Ilmasto- ja ympäristösyistä turpeen saatavuus on romahtamassa ennusteiden mukaan puoleen nykyisestä seuraavan viiden vuoden aikana. Kun turvetta ei enää nosteta poltettavaksi, myös kuiviketurpeen saanti vähenee..Helpoiten turvetta ovat korvaamassa puupohjaiset tuotteet, mutta jatkossa myös eri kasveista voi pelletöimällä saada sopivia kuivikkeita. Tulevaisuuden kuivikkeisiin ja niiden hintaan vaikuttavat todennäköisesti myös poliittiset ja maatalouspoliittiset päätökset. Turpeen saanti voi tulla helpommaksi tai vaikeammaksi, ja toisaalta monien kuivikkeeksi sopivien kasvien kasvattamista saatetaan alkaa tukea, koska niiden kasvattaminen poistaa hiiltä ilmakehästä..Turpeella hyviä ominaisuuksiaTurve on Suomessa suosituin kuivike, koska se on edullinen ja se muun muassa sitoo hyvin kosteutta ja kaasuja, kuten ammoniakkia. Turpeen happamuus vaikuttaa niin, että se ei ole kovin hyvä alusta taudin aiheuttajille. Turvelanta on sellaisenaan käyttökelpoista pelloille levitettäväksi, joten siitä on päässyt helposti eroon. Hävittämisen merkitys korostuu talleilla muihin eläintiloihin verrattuna, koska Luken kuivikeselvityksen mukaan vain noin puolet kyselyyn osallistuneista talleista pystyi levittämään lannan omille pelloille..Turve on Suomen yleisin kuivike, ja se on sitä myös hevostiloilla. Niistä turvetta käyttää 42–46 prosenttia. Hevosilla kuivikkeen käyttömäärä vaihtelee erittäin paljon tallikohtaisesti..Talleilla on käytössä useammanlaisia kuivikkeita kuin muilla eläinlajeilla. Esimerkiksi siipikarjatuotannossa käytetään 95-prosenttisesti turvetta, tosin käyttömäärä on pieni..Jos verrataan hevosia muihin eläinlajeihin, niillä korostuu talli-ilman laatu, mikä on sidoksissa kuivikkeen kaasujen sitomiskykyyn. Hevosilla on suhteessa pidempi elinikä kuin muilla kotieläimillä, ja niiden keuhkoterveydellä on suurempi merkitys..Kuivittamiseen käytetään pintaturvetta, ja energiaksi käytetään syvemmältä nostettavaa, tummempaa, hienojakoisempaa ja maatuneempaa polttoturvetta. Turvetta voidaan toki jatkossa nostaa myös vain kuivikkeeksi. Silloin sen hinnan arvioidaan nousevan nykyisestä kaksinkertaiseksi..Luken kuivikewebinaarissa Neovan eli entisen Vapon turvetoimintojen johtaja Pasi Rantonen käytti puheenvuoron, että uusia turvealueita olisi mahdollista avata pintakerrosten nostamiseksi kuivikkeeksi, mutta lupien hankkimisen aikajänne on niin pitkä, että se tuo varovaisuutta..Myös Luonnonvarakeskus painottaa, että kuiviketurvetta on oltava saatavissa siihen saakka, että kustannuksellisesti varteenotettavia vaihtoehtoja on olemassa..Nielusta päästölähteeksiViime aikoina on uutisoitu puoleen ja toiseen nykyisen hallituksen turvelinjauksista. Luken johtava tutkija, MMT Markku Saastamoinen toteaa, että turvepäätöksiä ei voi tehdä päivänpolitiikan perusteella..”Turpeen saamisen varaan ei tule tuudittautua sen ympäristövaikutusten takia”, Saastamoinen painottaa..Oleellinen pointti on se, että suot toimivat hiilinieluina, mutta suon avaaminen turpeen nostossa muuttaa sen päästölähteeksi, vaikka turvetta ei edes poltettaisi energiaksi..Lähitulevaisuudessa hevosille