Jämsässä tuplajuhlat viikonlopun raveissa – historian siivet havisevat

Tänä viikonloppuna Jämsän raveissa juhlistetaan kahta merkittävää vuosilukua. Kilpakorven raviradan vihkiäisravit järjestettiin 80 vuotta sitten 3. ja 4. elokuuta 1946. Järjestäytynyt ravikilpailutoiminta oli paljon sitäkin vanhempaa, sillä Jämsän Hevosystäväinseura järjesti ensimmäiset kilvanajot Jaatilanjärven jäällä ”Waltion antaman kilpaajosäännön mukaisesti” 4. tammikuuta 1876 eli 150 vuotta sitten.Pohja jämsäläisellä hevosurheilulle oli 1800-luvulla vahva, sillä esimerkiksi valtionajojen tulosluetteloissa suorastaan vilisee jämsäläisten hevosten ja hevosmiesten nimiä. Seudun hevoset vaikuttivat voimakkaasti jalostukseen ja menestyivät ravikilpailuissa niin Venäjällä, kuin Ruotsissa, Norjassa ja aina Pariisissa saakka. Esimerkiksi jämsäläisen Joonas Särkän kasvattama Flygaren (Pikku) TT 147 hallitsi Norjan ratoja ja oli Skandinavian nopein hevonen. Lahtomäen talossa Jämsän Alhossa syntynyt Surma TT 380 päätyi Pariisiin.Hannu Torvinen, Jukka Torvinen ja Niko Jokela ovat Jämsästä lähtöisin ja Ville Pohjola naapuripitäjästä Kuhmoisista. Osattiin sitä jo 1800-luvullakin, sillä Jämsässä oli useita lainaohjastajia. Esimerkiksi Niklas Havu, Erik Laaksonen ja Niklas Tarvajärvi ajoivat toisten valmentamilla hevosilla ympäri Suomea ja Havu jopa Ruotsia myöten. Havulta kilpailleita hevosia oli mm. legendaarinen isäori Jaakko TT 118 ja Laaksoselta Jaakko II TT 438, joka oli syntynyt Jämsässä Mullikassa eli Salovuoren tilalla..Jämsässä järjestettiin sittemmin ravikilpailuja usean seuran voimin. Yhteinen haave oli kuitenkin korkeatasoinen maarata. Sen rakentaminen alkoi jo 1935 maa-alueen ostolla ja alueen raivaustöitä aloitettiin. Toinen maailmansota hidasti hanketta, mutta rauhan tultua päästiin rakennustyössä loppukiriin ja valtava talkooponnistus valmistui. Vuonna 1946 pidetyt vihkiäisravit olivat suurmenestys ja esimerkiksi pääsylippuja myytiin 2400 kappaletta. Rata sai kiitosta osallistujilta.Seuraava suuri toteutettava unelma oli katsomorakennus. Vuonna 1952 seuran puheenjohtaja Olavi Reponen, Ravirenkaan toiminnanjohtaja Mikko Pitkänen, Hevosjalostusliittojen keskusliiton toiminnanjohtaja Aarre Santavuori sekä insinööri Uljas kokoontuivat rata-alueelle ja Uljas esitteli piirustuksia, joissa oli ravintolan sisältävä katsomorakennus. Suunnitelma eli vuosien mittaan, mutta vuonna 1960 uusi hieno rakennus vihittiin käyttöön.Ravirata houkutteli paitsi yleisöä niin myös kovia kilpailijoita. Aikansa kovimmat tähdet kävivät Kilpakorvessa. Urheilullisia huippuhetkiä elettiin 50-luvun lopussa, kun radalla tehtiin peräti kolme maailmanennätystä. Vuonna 1958 ruuna Reipas rikkoi tuhannen metrin maailmanennätyksen ajalla 24,4. Seuraavana vuonna uudesta rataennätyksestä luvattiin peräti 30 000 markan ylimääräinen