"Kaikilla käytettävillä varusteilla pitäisi aina olla jokin peruste" – Varustetyöryhmässä etusijalla ovat ravihevosten hyvinvointi ja varusteiden turvallisuus

Varustetyöryhmän jäsenet eläinlääkäri Susanna Mäki ja valmentaja Cathy Johansson korostavat, että työryhmän linjaukset perustuvat ennen kaikkea hevosen hyvinvointiin ja kilpailutilanteiden turvallisuuteen. Päätökset pohjautuvat kokemuksiin, asiantuntijatietoon ja viranomaisohjeistuksiin. Työryhmän ylläpitämä varusteopas toimii ensisijaisesti neuvonnallisena työkaluna..”Käsittelimme edellisessä kokouksessa muutamaa pään alueen varustetta, joista on erikseen kirjaus tulevassa asetuksessa hevosten hyvinvoinnille, joka astuu voimaan 1.1.2026. Lähetimme tiedon asetuksen kirjauksista ja siihen liittyvistä varusteista myös suoraan valmentajille”, Mäki kertoo..Ravihevosen varusteetRavihevosen varustevalinnoissa tärkeintä on yksilöllisyys, hevosen hyvinvointi ja turvallisuus.Varusteita tulee käyttää harkiten ja perusteellisesti kouluttaen. Vähemmän voi joskus olla enemmän – hevonen ei tarvitse ylimääräisiä varusteita, vaan osaavaa ihmistä vierelleen.Varustetyöryhmä toivoo hyvää yhteistyötä jatkossakin eri asiantuntijoiden, valmentajien, viranomaisten ja varusteiden jälleenmyyjien kanssa. Yhteisenä tavoitteena on löytää ja kehittää turvallisia ja hevosen hyvinvoinnin huomiovia varusteita..Kuolaimet .Valtioneuvoston asetuksessa hevosten hyvinvoinnille, kohdassa 4§ Hevosen hoito, on kirjaus ”jos hevosella käytetään kuolaimia, kuolainalueen kunto on tarkastettava säännöllisesti. Jos tarkastuksessa havaitaan kuolainalueella vaurioita, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin vaurioiden korjaamiseksi ja uusien vaurioiden ehkäisemiseksi.”.Hevosille sopivien kuolainten valinta on monivaiheinen prosessi, jossa tulee ottaa huomioon hevosen suun anatomia, ajettavuus, koulutustaso ja temperamentti..”Suuvaurioista ei voi pelkästään syyttää kuolaimia, mutta tietyt kuolaimet ja varusteet voivat kuitenkin altistaa tietyntyyppisten suuvaurioiden syntymiselle. Suuvaurioiden syntyyn vaikuttaa niin moni asia, kuten hevosen suun anatomia – esimerkiksi jos hevosella on ahdas tai pieni suu, paksu kieli tai paksut posket, hammaspurenta ja hampaiden kunto. Hevosen temperamentti ja ylipäätään ajettavuus, miten hevonen on opetettu ajolle, miten hevonen käyttäytyy sekä ohjastustapa”, Mäki perustelee..”Sellaisille hevosille, jotka painavat ohjille kilpailutilanteessa, on haastavaa suositella tietynlaista kuolainta kokeiltavaksi. Monesti samat hevoset ovat treeniolosuhteissa ajettavissa hyvin kevyellä ohjaspaineella eikä kyse ole niinkään kuolainvalinnasta.”.Varustetyöryhmä painottaa, että on erittäin tärkeää, että kaikki varusteet ovat hevoselle sopivia ja oikein asennettuja. Ideaalista olisi, kun jokaiselle hevoselle löydettäisiin sellaiset kuolaimet, jotka eivät aiheuta hevoselle sellaista tunnetta, että sen pitäisi vastustella kuolainta ja hevonen olisi opetettu kuolaimen käyttöön yksilölliset erot huomioiden..Hevoset, joilla on enemmän temperamenttia ja joiden ajettavuus on haastavampi kilpailutilanteessa, ovat alttiimpia saamaan suuvaurioita. Keskeinen tavoite on löytää tällaisille hevosille sopivat toimintatavat ja varusteet, jotta suuvauriot vähenevät..Mäen mukaan kuolaimien suositteleminen on usein hankalaa, mutta suun mitat antavat osviittaa kuolaimen valintaan..”Eläinlääkärinä teen myös hammashoitoja, ja siinä yhteydessä suu voidaan mitata. Mittaamalla voidaan havaita, jos esimerkiksi hevosen kuolaintila suussa on tosi matala ja hevosella on lisäksi paksu kieli. Tällaista esiintyy monesti suomenhevosilla, ja silloin suuhun ei kannata laittaa kovin paksua kuolainta.”