Hevosen nukkumisesta ja unesta tiedetään suhteellisen vähän, ja tutkimusten vertailua hankaloittaa se, että tehdyt tutkimukset on tehty erilaisilla hevosilla erityyppisissä pitoympäristöissä..”Tämän hetken tutkimustiedon mukaan hevoset nukkuvat vuorokauden aikana kolmesta viiteen tuntia, ja osan siitä ajasta hevoset nukkuvat makuultaan. Hevosen unikäyttäytyminen eroaa ihmisestä, ja hevosen uni jakautuu useiksi lyhyiksi unijaksoiksi sekä yöllä että päivällä. Hevosten unirytmi on muodostunut saaliseläimen tarpeisiin sopivaksi ja hevonen on myös yksi vähiten nukkuvista kotieläimistä”, Helsingin yliopiston kliinisen eläinlääketieteen tohtoriohjelmassa väitöskirjaansa tekevä Heli Suomala kertoo..”Hevonen on siitä hyvin poikkeuksellinen eläin, että se voi siirtää makuulle menemistä ja REM-unta jopa viikkoja, jos se ei koe oloaan turvalliseksi. Tämä on hyvä pitää mielessä esimerkiksi pitkillä kilpailumatkoilla tai hevosen pitopaikan kokonaan vaihtuessa. Univajeesta palautumiseksi hevoset nukkuvat useammin ja pidempään”, Suomala toteaa..”Hevonen ei käsittääkseni kuitenkaan voi nukkua varastoon, vaan enemmän se on sitä, että tankataan menetettyä unta. Olisi lajityypillisestikin epänormaalia, mikäli hevonen nukkuisi erityisen paljon.”.Valppaina saaliseläiminä hevoset ovat herkkiä niiden ympäristölle tapahtuville muutoksille..”Tutkimukset ovat osoittaneet, että hevoset käyttävät vähemmän aikaa lepäämiseen ja makuuasennossa nukkumiseen niille epäoptimaalisissa olosuhteissa. Tutkimusten mukaan muun muassa karsinan tai makuuhallin koko, ryhmädynamiikka, liikunnan määrä ja hevosen kokema kipu voivat vaikuttaa hevosen nukkumiseen. Lisäksi ympäristön lämpötila ja kesäisin hyönteiset voivat muuttaa normaalia rytmiä, ja vaikuttaa sitä kautta lepoon. Myös hevosen iällä on vaikutusta”, Suomala luettelee..Olisi lajityypillisestikin epänormaalia, mikäli hevonen nukkuisi erityisen paljon.Väitöskirjaansa tekevä Heli Suomala.Hevosen uni voidaan karkeasti jakaa REM-uneen (Rapid Eye Movement) ja non-REM-uneen..”Hevonen voi nukkua non-REM-unta myös seisaaltaan, mutta REM-unta varten hevosen on mentävä makuulleen, koska REM-uni vaatii lihasten täydellisen rentoutumisen. Makuuasento on siten unen eri vaiheiden toteutumiseksi täysin välttämätön”, Heli Suomala kertoo..Hevosten unihäiriöillä tarkoitetaan Suomalan mukaan käytännössä lähinnä univajetta..”Hevosten uniongelmat voivat aiheutua siitä, että hevonen ei jostain syystä mene makuulleen, eikä sille sen takia tule REM-unen vaihetta, ja tästä syntyy univajetta. Käytännössä REM-uni on hevosille välttämätöntä, ja jonkin ajan kuluttua pahimmassa tapauksessa hevonen voi alkaa romahdella tai kaatuilemaan. Seisoma-asennossa hevonen voi hyvin lyhyen aikaa käydä REM-unen vaiheessa, mutta koska silloin lihasjäntevyys häviää, hevonen kaatuu helposti ja voi kolhia itseään”, Suomala muotoilee..”Muut unihäiriöt ovat hevosilla harvinaisia tai niitä tunnetaan vielä huonosti. Joillakin tietyillä roduilla tietyissä sukulinjoissa voi esiintyä narkolepsiaa, esimerkiksi miniatyyrihevosilla ja lipizzanhevosilla, mutta muuten narkolepsia on erittäin harvinainen.”.Hevosen unen vaihetta voidaan arvioida hevosen asennon perusteella, mutta jos unta halutaan tutkia tarkemmin, silloin tarvitaan aivosähkökäyrätutkimus..Suomalan tekemässä tutkimuksessa hevoset oli rajattu niin, että ne olivat vähintään nelivuotiaita ja olivat asuneet samassa yksilökarsinassa vähintään tutkimusta edeltäneen kolme kuukauden ajan..”Varsat nukkuvat enemmän kuin aikuiset hevoset, ja sen takia tutkimuksessa hevoset haluttiin rajata vähintään nelivuotiaisiin”, Suomala kertoo..UnihäiriötutkimusHelsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta toteutti yhdessä Hevostietokeskuksen sekä norjalaisen Nord yliopiston kanssa tutkimuksen