Elämän muuttaneet hevoset: Tuulennopea Marine loisti kaviourilla ja siitoksessa

Teivon uunituoreen raviradan katsomon lehterit natisivat liitoksistaan, ja ilmassa oli suurta raviurheilujuhlan tuntua. Elettiin vuotta 1978, kun Tampereen kupeessa ajettiin pari vuotta aiemmin vihityn radan ensimmäiset Kuninkuusravit.Pertti Taimi oli yksi paikan päälle saapuneista vannoutuneista raviurheilun ystävistä. Miehen hevosinnostus oli saanut kipinän elämän alkutaipaleella, sillä jo kotitilalla käyskenteli vantteria kauranpurijoita.”Työhevosten kanssa pääsin tekemisiin jo lapsena. Heinätöissä sain olla mukana ja haravakone tuli hyvinkin tutuksi”, Taimi muistelee.”Se oli sitten joskus 1960-luvulla, kun Venäjältä alkoi tulemaan myös lämminverisiä meidän nurkille. Puhuttiin niin sanotuista karanteenihevosista, ja kun aloin itse pitämään tätä paikkaa, vanhasta hevostallista ehostettiin tilat yhdeksälle hevoselle. Vuokrasin näitä karsinoita, ja Rantasen perhe, Käsnäsen Kauko ja Koskisen Yrjö pitivät hevosiaan tässä meidän tiluksillamme. Samalla tietysti ystävystyttiin.”.Päätin, että etsin niin hyvän suomenhevosen kuin mahdollista ja pistän kaikki yhden kortin varaan.Pertti Taimi.Hevosinnostus sai lisää vettä myllyyn, ja Taimi kiinnostui myös hevosten ajamisesta. Pian oman ensimmäisen nelijalkaisen hankkiminen tuli ajankohtaiseksi, ja tarinan alussa mainitulla ravitapahtumalla oli jatkon kannalta suhteellisen iso rooli.”Ensimmäinen oma hevoseni oli Ivette H:n jälkeläinen Honey Moon. Se oli samasta emästä kuin aikansa EM-sankari Rocky. Teivon Kuninkuusravien aikaan tuli kuitenkin tunne, että kyllä suomenhevonen on sittenkin lähempänä sydäntä. Päätin, että etsin niin hyvän suomenhevosen kuin mahdollista ja pistän kaikki yhden kortin varaan. Lundbergin Hemmi kävi siihen aikaan meidän maillamme ajelemassa, ja kiinnitin eräänä päivänä huomiota hänen ajamaansa hyvännäköiseen hevoseen. Se oli Marine.”.MarineSyntyi vuonna 1975, kuoli 1997Suku: Hilu – Marilla, Eri-MattiEnnätys 27,6aly, kilpauran statistiikka 52: 28-5-4, voittosumma 23 613 euroaJätti kahdeksan jälkeläistä, joukossa Turo, Teme, Tino ja TaroYksi merkittävimmistä suomenhevosravureiden emätammoista.Siitä hetkestä alkoi pitkä väsytystaistelu kaupanteon suhteen. Taimi oli päättänyt olla sanojensa mittainen mies ja iski kunnon kauppasumman pöytään. Lopulta raha vaihtoi omistajaa, samoin hevonen.”Maksoin tammasta 100 000 markkaa. Se oli siihen aikaan merkittävä summa, ja vertailupohjana voisi käyttää esimerkiksi Vidgrénin Einarin tekemää kauppaa Barbo Assassinista. Einari maksoi siitä muistaakseni 165 000, ja sitä kättelyä uutisoitiin suorastaan sensaationa”, Taimi mainitsee.”Erityisen paljon Marinessa kiinnosti sen suku. Pidin paljon Hilusta, joka oli tamman isä, ja sillä oli jo näyttöjä siitoksessa. Kysyin sitten Sarkolan Sepolta, että päästäänkö yhteistyöhön, jossa Seppo olisi mukana rakentamassa varsasta ravihevosta. Hän oli alusta asti sitä mieltä, että osta pois vaan, ja siitä alkoi meidän vahva keskinäinen luottamuksemme, mikä kesti aina Sepon kuolemaan saakka.”.Taimi laitteli tammaansa parhaan kykynsä mukaan, ja perushoitoon satsattiin heti alusta alkaen.”Minullahan ei ollut varsinaista ammattitaitoa tuohon treenaamiseen, mutta hoitotoimet olivat alusta alkaen jämptejä. Asiaa helpotti paljon Marinen luonnollinen lahjakkuus. Ravi kävi, eikä sillä ollut käytännössä mitään ylimääräisiä suojia tai muuta erikoista. Tamma oli rintava, 153 senttimetriä korkea, ja sillä oli starteissa ainoastaan himmennin päävehkeissä ylimääräisenä varusteena. Kotitreenissä se oli erittäin mukava ja kuuliainen hevonen, mutta heti, jos toinen lajitoveri ilmestyi näköpiiriin, temperamenttia alkoi löytymään.”