla tarhassa kaksi kolme päivää, ja levätä ja liikkua siellä itse. Meillä hevoset tarhaavat pareittain, ja niillä on isot tarhat ja laitumet liikkua. Jos kyseessä taas on lihasongelmiin taipuvainen hevonen, sillä ajetaan yleensä startin jälkeen jo heti seuraavana päivänä, jotta kroppa ei mene kokonaan jumiin”, Mäki-Tulokas kertoo..”Startin jälkeen hevonen menee ensimmäisen kovemman treenin noin 5–7 vuorokauden kuluttua. Yleensä ajetaan yksi kevyt lenkki startin jälkeen, ja toinen treeni on monesti jo se kovempi treeni. Silloin hevonen voi mennä kaksi vetoa vähemmän kuin normaalisti, eikä ensimmäinen kovempi treeni startin jälkeen ole koskaan maksimitreeni.”.Peräkkäisinä päivinä kilpailtaessa Mäki-Tulokas korostaa hevosen palautteluun käytettävää aikaa..”Hevonen tulisi palautella radalla huolellisesti, ja se tulisi saada juomaan vettä niin paljon kuin mahdollista. Neste on niin tärkeää hevosen palautumiselle, ja myös se, että hevonen söisi ruokansa kunnolla. Tammavaltikkaan osallistunut Ranch Whodidwhat oli väliyön ulkona katoksellisessa tarhassa, jossa se sai liikkua, ja se tuli lauantai aamuna sisälle huilaamaan ennen toista kilpailupäivää. Tammavaltikassa meidän etunamme oli, että kotiin oli matkaa vain kymmenen minuuttia”, Mäki-Tulokas toteaa..Hevosen palautuminenHevosen palautumisen kannalta riittävä nesteytys ja liike ovat tärkeimpiä asioita.Ulkoiset tekijät voivat hidastaa hevosen palautumista.Hevoselle tulee antaa riittävästi aikaa palautua.Stressi ja jännittäminen hidastavat palautumista..Oulun Kuninkuusravien kuningatarkilpailuun Lumi-Oosan kanssa osallistunut Harri Kotilainen korostaa myös, että juominen on ykkösasia palautumisen suhteen. Jos nestettä ei mene riittävästi, hevosen palautuminen voi olla tosi hidasta..”Hevoselle on annettava myös riittävästi aikaa palautua. Laidun on hyvä paikka palautumiseen, kenellä siihen on mahdollisuus. Laitumella hevonen saa liikkua vapaasti, ja syödä tuoretta heinää. Laidunruohosta hevonen saa myös nestettä elimistöön”, Kotilainen luettelee..”Omatoiminen liike hevoselle on hyväksi. Jos hevonen laitetaan pieneen tarhaan, ei se liiku siellä, eikä se tahdo oikein palautuakaan silloin.”.Kotilainen ottaa hevosilta treenin jälkeen palautumispulsseja vain satunnaisesti. Hän luottaa enemmän silmämääräiseen arvioon hevosistaan..”Meidän tallissamme hevosten vaihtuvuus on aika vähäistä, minkä takia hevoset oppii tuntemaan hyvin. Silloin huomaa myös helposti, jos hevosella ei ole kaikki asiat kunnossa. Tarvittaessa voimme kuitenkin ottaa pulssin treenin jälkeen”, Kotilainen kertoo..Hellejakson aikana Kotilainen katsoi tarkkaan, mihin aikaan päivästä hevosia treenattiin..”Helteiden aikaan hevoset puhaltelivat ja hikoilivat enemmän, eikä tarvinnut edes ajaa kovasti. Treenasimme hevosia aamuisin tai iltaisin, kun oli edes vähän viileämpää”, Kotilainen toteaa..”Treenin jälkeen hevoset aina pestään ja juotetaan hyvin. Usein hevonen pääsee myös tarhaan pian ajon jälkeen, ja saa liikkua siellä vapaasti. Kun hevoset hikoilevat kovasti, ne saavat elektrolyyttejä ajon jälkeen palautumisen edistämiseksi.”