sopiviksi Saastamoinen näkee ensisijaisesti puupohjaiset materiaalit sekä ruokohelven ja oljen..Puupohjaisia materiaaleja ovat puupelletit, kutteri ja sahanpuru. Niiden ekologisuus riippuu paljon myös laskentatavasta – jos mukaan laskettaisiin puun kaataminen, ei kuivike ole ekologinen, mutta kyse on todellisuudessa metsäteollisuuden sivutuotteesta..Puupohjaisten tuotteiden saatavuus on tällä hetkellä aiempaa huonompaa, koska niistä maksetaan tällä hetkellä paremmin, jos ne myydään energiakäyttöön. Lisäksi rakennusalan globaaliksi katsottu kriisi vaikuttanee jatkossa niin, että puuta höylätään lähivuosina vähemmän..Luke kyseli keväällä 2023 kuivikkeiden käytöstä. Hevostiloilla kutteria käytti 35 % tiloista, sahanpurua 17 ja puupellettiä 17 % tiloista. Luken yrityskyselyyn vastanneiden yritysten myymistä puupohjaisista kuivikkeista sahanpuru oli täysin kotimaista ja kutteri ja puupelletti 80–90-prosenttisesti kotimaista..OlkiOlki on Suomessa kaikkiaan toiseksi yleisin kuivike, ja hevostiloillakin toiseksi yleisin 36 prosentin osuudella, yhden prosenttiyksikön edellä kutteria. Olkipellettiä käytti 10 prosenttia hevostiloista..Saastamoinen toteaa, että oljen saanti saatetaan pystyä järjestämään paikallisesti toimivalla ja hyvin ekologisella tavalla. Olki ainoana kuivikkeena toimii hevosilla kuitenkin lähinnä vain väljissä, hyvin tuulettuvissa tiloissa. Oljessa on vahapinta, minkä takia se sitoo huonosti nestettä ja kaasuja se ei sido miltei ollenkaan. Saastamoinen huomauttaakin, että olkikuivitetuissa talleissa on havaittavissa pistävä ammoniakin haju, jota tallin pitäjä itse ei sitä välttämättä havaitse, koska omat aistit ovat turtuneet sille..Oljessa on myös laatuvaihtelua. Se pitäisi päästä keräämään hyvissä keleissä, niin että se saadaan suoraan pelloilta kuivana. Jonkin verran olkea kääritään myös muoviin, mutta siinä Saastamoinen näkee kaikki pilaantumisen edellytykset. Olkea ei esimerkiksi saa pakattua samalla tavalla tiiviiksi kuin pehmeämpää ruohoa, ja silloin säilömistavan idea katoaa..Olkea korjatessa sen ravinteet tulisi palauttaa peltoon. Jos näin ei tapahdu, ravinnetalouden kannalta raportti suosittelee jättämään olkisadon joka toinen vuosi korjaamatta. Oljen pelletöinti parantaa valtavasti oljen kuivike- ja käyttöominaisuuksia. Olkipellettejä ei kuitenkaan valmisteta Suomessa, vaan kaikki tuodaan Baltiasta. Pelletöinnissä olki jauhetaan ensin jauhoksi ja sitten puristetaan kasaan. Se tekee kuivikkeesta tiiviimmin säilytettävän ja kuljetettavan ja se myös parantaa suuresti sen imukykyisyyttä. Saastamoinen odottaakin, että pelletöintitoiminta tulee lisääntymään jatkossa oljen, mutta myös muiden kuiviketuotteiden kohdalla..Suomessa olkipellettiä on tutkittu hevosilla Ypäjällä vuonna 2009. Silloinen pelletti oli erittäin kova, ja hevosilla kesti alkuun tottua siihen, mutta käytössä pelletit murenivat. Kokeen perusteella olkipelletti soveltui hyvin hevosten karsinan kuivikkeeksi, se piti talli-ilman aistinvaraisesti arvioituna hyvälaatuisena, eikä pölyä syntynyt. Karsinat oli helppo puhdistaa kevyttalikolla ja kuivikkeen haaskaantuminen oli