.”Se pitää myös aina muistaa, että hevonen on yksilö, ja siinä on monesti eroja, miten se ohjasotteen kokee ja miten hevonen on opetettu. Nämä ovat sellaisia asioita, mihin ratkaisu löytyy parhaiten kokeilemalla erilaisia kuolaimia turvallisessa ympäristössä”, Johansson täydentää..Nykyään kuolaimia on myös mahdollista teettää, mutta tällöin pitää huolehtia, että ne ovat määritysten mukaisia ja sallittuja käyttää ravikilpailuissa. Erilaisia kuolaimia saatetaan joutua kokeilemaan useitakin eivätkä kaikki mallit sovi kaikille. .Suuvauriot.Tavallinen ravinivel on kaikista eniten ravikilpailuissa käytetty kuolain, ja sen takia se on kaikista eniten tilastoitu myös suuvaurioiden yhteydessä. Crescendo- ja puoltajankuolain ovat suuvauriotilastoissa seuraavilla sijoilla..”On tärkeää pohtia myös kuolaimen toimintaa hevosen liikuttaessa päätään eri tavoilla. Esimerkiksi yksinivelinen kuolain voi mennä linkkuun ja nousta pystyyn painaen kitalakeen varsinkin silloin, jos hevonen nostaa vähän päätään. Erilaisia kolmipalakuolaimia pidetään yleisesti nykyään pehmeinä kuolaimina, ainakin niille hevosille, jotka ovat tasaisia ajettavia. Kolmipalakuolain ei myöskään koskaan mene linkkuun hevosen suussa”, pohtivat Mäki ja Johansson yhdessä..Mäki nostaa suuvauriotilastoista myös Winderen-kuolaimen..”Winderen-kuolaimesta tuli jossakin vaiheessa trendi, ja sitä kehuttiinkin tosi hyväksi hevosille, joilla oli ollut suuvaurioita. Ravikilpailuissa tehdyt suutarkastukset ovat kuitenkin osoittaneet, että se ei sovi ihan kaikille hevosille. Winderen-kuolaimen aiheuttamat suuvauriot ovat sijoittuneet ensimmäisten alaposkihampaiden etupuolelle, mihin myös muut suorat kuolaimet voivat aiheuttaa painetta. Vauriot ovat olleet tyypillisesti sellaisia, jotka eivät vuoda verta.”.Winderen-kuolain on rakenteeltaan melko paksu ja pinnaltaan geelimäinen. Jos hevosen suu on kuiva, geelimäinen pinta voi aiheuttaa kitkaa suun limakalvoille. Kuolaimen käytön seurauksena on havaittu tyypillisesti pyöreitä, kraaterimaisia haavaumia ensimmäisten alaposkihampaiden etupuolella ja niillä on todennäköisesti vaikutusta myös hevosen ajettavuuteen. Joillekin hevosille Winderen-kuolain sopii hyvin, eikä edellä mainittuja ongelmia ole havaittu..”Erityisesti tämän kuolaimen käytön suhteen suosittelemme, että valmentajat tarkkailisivat myös itse hevostensa suita kotitallilla.”.Nahkapäällysteiset kuolaimet ovat Mäen mukaan yleisiä, ja niitä joutuu kaikista eniten raveissa poistamaan käytöstä. Yleensä syynä on nahkaosien rispaantuminen, kuluminen tai karheneminen..”Nahkainen kieliside ja nahkapäällysteiset kuolaimet vaativat hoitoa, jotta nahka pysyy hyvänä ja pehmeänä”, Mäki painottaa..Johanssonilla on nahkapäällysteisille kuolaimille käytännön vinkki, mikä jokaisen niitä käyttävän tulisi opetella..”