Kriteriumin alkulähteillä: Tytön-Toive oli toiveiden täyttäjä vuonna 1975

Mauno Tammen tilan pirtissä Karjalohjalla otettiin Hevosurheilun vuoden 1974 lokakuisen numeron uutinen mielissään vastaan.Siinä kerrottiin, että suomenhevosten kriteriumkilpailu toimeenpannaan kerran vuodessa syksyisin, elo-syyskuussa, Pohjois-Hämeen Hippos r.y:n järjestämänä. Ensimmäinen suomenhevosten kriteriumkilpailu ajetaan v. 1975.Tammen perheen vaikuttimena oli, että heillä oli siihen vakava osallistuja. Kolmevuotias Tytön-Toive oli aloittanut jo lupaavasti kilpauransa.Ennakkomaksulliset kilpailut olivat Suomessa lapsenkengissä, etenkin suomenhevosten osalta, mutta marraskuun loppuun suoritettava 50 markan ensimmäinen erä ja seuraavan vuoden kesäkuussa lankeava 150 markkaa ei tuntunut hurjalta, kun tarjolla olisi peräti 10 000 markan ensipalkinto.Kaiken kaikkiaan kilpailu sai vähintäänkin varovaisen suopean vastaanoton. Helmikuun lopulla osattiin kertoa, että ensimmäisen erä oli maksettu 87 juoksijavarsasta, ”joiden luettelo on pitkällisten suku- ym. tarkistusten jälkeen saatu kuntoon”..Isä ajoi joka toinen tai joka kolmas päivä 15–20 minuuttia. Hän ajoi teräviä spurtteja. Sillä ei pikkuhölkkiä ajeltu.Jukka Tammi muistelee Tytön-Toiveen valmennusta.Tytön-Toive syntyi Juhani Sundströmille kuningatarkilpailutason tamman Toivon-Tytön esikoisena. Myöhäisen, elokuussa syntyneen varsan isä oli Vilperi, joten puhuttiin todellisesta sukuvarsasta.Kasvattaja ei kuitenkaan oikein päässyt tammavarsan makuun. Vanhat kaverukset Tammi ja Sundström kohtasivat Kouvolan vuoden 1973 Kuninkuusraveissa.Sundström valitteli, ettei kaksivuotiaasta Toivon-Tytön varsasta taida tulla juoksijaa, menee pelkkää peitsiä. Hän voisi myydä sen suvun perusteella siitostammaksi.Mauno Tammi kaivoi takataskustaan seteleitä ja löi heti käsirahan Sundströmin kouraan. Varsaa näkemättä ja epäinnostavasta markkinapuheesta huolimatta.Sopimukseen kuului, että Sundström tuo tamman Karjalohjalle syyskuun alussa, vajaan kuukauden päästä, mutta jo seuraavana päivänä hänen autonsa kaarsikin Tammen pihaan.”Jussi varmaan ajatteli, ettei Mauno vaan menisi puihin, niin tuo sen välittömästi”, Eeva Tammi nauraa.Eeva Tammen puolisosta, Mauno Tammen pojasta Jukka Tammesta tuli tamman omistaja ikävän sattumuksen kautta. Jukka Tammi oli kyydissä, kun tuttavan auto päätyi vakavaan kolariin.”Mauno sanoi, että jos poika vaan jää henkiin, hän antaa tälle hevosen.”.Ajolle Tytön-Toive opetettiin siihen aikaan suhteellisen tavallisen tavan mukaan. Sille laitettiin kevyt reki, kaksi miestä kyytiin ja lähdettiin ajamaan. Menetelmä toimi.Opettamisesta ei mennyt kymmentä kuukauttakaan, kun tamma oli valmis starttaamaan kolmevuotiaana heinäkuussa.Tuohon aikaan hevosia valmennettiin usein pitkillä hölkkälenkeillä, mutta Mauno Tammen voidaan sanoa olleen aikaansa edellä. Talvella tamma sai reellä kuntoa ja sen jälkeen ei lenkeillä vietetty turhaa aikaa.”Isä ajoi joka toinen tai joka kolmas päivä 15–20 minuuttia”, Jukka Tammi muistelee. ”Hän ajoi teräviä spurtteja. Sillä ei pikkuhölkkiä ajeltu.”Ensimmäinen startti toi neljännen sijan ja ensimmäisen voittonsa tamma otti jo seuraavassa kuussa Lahdessa niin sanotusti suoran mitalla. Se meni 47,7a ja jätti toiseksi tullutta