.Ravikilpailuissa startin jälkeen Kotilainen palauttelee hevosen samalla tavalla kuin kotonakin..”Hevosta kävelytetään riittävän kauan, jotta hengitys tasaantuu, eikä se enää puhalla, kun sitä aletaan purkamaan valjaista. Sen jälkeen hevonen pestään ja juotetaan hyvin”, Kotilainen puhelee..Startin jälkeisinä päivinä Kotilaisen tallilla hevoset saavat olla neljä viisi päivää aika rauhassa, ja niitä liikutellaan vain kevyesti. .”Startti on hevoselle usein maksimisuoritus, minkä takia hevosta seurataan tarkasti, että se syö ja juo normaalisti. Koitamme myös välttää sitä, että hevonen joutuisi seisomaan karsinassa pitkiä aikoja. Hevonen menee ensimmäisen kovan treenin startin jälkeen viikon päästä, ja liike ennen sitä on enemmän kunnon ylläpitämistä. Startissa hevonen joutuu juoksemisen lisäksi matkustamaan, riittävä palautumisaika on senkin takia tärkeää”, Kotilainen kertoo..”Peräkkäisinä päivinä kilpailtaessa samat asiat tulee ottaa korostetusti huomioon palautumisessa. Pitää pyrkiä ylläpitämään hyvä nestetasapaino, eikä hevosta saa seisottaa liian pitkiä aikoja paikallaan. Kevyt liike on hevoselle hyväksi, jotta lihaksisto ei pääse jämähtämään.”.Kun hevonen syö ja juo hyvin sekä on rento, palautuu se yleisesti myös nopeammin, Kotilainen sanoo..”Hevonen, joka on huono juomaan, on usein myös huonompi palautumaan, ja se aiheuttaa yleensä myös ihmisille lisätyötä silloin. Tammat voivat usein olla vähän sellaisia houkuteltavia juomaan.”.Kangasniemellä talliaan pitävä Terho Rautiaisella oli Oulun Kuninkuusraveissa hevonen mukana sekä kuningatar- että kuninkuuskilpailussa..”Joka kerta ajon jälkeen hevosille annetaan mashvettä, jotta nesteytys on kunnossa, sekä jalkoihin laitetaan jääpalapussit tai jalat kylmätään jotenkin muuten. Hevoset voidaan laittaa kävelemään vesikävelytysmatolle, ja siinä kylmä vesi hoitaa jalkojen kylmäyksen samalla”, Rautiainen puhelee..”Treenin jälkeen katsomme palautumispulssit ja seuraamme yleisesti, miten hevoset palautuvat. Pulssit otetaan heti, kun tulemme lenkiltä pois hiitin jälkeen, ja siihen menee aikaa varmaan noin alle kymmenen minuuttia. Kuninkuusraveissa meillä oli käytössä elektrolyyttejä, mutta arjessa emme niitä yleensä käytä.”.Hellejakson aikana Rautiaisen hevoset olivat viileässä tallissa kuumimpaan aikaan ja muutenkin vähemmän ulkona. .”Ajoimme hevoset aikaisin aamulla, ja päivisin hevosia voitiin käydä uittamassa”, Rautiainen kertoo..Startin jälkeen Rautiainen pyrkii ajamaan hevosilla ensin hölkkää, ja sen jälkeen hetken kävelyttämään. Hevosille annetaan mashvettä heti, kun ne tulevat katoksille..”Hölkkä palauttaa paremmin kuin pelkkä kävely, minkä takia ensin ajetaan hölkkää. Hevoset yleensä myös juovat paremmin, kun vettä tarjotaan mahdollisimman nopeasti. Monesti hevonen ei tahdo enää juoda, kun aikaa on kulunut”, Rautiainen vertaa..Startin jälkeisinä päiviä Rautiaisen hevoset voivat kävellä vesikävelytysmatolla puolisen tuntia päivässä..”Toista viikkoa menee ennen kuin ajetaan ensimmäinen kovempi treeni. Palauttelulenkkejä tehdään välissä ennen kovempaa treeniä, jotta elimistö