Ämpäriin tulee ottaa puhdasta, haaleaa vettä, ja aina ennen kuin kuolaimen laittaa suuhun, nahkapäällysteistä kuolainta tulisi liottaa vähintään kymmenen minuutin ajan ämpärissä. Nahan tulisi aina olla riittävän kostea ja pehmeä, eikä nahoitettua kuolainta saisi koskaan laittaa kuivana hevosen suuhun”, Johansson korostaa..”Nahka myös kestää silloin tosi paljon paremmin, kun se on sellaista sitkasta kuin, jos se on kova koppura. Monilla hevosilla saattaa vielä olla vähän kuiva suu, ja kun sellaiseen suuhun laitetaan kuiva nahkainen kuolain, imee nahka sen vähäisenkin kosteuden sieltä pois. Silloin myös suuvaurioita tulee helpommin. Nahkakuolaimen liottaminen on halpa, toimiva ja hyvä keino, joka ei ole monimutkainen homma, kun sen opettelee tekemään.”.Välillä myös vähemmän on enemmän, ja hevonen voi olla paljon rennompi ja luottavaisempi, kun varusteita jätetäänkin pois.Cathy Johansson.Kieliside.Uudessa hevosasetuksessa mainitaan, että kielisidettä saa käyttää lyhytaikaisesti vain ajamisen aikana, ja kielisiteen on oltava sellaista materiaalia, joka ei aiheuta kudosvaurioita tai häiritse verenkiertoa..Kielisiteen käytössä on paljon eroja. Jotkut käyttävät sitä melkein kaikilla hevosilla ja toiset käyttävät sitä vain silloin, kun sen kokevat tarpeelliseksi hevosen pelatessa kielen kanssa, toiset ei käytä ollenkaan. Toisilla hevosilla kielisidettä käytetään pelkästään kilpailutilanteessa..Varusteoppaassa ohjeistetaan, että kielisiteeksi sopivia materiaaleja ovat nahka ja nailon. Myös tummaa pinteliä (mukaan lukien liimapinteli) voi käyttää kielisiteenä. Valmentajan vastuulla on huolehtia, että joustavaa materiaalia oleva kieliside ei pääse kiristymään liikaa, ja että side on riittävän leveä. Sukkahousujen käyttö kielisiteenä on kielletty. Kuminen joustava kieliside ei ole sallittu, koska kielisiteessä ei ole säätövaraa, minkä myötä se on liian tiukka osalle hevosista..Mäki kertoo, että kielisiteen kieltämisestä kokonaan käydään paljon keskusteluja UET-maiden kokouksissa. Kieliside on kokonaan kielletty ainakin Tanskassa, Sveitsissä ja Itävallassa Wienissä. .”Kyseisten maiden edustajat sanovat, ettei kielisiteen kieltämisestä ole seurannut ongelmia. Heillä ei kuitenkaan ole kokemuksia kylmäverirotuisista ravihevosista, jotka voivat olla vähän haastavampia ajettavia kuin lämminveriset ravihevoset. Joskus se voi olla ihan turvallisuuskysymys, että hevosella on kieli kiinni”, Mäki pohtii. .Hevosen kieli on vahva ja lihaksellinen elin ja siinä on yllättävän paljon voimaa. .”Hevosen kieli on paksumpi takaosasta ja litteämpi edestä ja kieli ulottuu suunontelossa pitkälle kohti nielua ja kurkkua. Kielen sitomisella on tarkoitus estää hevosta nostamasta kieli kuolaimen päälle, jolla on suoraan vaikutusta ajettavuuteen. Lisäksi jos kieli on kuolaimen päällä, se aiheuttaa todennäköisesti hevoselle kipua, kun hevosta yritetään jarruttaa, pysäyttää tai muutoin ohjata. Tällaisia vaaratilanteita pitää pyrkiä ehkäisemään”, Mäki perustelee. .Vaihtoehtona kielen sitomiselle ovat olleet erilaiset kieliläpälliset kuolaimet, joilla voidaan ehkäistä kielen nostamista kuolaimen päälle. Varustetyöryhmä on kieltänyt kieliläpällisten kuolainten käytön 1.1.2025 alkaen. Jo tätä ennen kiellettyjä ovat olleet kuolaimet, joissa on varrellinen