Maailmanennätys murskaksi 75 vuotta sitten – sen jälkeen kuninkaaksi

1949 Riihimäellä järjestettiin Hevosjalostusliittojen Haasteajot 75 vuotta sitten, 30–31.7.1949. Satakuntaa edustanut Akapeetus oli lauantain maililla ennennäkemättömässä vauhdissa. Sen voittoaika 27,6 oli uusi Suomen ennätys ja kylmäveristen maailmanennätys. Sunnuntaina Akapeetus laukkaili 2000 metrin matkalla tullen hylätyksi. Sen tiputti Satakunnan kolmanneksi, kun voiton vei Uusimaa joukkueella Eri, Lohko ja Valon-Valo.Kahden viikon päästä tästä Akapeetus otti ensimmäisen kolmesta kuninkuudestaan.Akapeetuksen ohjastaja-omistaja Jukka Perttula oli tuolloin vasta 18-vuotias, eikä oriillakaan ollut ikää kuin seitsemän. Valjakko oli aloittanut kuninkuuskilpailujen sarjansa jo edellisen vuoden nelosella. Perttula tuli tutuksi hyvin harvasanaisena esiintyjänä. Hevostalous sai häneltä Haasteajojen jälkeen sentään kohtalaiset lausumat.”Perttula on hiljainen ja vaatimaton poika, joka ei liikoja pakissut maailmanennätysajon päätyttyäkään: ’Hyvin ovat ajot menneet. Paljon paremmin kuin uskalsin odottaakaan. Epäilin mahdollisuuksia maililla, mutta toisin kuitenkin kävi, joten ennätys oli minulle suuri yllätys. 2000 metrillä oli epäonnea. Syy laukkailemiseen ei kuitenkaan ollut Akapeetuksen, vaan valjaiden, jotka pettivät ja päästivät kärryt työntymään hevosen jalkoihin’.”. Akapeetus oli suuri kuningas tietenkin jo siksi, että se voitti kuninkuuden kolme kertaa, mutta myös aivan kirjaimellisestikin. Se on 165 sentin säkäkorkeudellaan kaikkien aikojen suurin kuningas. Lisäksi se on murskaavin kuningas. Seinäjoella vuonna 1951 se jätti toiseksi tullutta Lohkoa yhteisajassa peräti 18 sekuntia.Nelinkertaista kuningasta Akapeetuksesta ei tullut, vaikka se kesällä järjesti todelliset ennätysmurskajaiset. Kesäkuun puolivälissä se paineli Tampereella 2000 metrin kylmäveristen maailmanennätyksen 26,1, joka alitti Eri-Aaronin 12 vuotta vanhan ennätyksen 1,7 sekunnilla. Samana päivänä Akapeetus voitti vielä kovan tasoituksen ajalla 29,0, mitä kovempaa Suomessa ei koskaan ollut tasoituslähdössä juostu.Eikä mennyt kuin kaksi viikkoa, kun Akapeetus korjaili omassa hallussaan ollutta mailin ennätystä aivan hurjiin lukuihin. Tuusulassa syntyi aika 25,3a, jonka rikkomista piti odottaa seitsemän vuotta, ennen kuin Ero-Lohko siinä onnistui. Viimeisessä kuninkuuskilpailussaan samana vuonna Akapeetus oli kuitenkin poissa tolaltaan. Kahden häntäpään sijoituksen jälkeen se ei lähtenyt enää päätösmatkalle.Periyttäjänä Akapeetus ei ollut yhtä suuri kuin juoksijana, mutta yksi sen tyttäristä onnistui loistavasti. Kuningattaren seppeleen vuonna 1955 voittaneesta Suhinasta tuli ravikuningaskin seuraavana vuonna. Sen jälkeen tammat erotettiin omaan kilpailuunsa, jonka Suhina voitti vielä kahdesti. Suhina on Suikun emänemä, mikä takaa Akapeetuksen veren virran nykysuomenhevosissa. .50 vuotta sitten: Kärkölän pikkuori oli suuri kilpailija.50 vuotta sitten: Suomen nopeimmaksi parantamalla omaa ennätystä 6,9 sekuntia.Kuninkaiden kukistaja keräsi urallaan 582 palkintoa

Maailmanennätys murskaksi 75 vuotta sitten – sen jälkeen kuninkaaksi

Aiheeseen liittyvää

Max Song – Uuden aikakauden airut

Puoli vuosisataa Teivon raveja – pitkään radalle harkittiin Teivas-nimeä

Jämsässä tuplajuhlat viikonlopun raveissa – historian siivet havisevat

Teodorin, Pentin, Heikin ja Jannen juhlat vuoden 1977 taktisessa Suur-Hollolassa