.Nelivuotissyksyllä oli aika aloittaa kilpaura, ja Vermon avausstartti tuotti viidennen sijan. Koviin odotuksiin nähden suoritus jätti melkoisesti toivomisen varaa, mutta toisaalta oljenkorsia oli vielä varastossa tulevaa varten.”Pääsi se rahoille, mutta ei antanut startissa parastaan. Seppo alkoi sitten tehdä hevosen kanssa määrätietoisesti töitä, ja lähdettiin mukaan Porin Satakunta-ajoon. Se ajettiin silloin ryhmäajona ja vastus oli hurjaa luokkaa, mutta Marine osoitti jo tuolloin ääretöntä nopeuttaan. Se lähti kuin raketti ja täräytti heti kärkipaikalle, mutta ei pystynyt pitämään ihan kaikkia lopussa takanaan. Kolmossija oli silti kuin voitto.”Seuraavan talven hevonen oli kotitreenissä ja valmistautui totutun tiitteränä tulevaan kauteen. Valmennuskuvio oli jälleen selkeä: Taimi huolehti Marinen hyvinvoinnista alkuvuoden ajan, ja heinäkuun lopulla puintikiireiden keskellä se siirtyi Sarkolan osaaviin käsiin.”Minulla oli viljatila Alastarossa, joten heinähommien myötä oli selvää, että Seppo otti vastuuta Marinen treenaamisesta. Myös silloinen hoitaja Maarasen Tarja oli tärkeä lenkki kokonaisuuden kannalta. Seppo sai rauhoiteltua tammaa todella paljon ja sillä pystyi vähitellen ajamaan toisen selässäkin. Esimerkiksi viisivuotissyksynä starttasimme viisi kertaa Vermossa ja jokainen kilpailu päättyi voittoon. Muistelisin, että Sepon isoon talliin meni sen vuoden aikana kaikkineen seitsemän Vermon ykkössijaa, eli Marine keräsi niistä suurimman osan.”.Huipputamma starttasi vuoden 1980 aikana 24 kertaa ja pääsi peräti 16 kertaa juhlituksi sankarittareksi lähdön jälkeen. Taimi nostaa kaksi juoksua selkeästi muiden yläpuolelle.”Joulukuun puolivälissä oli lähtö, jossa pisin takamatka oli 20 metriä. Olle oli tehnyt juuri SE:n, ja herätti takamatkan vastustajana isoa kunnioitusta. Lopulta se tulikin ratkaisuhetkillä ohi, mutta minusta kakkossija oli sellaisessa lähdössä hieno saavutus”, Taimi tunnelmoi.”Vuoden viimeisenä päivänä oli sitten Vermon finaali, jossa oli mukana myös kuninkaallisia avoimen tason hevosia. Olihan se hurjaa, kun 5-vuotias tamma voitti koko porukan, vaikka sitä yritettiin pussitella useammankin vastustajan toimesta. Eräs kaveri murjaisikin, että Lankin Riston niskat meinasi mennä nurin, kun hän kyttäili koko lähdön ajan, missä meidän tamma menee.”.Kovat kilpailut jättivät kuitenkin jälkensä, eikä Marine noussut enää kilpakentillä tuttuun loistoon. Se yritti paluuta vielä muutaman varsan jälkeen vuonna 1986 ja nappasikin pari voittoa, mutta kilpauran tähtihetket olivat jo takanapäin. Siitosuralla tamma pääsi arvoiseensa suosioon, ja tilastot puhuvat sen osalta puolestaan.”Kyllä Marine oli koko perheen kulmakivi ja totta kai taloudellisestikin erittäin merkittävä niin kilpauransa aikana kuin myös siitoksessa. Tammapuolta ei saatu syystä tai toisesta onnistumaan jalostuksen osalta, mutta oriit pitivät sitten paremminkin lippua yllä. Se oli omana aikanaan aivan ilmiömäisen nopea, ja pisti hanttiin kovan tason lämminverisillekin.”Viimeiselle yhteiselle matkalle Taimi lähti tammansa kanssa elokuussa 1997.”Kaukisen Helena toimi luottoeläinlääkärinä koko uran ajan, ja hän oli mukana myös Marinen viimeisillä hetkillä. Tamma alkoi näyttämään ikääntymisen merkkejä, ja meno meni jo sen verran kankeaksi, että ajattelin antaa sille arvokkaan lopun. Hevonen lopetettiin kotipihassa koppiin, ja hautasin sen Alastaron tiluksille.”