yhdeksän sekuntia.”Isällä oli vanhan isäntämiehen tyyli, ohjat koholla, ei hevosta paljoa pidätelty, eikä muita kyttäilty tai pussiteltu. Annettiin hevoselle mahdollisuus.”Mauno Tammi luovutti pojalleen Tytön-Toiveen kilpaohjat vain kerran sen uran alkutaipaleella, nelivuotiskauden maaliskuussa. Se oli Jukan ensimmäinen kilpailu, myöhemmin hän voitti muun muassa Derbyn Pelimiehellä.”Isä halusi ajaa hyvällä hevosella, mutta Karjalohjan jääraveissa sain ajaa sillä. Ura alkoi hyvin, Tytön-Toive voitti ja minä sain kultakellon kunniapalkinnoksi.”Nelivuotiskausi oli Tytön-Toiveen ilottelua. Tammoista se oli ikäluokan selkeä ykkönen ja oreista lähinnä Vekseli ja Puke olivat sen vakavimmat vastustajat.Tammojen Suomen ennätystä se paransi kahteen otteeseen ja teki sen peräkkäisinä päivinä!Torstaina se paineli Käpylässä voltista 31,4, se oli 0,6 sekuntia parempi kuin Roikan autolähdössä tekemä SE. Seuraavana päivänä Killerjärven juhannusaatonraveissa tuli voitto ajalla 30,6a. Kaiken kruunuksi elokuun ensimmäisenä päivänä Tytön-Toive otti Mikkelissä haltuunsa ikäluokan absoluuttisen ennätyksen numeroin 28,6a.Ei siis ihme, että Tytön-Toive oli Kriteriumin alla selkeä voittajasuosikki. Hienoista arvelua nähtiin lähinnä 2600 metrin kilpailumatkassa, jonka koettiin suosivan myrkynnopean tamman sijaan Vekseliä ja Vekku-Lentoa. Suurimpiin epäilyihin saatiin vastaus jo karsinnoissa. Tytön-Toive oli kolmesta karsintalähdöstä selkeästi nopein voittaja..Sunnuntaina 31.8.1975 koitti sitten uusi alku suomalaisen raviurheilun historiassa. Ensimmäinen suomenhevosten Kriterium asettui lähtöauton taakse.Suurta jännitysnäytelmää siitä ei saatu. Tyylilleen uskollisena valjakko Tytön-Toive ja Mauno Tammi ampaisi heti muusta porukasta eroon, parhaimmillaan välimatkaa seuraavaan oli 50 metriä ja maalinkin kohdalla vielä enemmän kuin riittävästi, kolmisenkymmentä metriä.Voittoaika 31,5a/2600 metriä oli loistava Tampereen vanhalle raviradalle ja kestää vertailun nelivuotiaalle tammalle vielä nyt puoli vuosisataa myöhemminkin.”Nyt ei ole enää varaa jossitteluihin, kun jaksoi pitkänkin matkan eikä ole moksiskaan. Kyllä se on ikäluokan ehdoton ykkönen”, Mauno Tammi sanoi Hevosurheilulle tuoreeltaan voiton jälkeen.Tammen perheessä oli voittoon varauduttu, mutta jälkihoitoon tuli silti kiire. Tampereelta Karjalahjolle kotiuduttua alkoi Eeva Tammi anoppinsa kanssa valmistelemaan seuraavan päivän onnittelijavyöryn kestitsemistä.”Silloin oli vielä tapa, että taloon tullaan onnittelemaan sen kummemmin kutsumatta ja tehtiin Tertun kanssa monta pellillistä voileipiä”, Eeva Tammi muistelee.Maanantai koitti, kahvipannu oli kuumana, voileipiä oli varattu riittämään pienelle kylälliselle. Ja piha pysyi aivan autiona.”Illalla kutsuttiin naapurin vanha pariskunta tähän ja juotiin heidän kanssaan juhlakahvit.”Pariskuntaa tapaus hymyilyttää edelleen.”Pari, kolme kertaa saat pärjätä ja saat onnitteluja, mutta liikaa on liikaa”, Jukka Tammi naurahtaa..Ensimmäinen Kriterium oli jälkiviisaudella varsin tasokas. Vekku-Lento tuli toiseksi. Se voitti seuraavana vuonna Derbyn ja vaikka menehtyi nuorena traagisesti tulipalossa, se vaikuttaa ennen kaikkea poikansa Suikun kautta todella paljon tämän päivän suomenhevoseen. Kolmanneksi