hevosten unihäiriöistä. Vastuututkijana toimi apulaisprofessori Anna Mykkänen eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.Hevosten unihäiriöistä tiedetään yleisesti hyvin vähän.Tutkimuskysymyksiä olivat: Ovatko tietyn tyyppiset hevoset alttiimpia unihäiriöille kuin toiset? Löytyykö hevosten pitoympäristöistä tai hoitokäytänteistä jotain yhtäläisyyksiä, jotka selittäisivät unihäiriöitä? Millaista käyttäytymistä vastaajat raportoivat hevosilla, jos he epäilivät niillä uneen liittyviä ongelmia?Kyselytutkimus toteutettiin joulukuun 2022 ja huhtikuun 2023 välisenä aikana.Tutkimus toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Unihepo-hanketta, jossa unta tarkastellaan hevosen hyvinvoinnin mittarina..Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa oli neljä eri osiota. .”Ensimmäisessä osiossa kyseltiin hevosen perustietoja, kuten ikä, sukupuoli, käyttötarkoitus, säkäkorkeus, ja toisessa osiossa oli kysymyksiä talliympäristöstä ja hoitokäytänteistä. Kolmas osio koski hevosen sosiaalista käyttäytymistä ja hevosen mahdollisuuksia siihen, ja neljäs osio oli keskittynyt hevosen lepokäyttäytymiseen. Kyselyn loppupuolella kysyttiin, epäileekö vastaaja hevosella olevan uneen liittyviä ongelmia, ja siihen pystyi vastaamaan kyllä, ei tai ei tietoa”, Suomala valottaa..Kyselytutkimukseen vastasi 2578 hevosen omistajaa tai hoitajaa Pohjoismaista..”Olemme todella kiitollisia siitä, kuinka paljon vastauksia saimme. Vastausten määrä oli positiivinen yllätys. Vaikutti siltä, että aihe on ajankohtainen ja se kiinnostaa hevosen omistajia ja hoitajia”, Suomala kiittelee..Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää karsinatallissa pidettävien hevosten lepo- ja unikäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä ja löytyykö epäiltyjen unihäiriöiden taustalta yhteisiä tekijöitä..”Tutkimuksen hypoteesina oli, että unihäiriöistä epäiltyjen hevosten piirteistä ja/tai hevosten pito-olosuhteista löytyisi yhdistäviä tekijöitä”, Suomala toteaa..”Kaiken kaikkiaan viisi prosenttia vastaajista epäili hevosellaan olevan uneen liittyviä ongelmia. Hevoset oli tutkimuksessa jaoteltu 4–12-vuotiaisiin ja vähintään 13-vuotiaisiin. Useammin unihäiriöitä esiintyi vanhempien hevosten ryhmässä. Unihäiriöepäilyt keskittyivät lisäksi säkäkorkeudeltaan korkeampiin ja rodultaan puoliverisiin hevosiin.”.Unihäiriöepäilyjä esiintyi Heli Suomalan mukaan enemmän harraste- kuin kilpahevosilla. Sukupuolella ei kuitenkaan ollut vaikutusta unihäiriöepäilyihin..”Sen sijaan tammoilla, jotka olivat varsoneet vähintään kerran, unihäiriöepäilyjä oli enemmän kuin tammoilla, jotka eivät olleet varsoneet. Tätä asiaa olisi mielenkiintoista tutkia lisää”, Suomala miettii..”Mikään kuiviketyyppi ei noussut tilastollisesti merkittäväksi riskitekijäksi. Suurin osa vastaajista käytti pelletöimättömiä kuivikkeita, kuten kutteria, sahanpurua tai turvetta tallissa”, Suomala jatkaa..”Vastaajien piti suorittaa tallissa pieniä mittauksia, ja esimerkiksi arvioida kuivikekerroksen paksuutta. Vastaajan piti lisäksi tehdä niin sanottu polvitesti, jossa henkilö pyydettiin pudottautumaan suorilta jaloilta polvilleen karsinan kuivikekerroksen päälle hevosen makuualueen kohdalla. Ensin arvioitiin, oliko pudottautuminen mahdollista ja aiheuttiko se kipua. Tämän jälkeen polvillaan piti olla viisitoista sekuntia, ja sen jälkeen tarkistaa, pysyivätkö housujen polvet kuivina. Näin saatujen tulosten perusteella aineiston makuualustat jaoteltiin koviin ja pehmeisiin sekä kuiviin ja märkiin.”