palautuisi hyvin”, Rautiainen sanoo..Hevonen palautuu nopeastiPalauttelun merkitys korostuu startin jälkeisten päivien aikana.Kilpailueläinlääkärinä raveissa pitkään toiminut Jukka-Pekka Närhinen toteaa hevosen palautuvan hyvin fyysisestä rasituksesta.”Hevosilla on iso keuhkokapasiteetti sekä veren virtaus lihaksistossa. Kun hevonen on treenattu kunnolla, palautuu se normaaliolosuhteissa nopeasti verrattuna moneen muuhun eläinlajiin. Tosin ulkoiset tekijät, kuten esimerkiksi lämpötila, voivat hidastaa hevosen palautumista. Vastaavasti esimerkiksi viileällä vedellä peseminen treenin jälkeen voi nopeuttaa palautumista kuumalla kelillä, koska viileä vesi supistaa hius- ja pintasuonistoa”, Närhinen aloittaa..Liike on parasta palautteluun.Kilpailueläinlääkäri Jukka-Pekka Närhinen.Närhisen mukaan kevyt liikunta nopeuttaa palautumista ja tekee hyvää lihaksistolle.”Liike on parasta palautteluun, jotta lihaksisto olisi myös seuraavina päivinä kunnossa. Jos ongelmia tulee, ei niitä yleensä edes huomaa samana päivänä, vaan ne ilmenevät nimenomaan vasta seuraavina päivinä. Jos hevonen on huonosti lämmitetty ja palauteltu, se usein kostautuu muutaman päivän jälkeen. Myös loukkaantumisriski kasvaa paljon suuremmaksi.”Peräkkäisinä päivinä kilpaileminen ei ole Närhisen mukaan mitenkään ongelmallista, kun hevonen on treenattu ja se palautellaan hyvin ensimmäisen päivän suorituksesta.”Seuraavan päivän lämmitykseen tulisi kuitenkin lähteä varovasti, jotta lihaksisto ehtii lämmetä. Hevonen tulisi saada pidettyä rauhallisena, sillä palautuminen ei välttämättä tapahdu niin hyvin, jos hevonen on rauhaton ja stressaa. Peräkkäisinä päivinä kilpailtaessa myös matkustaminen tulee ottaa huomioon, ja se voi olla palautumista hidastava tekijä”, Närhinen jatkaa..Närhinen sanoo lämminverisen palautuvan suomenhevosta nopeammin.”Suomenhevosilla lihasmassa voi olla valtavan suuri, ja ennen kuin sen saa viilenemään, se ottaa oman aikansa. Lämminverinen on kevyempi ja sporttisempi, minkä takia myös palautuminen on usein sille nopeampaa”, Närhinen vertaa.”Tamma ja ori on mielestäni myös hieman eri asia, sillä tammoilla voi kesäaikana ilmetä kiimojen takia lihaksien ja lihasarvojen kanssa ongelmia. Ruuna on siinä mielessä paljon helpompi kaveri.”Närhinen kyseenalaistaa hieman suomalaista lämmityskulttuuria raveissa.”Hevoset lämmitetään yleensä niin, että siihen jää kaksi lähtöä väliin, ja silloin se käytännössä tarkoittaa, että hevoset seisovat 45 minuuttia katoksilla paikallaan. Silloin pulssi ja hengitys ovat ehtineet myös tasaantua. Mielestäni tämä väli pitäisi olla lyhyempi, jolloin starttiin valmistautuminen toimisi paremmin”, Närhinen miettii.”En osaa sanoa, onko lämmityskulttuuri jäänne jostakin vai ovatko valmentajat todenneet sen parhaimmaksi. Kuitenkin jos käydään esimerkiksi hiitillä, yleensä siellä ajetaan ensin lämmitys, sitten kävellään ja sen jälkeen varsinainen hiitti. Miksi sama systeemi ei toimisi myös kilpailupäivinä?”

Rasituksen jälkeen liikettä ja nestettä – "Hevonen joka on huono juomaan, on usein myös huonompi palautumaan"

Aiheeseen liittyvää