Jääpolanne, lumipolanne vai hiekkarata? – Talvirata on aina kompromissi

Vermon ratamestarin Juha Keskimaunun mukaan mennyt talvi on ollut harvinainen, mutta ei kuitenkaan aivan poikkeuksellinen varsinkaan etelämmässä. Suurimmat ongelmat radanhoidon näkökulmasta ovat aiheutuneet suurista lämpötilojen vaihteluista, kun parin päivän aikana lämpötila on voinut mennä miinus kymmenestä asteesta jopa seitsemän lämpöasteen puolelle. Keskellä talvea on satanut paljon myös vettä, ja pitkiä lämpöjaksoja on ollut useita. ”Ratamestarin näkökulmasta on jouduttu menemään vähän katastrofista toiseen liki koko talvi, ja on joutunut miettimään, mitä todella tekee. Suomessa ratamestarit ovat onnistuneet pääasiassa hyvin hankalasta talvesta huolimatta. Kukaan ratamestari ei tahallaan tee huonoa rataa, ja jokainen yrittää parhaansa” Keskimaunu muistuttaa..Tästä on kyseRadan maantieteellinen sijainti ja keliolosuhteet vaikuttavat siihen, millainen rata talveksi tehdään. Radan kunnossapito on radan talouden kannalta suurin yksittäinen kuluerä.Nykypäivänä rata- ja olosuhdeinfoa pyritään saamaan kilpailijoiden tietoon somen ja Heppa-järjestelmän kautta mahdollisimman ajoissa..Syksyllä Vermossa asiat menivät Keskimaunun mukaan radan puolesta suhteellisen hyvin. Maa oli melko kuiva, kun pakkaset tulivat.”Rata jäätyi kuivahkona, jolloin siellä pysyy tietynlainen jousto. Jos olisi tullut kostea keli, ja vesi olisi mennyt pinnasta läpi, rata olisi jäätynyt kokonaan kivikovaksi”, Keskimaunu kuvailee.”Tällainen rata, mikä jäätyy märkänä, on huonoin mahdollinen vaihtoehto. Kun sellaiseen joudutaan lisäämään materiaalia, sentti on liian vähän ja 2,5 senttiä jo liian paljon, kun hokki ei enää yllä maahan ja pito kärsii. Sentin kerroksella hokki lyö taas kovaan pohjaan, ja silloin ratamestari voi vain toivoa, että taivaalta sataisi lunta.Talvirataan vaikuttavat sekä pakkasten saapuminen syksyllä ja maan jäätyminen, lumen määrä, lämpötila ja sen vaihtelu nollan molemmin puolin, että ilmankosteus.”Tässä vaiheessa kevättä auringolla alkaa myös olemaan jo tosi iso teho. Vielä pari–kolme viikkoa sitten aurinko ei lämmittänyt, mutta tässä vaiheessa se on otettava jo kovasti huomioon”, Keskimaunu sanoo..Nivelten kannalta jääpolanne ei ole paras mahdollinen ratkaisu. Juha Keskimaunu muistuttaa, että jääpolanne ei jousta.Talvella raviradat ovat yleensä jääpolanteella, lumipolanteella tai lumihiekkaratana, ja jokaisella radalla on sekä hyviä että huonoja ominaisuuksia.Keskimaunu kertoo, että jääpolannerata on tasapuolinen olosuhde ensimmäisestä lähdöstä viimeiseen, ja ajourakin pysyy hyvässä kunnossa. Se on radan talouden kannalta myös hyvin kustannustehokas, eli helppo ja halpa ylläpitää. Jääpolanne kestää myös lämmintä keliä, ja jos polannetta on esimerkiksi 4–5 senttiä ja lämpötila plussan puolella 4–5 astetta, kestää rata viikon päivät niin, ettei tarvitse pelätä sen menevän puhki. Huonoja puolia jääpolanneradalla puolestaan on, että siinä tarvitsee olla pitkät hokit. Pitkä hokki puree hyvin jääpolanteeseen, mutta jalalle ei tule luontaista luistoa, vaan jalka pysähtyy juuri siihen kohtaan, mihin hokki osuu.”Olen kuullut välillä puhuttavan, että jääpolanteella olisi joustoa, mutta missä siinä on se jousto, kun polanteen alla on jäinen maa? Nivelten kannalta jääpolanne ei ole paras mahdollinen ratkaisu”, Keskimaunu miettii..Lumipolanneradan voi tehdä monella eri tavalla, mutta paras lumipolanne usein syntyy käytännössä tekemättä. ”Yleensä lumipolanneradoilla on kuitenkin lopputuloksena se, että jossain vaiheessa ne rupeavat lohkeilemaan. Lumipolanne on usein hyvä treenialusta, mutta ravien aikana lumipolanne ei yleensä kestä koko ravien hevosmäärää, ja silloin pito häviää, kun pinta murtuu. Lumipolanneradoilla sisärata on usein huomattavasti heikompi kuin muut radat. Ravien aikana radalle ei oikein pysty tekemään myöskään mitään”, Keskimaunu kuvailee..Ihanteellisin talvirata on lumihiekkarata, jossa on sopiva määrä hiekkaa ja lunta sekaisin, mutta ei liikaa kumpaakaan. Se on hevosystävällinen, siinä ei ole hirveästi irtopintaa, pito on hyvä, eikä se ole kova. Sen ylläpitokin on suhteellisen helppoa. Lumihiekkaradan tekeminen ei kuitenkaan ole pelkästään ratamestarista kiinni. Siihen vaikuttaa eniten se, millainen talvi on kyseessä, ja siihen taas ei ratamestari pysty vaikuttamaan.”Lunta tulee silloin, kun tulee, ja radalta on hyvin hankalaa ottaa vain osa lumesta pois, sillä yleensä aina siinä mukana lähtee myös hiekkaa. Jos taas radalle jättää lunta, niin yleensä sitä on puolestaan liikaa”, Keskimaunu pohtii.”Lumihiekkaradan huono puoli on se, että lauhalla kelillä se rupeaa tilsoittamaan, kuten lumipolanneratakin. Jääpolanneradalla tilsoja ei pääse syntymään. Lauhalla kelillä jääpolanne hiekoitetaan ja karhennetaan raspilla, ettei se olisi liukas.”Talven sää ei vaikuta siihen, millainen kevät on tulossa. Ratojen kannalta Keskimaunulla on kuitenkin selkeä näkemys keväästäkin.”Jokaisella radalla on varmuudella ainakin päivästä kahteen tilanne, milloin ei missään tapauksessa pysty ajamaan raveja. Se on sitten tuuristaan kiinni, sattuuko sellaiset päivät juuri ravipäiväksi. Jos radalle sattuu huonoin päivä, yleensä silloin ei ole mitään mahdollisuutta päästä ajamaan kilpailuja, eikä siinä vaiheessa mikään määrä rahaa tai resursseja auta.”

Jääpolanne, lumipolanne vai hiekkarata? – Talvirata on aina kompromissi

Aiheeseen liittyvää