.Polvitestin perusteella kolme ja puoli prosenttia makuualustoista oli märkiä, ja noin viisi ja puoli prosenttia makuualustoista oli kovia..”Muita unihäiriöihin yhteydessä olevia tekijöitä oli, että hevosen ei havaittu menevän ollenkaan makuulleen ja sen makuulleen meneminen tai ylös nouseminen oli vaikeaa tai kankeaa ja hevoset olivat päivisin uneliaita. Unihäiriöistä epäillyillä hevosilla raportoitiin useammin aggressiivisempaa käytöstä muita hevosia kohtaan, esimerkiksi potkimista tai puremista, kuin hevosilla, joilla ei epäilty unihäiriöitä. Lisäksi unihäiriöisillä hevosilla havaittiin alttius loukkaantua karsinassa yön aikana ilman mitään erityistä syytä”, Suomala luettelee..”Johtopäätöksenä voisi todeta, että yleisesti hevosten unihäiriöt ovat usein monitekijäinen ongelma. Tässä tutkimuksessa useat eri hevos- ja ympäristötekijät olivat yhteydessä epäiltyihin unihäiriöihin, joista osa oli hyvin käytännönläheisiä, kuten epämukava makuualusta. Unihäiriöitä voitaisiin mahdollisesti ehkäistä tarkastelemalla hevosten pitoympäristöä ja hoitokäytänteitä hevosten levon ja unen näkökulmasta, ja muuttamalla sellaisia tekijöitä, jotka voivat olla makuullemenon esteitä.”.Hevosen makuupaikan kuivikkeilla ja sen määrällä on iso vaikutus..”Hevoset ovat kaikki yksilöitä, mutta useassa tutkimuksessa tuloksena on ollut, että hevonen nukkuu kaikista mieluiten olkikuivikkeella. Lisäksi kuiviketta on oltava karsinassa tai makuuhallissa riittävästi”, Heli Suomala kertoo..”Kuiviketyypin nopea vaihtaminen voi vaikuttaa myös hevosen nukkumiseen. Esimerkiksi jos vaihdetaan irtokuivike pellettityyppiseen kuivikkeeseen, se voi olla hevoselle iso muutos. Kaikki muutokset tulisi toteuttaa vaiheittain ja antaa hevosille aikaa sopeutua tilanteeseen.”.Suomala kannustaa myös tutkimaan oman hevosen unirytmiä esimerkiksi valvontakameran avulla..”Kameran avulla voi selvittää, miten oma hevonen makaa ja makaako se ylipäätänsä. Silloin tilanteeseen on myös helpompi puuttua, jos huomaa jotain muutoksia. Taustasyiden etsiminenkin on silloin helpompaa: onko naapurikarsinan kaveri vaihtunut, onko kuiviketta riittävästi tai onko hevosella mahdollisesti kipuja”, Suomala listaa..Hevosen tulisi aina tuntea olonsa turvalliseksi. Suomalan mukaan hevoset voivat nukkua tallissa päivälläkin, jos pitopaikka on vain riittävän rauhallinen..”Sen takia äänimaailmalla on vaikutusta, vaikka osittain se voi olla myös tottumiskysymys. Tosin ääni ei saa olla liian kovaa, samoin kuin se ei saa ylittää tiettyä desibelirajaa ihmiselläkään”, Suomala kuvailee..”Laitumella kesäisin vuorokauden ympäri pidettävän hevosen voi ottaa helteisellä kelillä tai hyönteisten niitä kiusatessa tarvittaessa talliin lepäämään. Hevonen voi nukkua myös päiväsaikaan, ja uni ja lepo vaikuttavat hevosen palautumiseen.”.Tallin valaisujärjestelmien vaikutusta hevosten vuorokausirytmiin on myös tutkittu lähivuosien aikana. Tutkimuksista käy ilmi, että valaistuksella voidaan vaikuttaa hevosten lepokäyttäytymiseen..”Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että himmeä punainen valo yöllä ei vaikuttanut negatiivisesti hevosten normaaliin uni- tai vuorokausirytmiin. Aikaisemmin toteutetussa tutkimuksessa tallissa loisteputkivalojen yöllä päällä pitäminen vähensi hevosen rinnan päällä nukkuma-aikaa”, Suomala kertoo..Kun hevosia pidetään karsinatalleissa, tapahtuu suurin osa hevosen unesta yöaikana..”Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että 70 prosenttia hevosen makuullaoloajasta tapahtui puolen yön ja aamu kuuden välisenä aikana. Lisäksi nukkuminen on usein synkronista eli laumassa hevoset lepäävät ja nukkuvat samaan aikaan. Aikuisilla hevosilla laumassa ollessaan yksi hevonen on yleensä vahdissa, kun toiset hevoset nukkuvat makuultaan tai seisaaltaan”, Suomala kertoo..Suomalaa yllätti unihäiriötutkimuksessa se, että osa hevosista, jotka eivät menneet makuulle, kuitenkin piehtaroivat..”Makuultaan lepäämisen esteenä ei siten voi olla se, että hevonen ei pääsisi makuulleen vaan taustalla täytyy olla jokin muu asia”, Suomala miettii.