pientä..Muut kasvipohjaisetPaljon potentiaalia nähdään pitkäkortisten ruohokasvien, kuten ruokohelven, osmankäämin ja järviruokon käytössä kuivikkeina. Niitä voidaan kasvattaa, kerätä ja sitten käyttää silputtuna tai pelletöidä kuiviketuotteeksi..Osmankäämin ja järviruo’on käyttö kuivikkeena on vasta ajatusasteella, ja lähinnä niitä on vain niitetty rantojen perkauksen yhteydessä..Ruokohelven viljelyä ja käyttöä taas on tutkittu Suomessa pitkään, ja siitä on jo teollista tuotantoa. Aluksi ajatus oli kasvattaa sitä ennen muuta energiaksi, mutta nyt katseet ovat ennemmin kuivike- ja kasvualustakäytössä. Kuivikkeeksi käytettävästä ruokohelvestä ¾ kasvaa Suomessa, ja kaikki käytettävät pelletit valmistetaan Suomessa..Luken selvityksessä hevostiloista 2,5 % kuivitti ruokohelvellä ja 1 % ruokohelpipelleteillä. Ruokohelven suurimpana hankaluutena pidetään sen suurta pölyävyyttä, jota voidaan kuitenkin pienentää pelletöimällä. Hevoset eivät syö ruokohelpipellettiä toisin kuin voi tapahtua olkipelletin kohdalla..Yhdessä Luken tutkimuksessa ruokohelpi ei ollut riittävän imukykyinen valmistajan antamalla käyttömäärällä, mutta se toimi muuten. Saastamoinen toteaa, että sen kaasujen sitomiskyky on hyvä..Ruokohelvestä on tällä hetkellä pulaa, mutta sen kasvattaminen on helppoa. Se sopii kaikille maille, ja se mahdollistaa niille pitkäaikaisen kasvipeitteen. Ensimmäiset vuodet eivät ole niin satoisia, mutta kasvista saa satoa hyvin 10–12 vuotta. Korjuuoloilla on merkitystä, mutta sitä voidaan korjata sekä syksyllä että keväällä. Viljely painottuu Länsi- ja Etelä-Suomeen..Yksi ruokohelpipelletin tekijä on Konnevedellä toimiva Helppi oy, jossa kuiviketuotanto käynnistyi vuonna 2016. Ruokohelpistä tehtyä tuotetta käytetään myös huusseissa ja pikkujyrsijöillä. Sen kerrotaan olevan pölyämätöntä, voimakkaasti hajut itseensä sitovaa sekä kustannustehokasta..Se on myös ekologista, sillä ruokohelpeä viljellään aiemmilla turvetuotantoalueilla, ja kasvi hillitsee siellä kasvihuonekaasupäästöjä sekä hiilen ja ravinteiden huuhtoumaa muuttaen alueet päästölähteistä päästönieluiksi..Kasvituotteiden hinnoista Saastamoinen pohtii, että kyse on jatkossa kokonaisuudesta – jos esimerkiksi näiden kasvien kasvattamista aletaan jatkossa tukea niiden hiilensidonnan ansiosta, oletettavasti tuotteen hintaa saadaan kilpailukyisemmäksi..HamppuLuken kyselyssä moni hevosyrittäjä tunsi mielenkiintoa hamppuun kuivikkeena, ja sitä käytti 2,5 % kyselyyn vastanneista. Se on ulkomaista alkuperää, ja sitä tuodaan suurelta osin Hollannista. Hamppu on Suomeenkin sopiva viljelykasvi, ja sitä kasvatetaan Suomessa kuidun ja öljyn vuoksi, kuiviketta saadaan sivutuotteena. Viljelyalat ovat kuitenkin hyvin pieniä: kuituhamppua viljeltiin tänä vuonna vajaa 400 hehtaaria ja öljyhamppua 1100 hehtaaria..Kuituhampussa kuivikkeeksi voidaan kerätä vain hampun pehmeä osa eli päistäre, jolloin saanti on pientä. Öljyhampussa mukaan tulee myös olki, mutta toisaalta öljyhampun puinnissa kerätään vain kasvin yläosa, joten silloinkaan kuivikemateriaalia ei kerry kovin paljoa..Hampussa kuivikkeena nähdään potentiaalia, mutta