tai liikkumaton kieliläppä. .Perusteena päätökselle oli, että kieliläppä voi aiheuttaa hevoselle tarpeetonta kipua ja sen seurauksena voi syntyä vaaratilanteita hevosen hallittavuuden osalta, mikäli läppä pääsee kääntymään suussa väärään asentoon. .Koulutus.Olennaista on, että hevoset opetetaan varusteiden käyttöön, kuten kaikkeen muuhunkin käsittelyyn. Opetus onkin nyt syksyllä ajankohtaista, kun 1-vuotiaita varsoja aletaan opettaa niiden tullessa takaisin laitumelta. Rauhallinen työskentely ja yksilölliset tarpeet huomioiva opetus on kaiken perusta sille, että varsasta kehittyy hyvin ihmisen kanssa yhteistyössä toimiva ravihevonen. Ongelmia alkaa kasaantua, jos varsa tai hevonen viedään liian nopeasti sille uusiin tilanteisiin ja monta asiaa tapahtuu yhtä aikaa..”Ihminen häviää voimailussa hevoselle joka kerta, ja sen takia hevosten kanssa toimivilla tulee olla hevosenlukutaitoa ja ymmärrystä siitä, että hevosia kohdellaan yksilöinä”, Mäki toteaa..Erilaisia varusteita valitessa ja niihin hevosta opettaessa tulisi pohtia myös varusteen tarpeellisuutta ja käyttötarkoitusta..”Kaikilla käytettävillä varusteilla pitäisi aina olla jokin peruste, miksi niitä käytetään ja onko ne tarpeellisia. Varusteita valittaessa pitäisi aina myös pysähtyä miettimään taustasyitä hevosen käyttäytymiselle ja onko se ylipäänsä korjattavissa varustemuutoksilla”, Mäki jatkaa..Johansson lisää, että varusteiden pitää olla valittu niin, että ne auttavat turvalliseen ja tasapainoiseen yhteistyöhön hevosen kanssa..”Hevosen kanssa pitää tulla toimeen tietyllä rauhallisuudella eikä voimalla, eikä mikään varuste saa olla itsestäänselvyys. Välillä myös vähemmän on enemmän, ja hevonen voi olla paljon rennompi ja luottavaisempi, kun varusteita jätetäänkin pois”, Johansson lisää. .Muita pään varusteita.Kuolaimiin ja hevosen ajettavuuteen on iso vaikutus myös esimerkiksi turpahihnalla ja mustalaisriimulla..”Minulle on aikoinaan oikeat hevosmiehet opettaneet, että mitä tiukempi hevosen mustalaisremmi on, sen huonommat ohjat sillä on. Mustalaisriimu ei saisi koskaan olla liian lähellä kuolaimia, eikä se saa painaa pään luita. Sen oikeaoppinen asentaminen voi myös auttaa hevosen ajettavuuteen”, Cathy Johansson painottaa..”Suitsissa olevaa turparemmiä ei saisi koskaan laittaa liian tiukalle, koska se vaikuttaa suoraan hevosen ajettavuuteen. Monesti remmejä voidaan vetää tiukkaan, jos hevonen on huonompi ajaa, mutta se pitää ottaa myös huomioon, että se voi olla huonoajoinen juuri sen takia, että remmit ovat tiukalla.”.Susanna Mäki sanoo, että valmentajien osaaminen ja tietämys ovat hyvällä tasolla, mutta tarvittaessa heitä voidaan neuvoa tai ohjata toimimaan toisella tavalla..”Varusteita tarkkaillaan paljon ja jos on tarpeellista, niiden käyttö voidaan myös kieltää. Jokin sallittukin varuste voidaan kieltää, jos se on väärin asennettu tai se on niin huonokuntoinen, että se voi aiheuttaa jopa turvallisuusriskin.”.”Esimerkiksi pullarinverkko kiellettiin startin aikana, koska lyhyen ajan sisällä sen kanssa tuli useampi vaaratilanne”, Mäki päättää.

"Kaikilla käytettävillä varusteilla pitäisi aina olla jokin peruste" – Varustetyöryhmässä etusijalla ovat ravihevosten hyvinvointi ja varusteiden turvallisuus

Aiheeseen liittyvää