1984 Tammojen kilpailuoikeuteen sisältyi vuoteen 1997 saakka erityisehto, että sen kilpailuoikeus päättyy 12-vuotiaana, ellei se ole varsonut sitä ennen.Vuosien varrella sitä kyseenalaistettiin tasaisin ajoin. Etenkin jos joku nimitamma joutui sen takia päättämään kilpauransa, vaikka näytti muuten olevansa valmis sitä jatkamaan. .Ravikuningatar Hipo jätti säännön takia kaviourat tapaninpäivänä vuonna 1984. Se jätti ne tyylillä ja todellakin täydessä kilpailukunnossa. .Lauantaina 22.12. Hipo hoiti kotiin silloisen lauantaipeli V5:n kohteen ja teki sen raskaimman kautta. Tamma kiersi 60 metrin takamatkalta lähteneenä toisen kierroksen neljättä ja kolmatta rataa, mutta vastasi maalisuoralla varmasti Pimpomin uhitteluihin. Se voitto oli Hipolle tasan sadas..Neljän päivän päästä Hipon kotiradalle Jokimaalle oli räätälöity Hipon Jäähyväislähdön nimellä itse sankarille varsin sopiva aikatasoitus, eikä tamma erehtynyt. Se oli nimiajossaan aivan omaa luokkaansa..”Tämän paremmin ei Hipon kaltainen hevonen voi kilparatoja jättää”, valmentaja-ohjastaja Tapio Perttunen kiitteli..Hevosurheilun päätoimittaja Jyrki Kaminen kiitti puolestaan Jokimaata tapahtuman järjestämisestä..”Lahden Jokimaan tilaisuus oli pelkistetty seremonia, mutta lämminhenkisyydessään vertaansa vailla meidän aikamme menestyshevosten jäähyväisjuhlallisuuksissa. Toivottavasti muut radat ottavat mallia Jokimaasta, kun Hipon kaltainen kuuluisuus on niiden vaikutuspiirissä jättämässä raviratoja ainiaaksi”, Kaminen kirjoitti..Hipon viimeinen kausi oli kokonaisuudessaan loistelias, 13 voittoon sisältyi muun muassa Norjan Trondheimissa ajettu kylmäveriottelu. Uran kohokohta oli luonnollisesti Oulussa vuonna 1981 voitettu kuningattaren seppele. Yhteensä Hipo osallistui seitsemän kertaa kuningatarkilpailuun ja otti yhden jokaista mitalisijaa – pronssia viimeisenä kilpailuvuotenaan..Ilma Ikosen ja Mikko Perttusen kasvattama Hipo kilpaili suurimman osan urastaan Tapio Perttusen Mikko-isän omistuksessa. Viimeisen kilpailuvuoden helmikuussa nurmijärveläinen Key-Talli osti sen ja se vaikutti heillä siitoksessa aina kuolemaansa saakka..Siitostammana Hipo oli epäonninen. Sillä oli tiinehtymisvaikeuksia ja lopulta siitä jäi vain kaksi orivarsaa, joista Hiponpoika nousi tähtijuoksijaksi ennätyksellä 29,8a. Vuonna 1988 Hipo menehtyi varsomiseen suikkulaisen tammavarsansa kanssa..Hipon veri katosi suomenhevosista, kun Hiponpojan neljästä jälkeläisestä yksi jatkoi sukuaan eteenpäin vain yhden lisäpolven verran. Suvun veri kiertää kuitenkin voimakkaasti Hipon kilpahevosena huomattavasti heikomman vieteriläisen siskon Vipon kautta. Sen jälkipolvista mainittakoon vain kolminkertaiset ravikuninkaalliset Saran Salama ja Suven Sametti.
1984 Tammojen kilpailuoikeuteen sisältyi vuoteen 1997 saakka erityisehto, että sen kilpailuoikeus päättyy 12-vuotiaana, ellei se ole varsonut sitä ennen.Vuosien varrella sitä kyseenalaistettiin tasaisin ajoin. Etenkin jos joku nimitamma joutui sen takia päättämään kilpauransa, vaikka näytti muuten olevansa valmis sitä jatkamaan. .Ravikuningatar Hipo jätti säännön takia kaviourat tapaninpäivänä vuonna 1984. Se jätti ne tyylillä ja todellakin täydessä kilpailukunnossa. .Lauantaina 22.12. Hipo hoiti kotiin silloisen lauantaipeli V5:n kohteen ja teki sen raskaimman kautta. Tamma kiersi 60 metrin takamatkalta lähteneenä toisen kierroksen neljättä ja kolmatta rataa, mutta vastasi maalisuoralla varmasti Pimpomin uhitteluihin. Se voitto oli Hipolle tasan sadas..Neljän päivän päästä Hipon kotiradalle Jokimaalle oli räätälöity Hipon Jäähyväislähdön nimellä itse sankarille varsin sopiva aikatasoitus, eikä tamma erehtynyt. Se oli nimiajossaan aivan omaa luokkaansa..”Tämän paremmin ei Hipon kaltainen hevonen voi kilparatoja jättää”, valmentaja-ohjastaja Tapio Perttunen kiitteli..Hevosurheilun päätoimittaja Jyrki Kaminen kiitti puolestaan Jokimaata tapahtuman järjestämisestä..”Lahden Jokimaan tilaisuus oli pelkistetty seremonia, mutta lämminhenkisyydessään vertaansa vailla meidän aikamme menestyshevosten jäähyväisjuhlallisuuksissa. Toivottavasti muut radat ottavat mallia Jokimaasta, kun Hipon kaltainen kuuluisuus on niiden vaikutuspiirissä jättämässä raviratoja ainiaaksi”, Kaminen kirjoitti..Hipon viimeinen kausi oli kokonaisuudessaan loistelias, 13 voittoon sisältyi muun muassa Norjan Trondheimissa ajettu kylmäveriottelu. Uran kohokohta oli luonnollisesti Oulussa vuonna 1981 voitettu kuningattaren seppele. Yhteensä Hipo osallistui seitsemän kertaa kuningatarkilpailuun ja otti yhden jokaista mitalisijaa – pronssia viimeisenä kilpailuvuotenaan..Ilma Ikosen ja Mikko Perttusen kasvattama Hipo kilpaili suurimman osan urastaan Tapio Perttusen Mikko-isän omistuksessa. Viimeisen kilpailuvuoden helmikuussa nurmijärveläinen Key-Talli osti sen ja se vaikutti heillä siitoksessa aina kuolemaansa saakka..Siitostammana Hipo oli epäonninen. Sillä oli tiinehtymisvaikeuksia ja lopulta siitä jäi vain kaksi orivarsaa, joista Hiponpoika nousi tähtijuoksijaksi ennätyksellä 29,8a. Vuonna 1988 Hipo menehtyi varsomiseen suikkulaisen tammavarsansa kanssa..Hipon veri katosi suomenhevosista, kun Hiponpojan neljästä jälkeläisestä yksi jatkoi sukuaan eteenpäin vain yhden lisäpolven verran. Suvun veri kiertää kuitenkin voimakkaasti Hipon kilpahevosena huomattavasti heikomman vieteriläisen siskon Vipon kautta. Sen jälkipolvista mainittakoon vain kolminkertaiset ravikuninkaalliset Saran Salama ja Suven Sametti.