nyt sen kanssa ollaan tuonnin varassa, ja naudoille sitä pidetäänkin liian kalliina..Pajua tai paperiaYksi hyvin kasvava ja hiiltä sitova kasvi olisi paju, jonka haketta voisi käyttää kuivikkeena. Koekäytössä broilereilla se kuitenkin muun muassa jätti linnut likaisiksi..Muita mahdollisia tulevaisuuden kuivikkeita voivat olla sahateollisuuden sivuvirroista tuleva puukuitu, joka saadaan aikaan hakettamalla, hiertämällä ja paineistamalla. Biolan myy puukuidun ja vaalean turpeen sekoitusta suhteella 40/60 hintaan 10,12 e / 180 litraa..Metsäteollisuudesta taas saadaan lietettä esimerkiksi paperin ja kartongin tuotannossa. Se olisi käytettävissä kuivikkeeksi, mutta sen kuiva-ainepitoisuus on alle 30, joten sen kuivaaminen on merkittävä prosessi..Paperia on jonkin verran käytettykin kuivikkeena hevosilla, materiaalia kerätään eikä uusiokäyttöä ole riittävästi. Tällä hetkellä paperikuiviketuotteelle ei kuitenkaan ole valmistajaa hevosille. Lemmikkipuolelle tuotteita löytyy..Suobiomassa, kuten sammal, on havaittu broilereilla turpeen veroiseksi kuivikkeeksi, ja sitä on kokeiltu sinällään tai sekoitteena myös hevosilla. Sen kuivaaminen suuressa mittakaavassa on kuitenkin haastavaa. Saastamoinen huomauttaa myös, että sen käytön hyväksyttävyydestä voidaan keskustella, koska nostoalueen uusiutuminen kestää joka tapauksessa ainakin parikymmentä vuotta..Toiveena säästäminenPeriaatteessa talleilla voitaisiin käyttää myös kuivikkeita, jotka käytettäisiin, puhdistettaisiin ja käytettäisiin uudestaan. Saastamoinen kertoo jo 80-luvulla tutustuneensa ulkomaillatalliin, jossa kuivikkeena käytettiin hiekkaa, joka puhdistettiin välillä. Saastamoinen ei silti näe hiekkaa potentiaalisena tulevaisuuden kuivikkeena..”Mutta jos kutterista pystyttäisiin erottamaan lanta ja kuivaamaan kutteri, samaa erää voisi käyttää loputtomiin lisäämällä vähän”, Saastamoinen huomauttaa..Siihen ei kuitenkaan ole löytynyt toimivaa järjestelmää. Sen sijaan kuivituskulujen määrän vähentämiseen olisi olemassa yksi selvä konsti: säästäminen. Saastamoinen harmittelee, että usein lantalaan viedään puhdasta kuiviketta..”Niitä käytetään niin hirveitä määriä, että siinä ei ole enää tekemistä kuivituksen kanssa”, hän sanoo..Kun laskennallisesti kuiviketta tulisi kulua kuussa noin kuutio ja vuodessa 10–12 kuutiota, joissakin talleissa kulutus on jopa 30 kuutiota vuodessa..”Tämähän oli myös yksi syy, miksi Fortumin lannanpoltto tyssäsi. Kuivikkeiden käyttö ylitti kaikki normit, jolloin käyttäjät tekivät itse toiminnasta mahdottoman. Kaikkiaan käy sääliksi tallinomistajia, jotka maksavat liiasta kuivikkeiden käytöstä kahteen kertaan: siitä, että saadaan uutta kuiviketta ja myös siitä, kun joku vie käytetyn pois”, Saastamoinen huokaa. Markku Saastamoisen haastattelun lisäksi artikkelin aineistona on käytetty Luken selvitystä ”Kuiviketilanteen nykytilan tarkastelu ja lähitulevaisuuden kehitysnäkymien arviointi” (Katariina Manni, Heidi Högel, Markku Saastamoinen, Lilli Frondelius ja Arto Huuskonen) .Kuiviketurpeen tarjonnan ennustetaan puolittuvan – Luke painottaa, että kuivittaminen on turvattava
