Puoli vuosisataa Teivon raveja – pitkään radalle harkittiin Teivas-nimeä

Hämäläisellä raviurheilulla meni lujaa heinäkuussa 50 vuotta sitten. Maakuntaraveja – Hevosjalostusliittojen haasteajoja aiemmalta nimeltään – oli ajettu vuodesta 1949, mutta Hämeen joukkue ei ollut vielä koskaan voittanut sitä.Pimurin, Vetorin, Ollen, Sexyn, Nicolaksen ja Veseljakin muodostama joukkue toi tähän puutteeseen muutoksen Forssassa järjestetyissä kilpailuissa. Se jätti Kymen-Karjalan 2,4 sekunnin päähän joukkueen yhteenlasketussa ajassa, jossa joukkueen kummankin rodun huonointa tulosta molemmilla kilpailumatkoilla (1640 m ja 2640 m) ei otettu huomioon.Näin Häme sai vuodeksi haltuunsa tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosen lahjoittaman kiertopalkinnon. Kun sunnuntain juhlahumu oli hieman laantunut, oli heti tiistaina vuorossa vielä suurempi palkinto hämäläiselle raviurheilulle.Kauan odotettu Tampereen uusi ravirata avasi porttinsa yleisölle ensi kertaa 6.7.1976. Viikonpäivä oli tamperelaiselle raviurheilulle ikoninen tiistai. Vain viikkoa aiemmin oli jätetty hyvästit Kalevassa sijainneelle vanhalle Hippokselle, kun Mustang ja Pertti Livisti ylittivät viimeisen lähdön viimeiseksi jääneenä maalilinjan.Uuden Lamminpään raviradan, kuten sitä silloin kutsuttiin, ensimmäisen lähdön ykkösenä maalilinjalle ehätti Veto-Missi omistajansa Armas Hännikäisen ohjastamana. Kiitomies ja Kauko Käsnänen olivat puolestaan valjakko, joka toimi linkkinä vanhan ja uuden radan välillä. Se voitti sekä vanhan radan viimeisissä raveissa, että uuden ensimmäisissä.Nuo aivan ensimmäiset ravit kulkivat käyttöönottoravien nimellä. Oli tarkoitus katsoa, että homma toimii, ennen lauantaisia virallisia avajaisia, jolloin Erilo-juoksu oli päivän päätapahtuma.Katselmus oli paikallaan, sillä järjestäjät eivät olleet odottaneet arviolta 6000 uteliaan rynnivän paikalle. Maksavia katsojia oli 4663, mutta pitkin vartioimattomia radan reunoja sisään livenneet katsojat lisäsivät määrää.Hevosurheilu kuvasi jutussaan näin: ”Kovaonninen katsoja pystyi kuluttamaan aikaansa infernaalisen kauan paikoitusalue-, pääsylippu-, ruokailu-, toto- ja WC-jonoissa.” Avajaisraveissa homma toimikin jo lähes moitteetta, tosin yleisöä oli vain puolet tiistaista.Alkuun paikalla oli vain totalisaattorirakennus, seuraavan vuoden helmikuussa vietettiin ravintolakatsomon avajaisraveja ja kun Lamminpäässä oli ravattu jo puolitoista vuotta joulukuussa 1977, oli koko ravikeskuksen vihkiäisravit. Istumakatsomo oli ollut viimeinen pala sen täydelliseksi saattamisessa..Todellinen tulikoe radalle oli vuoden 1978 Kuninkuusravit. Niistä se selviytyi kiitosmaininnoin, kuten Teivo on tehnyt jo kolme kertaa Kuninkuusravien isäntänä.Tai jos oikein aletaan jouhia halkomaan, Teivossa on järjestetty Kuninkuusravit vain kahdesti. Noissa vuoden 1978 Kuninkuusraveissa ei ollut vielä Teivosta tietoakaan. Se siitä tuli vasta syksyllä 1980.Järjestettyyn nimikilpailuun tuli 1300 erilaista ehdotusta. Ravirata sijaitsee