palkinto. Rata ja Ero-Lohko olivat niin hienossa kunnossa, että Eero Luukkanen lupasi paikallisessa lehdessä lyödä kenen tahansa kanssa 30 000 markan vedon siitä, että Ero-Lohko rikkoisi lauantaina rataennätyksen. Kukaan ei vastannut vetoon, eikä se olisi kannattanutkaan. Lauantaina Ero-Lohko teki ikuiseksi jääneen 1000 metrin maailmanennätyksen 22,0. Sunnuntaina se löi myös Akapeetuksen seitsemän vuotta vanhan 2000 metrin ME-ajan tuloksella 25,1..1960-luvulla Jämsässä nähtiin moderneja kokeiluja, kuten iltaraveja vuodesta 1966 lähtien..Innostus ravien järjestämiseen jatkui korkeana. 1960-luvulla Jämsässä nähtiin moderneja kokeiluja, kuten iltaraveja vuodesta 1966 lähtien, kansainväliset ajot, joissa vieraili venäläisjoukkue, kiitolaukkalähtöjä sekä Suomen ravinaisten mestaruuslähtö. Kilpailtiinpa Jämsässä peräti kolmevuotiaiden ja kaksivuotiaiden lämminveristen Suomen mestaruudestakin, voittajat olivat Otval sekä Osman. Ravikausi käsitti 70-luvulle tultaessa kuusi ravipäivää.Vuonna 1974 Kilpakorvessa alkoi oma nimikilpailu ja monena vuonna myös suurkilpailurajan ylittänyt Jämsän Äijän ajo. Veijo Toivosen ideoima kaksipäiväinen kilpailu sopi mainiosti heinäkuiseen viikonvaihteeseen. Ensimmäiset voittajat olivat Lauri Lindqvist Ponnen-Pojulla sekä Martti Keskinen kotiradan R.A.C.:lla. Voittajaluettelossa löytyivät tulevina vuosina mm. Vieteri, Vekseli, Flight Boy ja Super Male..Vähitellen Jämsän ravitoiminta alkoi keskittyä entistä enemmän Äijän ajon viikonvaihteeseen ja muista päivistä luovuttiin lähiseudun maakuntaratojen hyväksi. Jämsän heinäkuiset kaksipäiväiset jatkoivat legendaarisessa maineessa paitsi ravikilpailuna myös väliyön tapahtumineen. Martin Motelli, Hotelli Jämsä ja myöhemmin Akuliina ovat olleet näyttämönä monille ravitansseille.Keskeinen osuus Jämsän raviradan kehitystä on ollut sen laajeneminen myös valmennuskeskukseksi. Vuonna 1968 valmistui ensimmäinen ratatalli ja sen valmentajaksi tuli Martti Keskinen aina muuttoonsa Teivon ratavalmentajaksi saakka. Vuosien mittaan alueella on ollut runsaasti merkittäviä valmentajia, kuten armoitettu varsojen opettaja Pentti Hartonen, Heikki Torvinen, Jari Toivonen, Aimo Vuorisalo, Etta Mäkilä ja Tero Mäenpää. Rata-alueella on ympärivuotisesti talkoovoimin ylläpidetyt harjoitusmahdollisuudet paitsi raviradalla myös metsäsuorilla, mäkilenkillä että myös valaistulla ratsastuskentällä.

Jämsässä tuplajuhlat viikonlopun raveissa – historian siivet havisevat

Aiheeseen liittyvää

Tammakriteriumin karsintoihin vain 17 hevosta – "Ikäluokkalähdöissä kärjen koostumus vaikuttaa tosi paljon ilmoittautumishalukkuuteen"

Ensimmäinen Kymi GP -kutsu Massimo Hoistille

Massimo Hoist purjehti toistamiseen Suur-Hollola-ajon sankariksi, Alarik Huikea isänsä jalanjäljillä

Härmän juhannuksessa tähtiloistoa raveissa ja ravien jälkeen