.On sanomattakin selvää, että Marine oli pitkän linjan raviurheilijan elämän hevonen. Pertti Taimi niputtaa kauniin tarinan arvoisellaan tavalla.”Kun ostin sen aikanaan, samalla hetkellä erosin silloisesta vaimostani. Meillä oli liitosta kaksi lasta, ja Marine oli minulle pitkään äärimmäisen tärkeä asia elämässäni, kaikki kaikessa. Monesti, kun kävimme kahden kesken pitkillä metsälenkeillä, muuta ei tarvittu. Oli vain mies ja hevonen, sekä luonnon rauha. Me olimme hyvä pari.”.Pertti Taimi75-vuotias pitkän linjan raviurheilija ja hevoskasvattajaOsti elämänsä hevosen Marinen aikanaan 100 000 markallaSeuraa edelleen aktiivisesti raveja.Varsat vailla vertaaMarinen uran voittoprosentti kohosi yli viiteenkymmeneen, mutta erityisen tunnetuksi se nousi jälkeläistensä kautta.Marinen kirkkain kilpaura päättyi ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan, joten oli varsin luonnollista, että siitosura oli valmis käynnistymään jo nuorena.”Hevoselle tuli pieniä ongelmia hienon 5-vuotiskauden jälkeen. Näin jälkeenpäin sanottuna laitettiin se varmaan vähän liian tiukalle jo nuorena”, Pertti Taimi toteaa.”Ensimmäisenä vuonna se ei tullut kantavaksi, eikä homma helpottunut jatkossakaan. Toisena vuonna hevonen käytettiin Ypäjän Hevosopistolla, sillä siellä oli astumassa V.T. Ajatus. Tamma tuli lopulta kantavaksi, ja siitä syntyi sitten Teme.”Vaikka Temekin jätti oman merkittävän jälkensä suomalaiseen ravihistoriaan, vielä parempaa oli tulossa. Seuraavana suvena syntyi nimittäin siitosjärkäle Turo..”Tunsin jollain lailla Mäkelän Tuomon, ja Suikku oli silloin hänellä. Mäkelä kuitenkin totesi, että hän astuttaa vain oman kylän tammoja, eikä luvannut oria Marinelle. Sanoin sitten Sepolle (Sarkola), että puhuisi Tuomolle. Lopulta hän myöntyi. Marine ei kuitenkaan tullut kantavaksi yrityksistä huolimatta. Kerran sitten Väreen Risto, joka oli Tuomolla silloin töissä, käytti oria meillä kotona. Tamma tuli kerrasta kantavaksi, ja sen jälkeen käytettiin aina eri oreja kotona, jotta saatiin varsoja syntymään.”Turo toi radoilta paljon mainetta ja kunniaa, mutta erityisen suureen rooliin se nousi emänsä tavoin jälkeläistensä kautta.”Pitkään pähkäiltiin Turon käyttämistä siitoksessa. Keskisen Martti oli sen asian osalta avainhenkilö, kun sitä toimintaa aloitettiin. Pyrittiin pitämään siitosmaksu koko ajan samana, ja Ala-Seppälän Marttikin vähän moitti meitä tuon asian tiimoilta. Halusimme kuitenkin palvella tammanomistajia mahdollisimman hyvin, ja päätös piti”, Taimi taustoittaa.”Jos taas kilpaurasta puhutaan, niin Seppo teki siitä hevosen. Olin itse aikanaan mukana Marinen laittelussa, mutta Turon osalta minulla oli ainoastaan määräysvalta omistajan ominaisuudessa. Sepon käsialaa oli kaikki uralla saavutettu menestys.”.Uran alkutaipaleella koettiin myös hetkiä, jotka olisivat voineet vaikuttaa dramaattisesti suomenhevosravureiden jalostukseen.”4-vuotissyksynä ori vain jolkotteli, eikä antanut yhtään itsestään ulos. Seppokin oli suorastaan vihainen, että on se kumma, kun hevonen jättää kaikki sisäänsä. Pidettiin sitten vakava palaveri, ja ruunaus oli erittäin lähellä. Päätettiin ilmoittaa viikon sisällä kolmeen kilpailuun, ja hevonen oli yhtäkkiä kuin uudestaan syntynyt. Siitä alkoi hurja voittoputki ja loppu on historiaa.”Marinen kahdeksasta jälkeläisestä suurimman voittosumman keräsi lopulta Tino, joka ylsi euroiksi muutettuna yli 200 000 euron tienesteihin.

Elämän muuttaneet hevoset: Tuulennopea Marine loisti kaviourilla ja siitoksessa

Aiheeseen liittyvää