Ylöjärven Teivaalan kylässä, Teivaalan kartanon mailla. Kartanon nimeä pystyy jäljittämään aina 1500-luvun alkupuolelle, jolloin sen omistajaksi mainitaan Lauri Heikinpoika Teivas.Teivas-nimi oli pitkään vakavan harkinnan alla, mutta lopulta se vaikeana taivutettavana hylättiin. Se väännettiin kieliasiantuntija Erkki Mutrun lausunnon perusteella Teivoksi. Voittaneen ehdotuksen teki tamperelainen kauppatieteiden maisteri Simo Kaskimies.Tänä vuonna Tampereella ajetaan kuninkuudesta seitsemättä kertaa. Aiemmat vuodet ovat olleet 1931, 1945, 1953, 1978, 1995 ja 2011.Kaikki Tampereella järjestetyt Kuninkuusravit ovat olleet hieno lenkki nyt jo yli satavuotisessa perinteessä, mutta kilpailun historiallisessa kontekstissa vuosi 1945 oli ehkä merkittävin.Silloin seppeleen sai kaulalleen Valokas, joka jäi ainakin toistaiseksi ainoaksi kantakirjattomaksi kuninkaaksi. Seuraavana vuonna Suomen Ravirengas teki päätöksen, että Kuninkuuskilpailuun voi osallistua vain kantakirjatut hevoset. Sääntö on ollut siitä lähtien voimassa..Se mikä tulee Teivon 50-vuotisesta historiasta päällimmäisenä mieleen, on urheilullisuus. Se koskee niin radan kilpailuja, siellä treenattuja hevosia kuin mäellä vaikuttaneita valmentajiakin.Kriteriumeja ehdittiin ajaa jo vanhalla Hippoksella, mutta vasta Teivon vuosikymmenet ovat nostaneet sen suomalaisten ravitapahtumien suurklassikoksi ja kotimaisen ravihevoskasvatuksen näyteikkunaksi.Viisi Teivossa järjestettyä UET Grand Prix’ta ovat olleet puolestaan ikkuna maailmaan. Kukaan tuskin unohtaa vuoden 1992 Jexpress Dahlian kotivoittoa ja mahtavan Maharajahin Teivon valloittaminen vuonna 2009 on ikimuistoinen sekin.Lukematon määrä huippuhevosia on valmentautunut Teivossa, mutta eniten suomalaista raviurheilua niistä on muotoillut Turo. Toki se voitti Derbyn ja Suurmestaruuden, mutta sen todellinen vaikutus näkyi vasta siitoksessa. Se on yksi kaikkien aikojen periyttäjäoreja, jonka veri tulee virtaamaan suomenhevosien suonissa niin kauan kuin rotu elää.Jorma Kontion todistuksen mukaan Turosta ei olisi tullut menestyshevosta ilman Seppo Sarkolan uupumatonta työtä kierrättää oria Teivon kaviouralla.Mistä päästäänkin vielä valmentajiin. Teivossa on tallia pitänyt sellainen joukkue treenareita, ettei millään toisella Suomen radalla ole esittää vastaavaa.Luetellaan todistukseksi vain siellä vaikuttaneita Tuhannen voiton klubilaisia: Jorma Kontio, Veijo Heiskanen, Markku Nieminen, Seppo Sarkola, Aarne Nyman ja Martti Keskinen.Teivo ja teivolaiset ovat muokanneet raviurheiluamme urakalla kuluneiden 50 vuoden aikana.

Puoli vuosisataa Teivon raveja – pitkään radalle harkittiin Teivas-nimeä

Aiheeseen liittyvää

Toton pelaaminen onnistuu Kuninkuusraveissa myös käteisellä – "Paikan päällä on kymmeniä myyntipäätteitä"

Kohti Kuninkuusraveja: "Teivo merkitsee minulle valtavasti", raviääni Marko Lähteenmäki sanoo

Mitä Kuninkuusraveihin saa tuoda mukanaan ja muita usein kysyttyjä kysymyksiä

Teivon Kuninkuusravien valmistelut loppusuoralla