sijoittuneesta Vekselistä tuli viisinkertainen ravikuningas ja legendaarisimpia suomenhevosravureita. Muista finalisteista Ero-Ruuti ja Jonnen-Valtti nousivat kuninkuuskilpatasolle ja silläkin vielä jopa osalähtövoittajiksi.Jukka Tammi tarttui Tytön-Toiveen ohjiin seuraavalla kaudella, valjakko oli muun muassa Derbyn kolmonen. Vanhempana se voitti kovatasoisen Familon-ajon Kouvolassa ja nousi kuningatarkilpatasolle asti.Siitoksessa tammalla ei ollut onnea. Se astutettiin jo nelivuotiaana Pukella ja viisivuotiaana Vekselillä, mutta turhaan. Lopulta se teki kolme varsaa ja kuoli varsoessaan neljättä – samassa meni varsakin.Tytön-Toiveen suku sammui ikävä kyllä jo sen ainoaan toisen polven jälkeläiseen. Tamma lepää varsansa kanssa Tammen perheen puutarhassa ja kauniiden muistojen lisäksi siitä muistuttaa pihassa täysnimikaima, montén SE-tamma Girl’s Hope..Tytön-ToiveTamma 1971 – 1987Vilperi 24,8a – Toivon-Tyttö 28,1, Toivo 44,7Emästä myös Kriterium-voittaja Kaarlon-KaikuKasvattaja Juhani Sundström, KaarinaOmistaja Jukka Tammi, KarjalohjaEnnätys 26,3aPitänyt parhaimmillaan hallussaan viittä suomenennätystäEnsimmäinen suomenhevosten Kriterium-voittaja, lämminveristen ensimmäinen Kriterium ajettiin vuonna 1972 ja voittaja oli Tserboy.Tammojen KriteriumKriterium-voitto on ollut tammoille harvinaista, mutta ei mahdotonta herkkua.Tytön-Toive aloitti voitollaan Suomenhevosten Kriteriumin, mutta jatkossa tammat ovat olleet altavastaajina. Historia tuntee sen lisäksi kuusi Kriterium-voittajatammaa, niistä viimeisin on 20 vuoden takaa.Tytön-Toivetta seurasi kuuden vuoden päästä todellinen klassikkotamma Vekkuliina, myöhempi kolminkertainen ravikuningatar.Sen jälkeen saatiin odottaa 12 vuotta, kun vuonna 1993 Hissun Tyttö oli paras. Sen kilpaura päättyi jo kuusivuotiaana, mutta se korvasi sen ahkeroimalla siitoksessa. Hissun Tyttö teki 16 peräkkäistä (!) varsaa 1997 – 2012. Niistä kuusi alitti tähtirajan ja näistä kolme jatkoi vielä valiojuoksijaksi. Emänemänä se on tammaparhaimmistoon kuuluneelle Hulluduunarille 21,5a.Vuonna 1995 oli vuorossa Mikkeriina. Sen kilpaura ei jatkunut suotuisasti, mutta sen nimi löytyy edelleen SE-tilastoista. Kolmevuotiaiden tammojen SE 31,4a syntyi 31 vuotta sitten, eikä sitä ole vieläkään paranneltu..Vinkein oli vuonna 2001 uuden vuosituhannen ensimmäinen tammavoittaja. Se jatkoi vielä viisivuotiaana Villinmiehen Tammakilpailun voittajaksi, mutta voitti sen jälkeen enää kerran kuusivuotiaana.Hyväsukuinen, huippulahjakas ja varhain siitokseen siirtynyt Vinkein oli jonkinlainen pettymys siitoksessa, 11 jälkeläisestä paras on Pyrypoju 28,2ake, mutta seuraavassa polvessa voi tapahtua parempaa. Vinkein on emänemänä Harjan Corialle (7) 25,6ke, joka oli kolmas historian ensimmäisessä Pikkuprinsessassa ja on jatkanut sen jälkeen nousuaan sarjoissa.Vuoden 2003 Kriterium-voittaja I.P. Vipotiina oli nykyraviurheilun paras suomenhevostamma kilparadoilla. Se jatkoi uraansa voittamalla Derbyn ja kolme ravikungattaruutta. Näiden saavutusten rinnalle voi nostaa Suurmestaruuden, jossa se edelleen voimassa olevalla SE-ajalla 20,2a pesi aikansa oriparhaimmiston.Viimeisin Kriterium-voittajatamma on Cordiitta vuodelta 2005. Se on puolestaan nykyraviurheilumme paras periyttäjä suomenhevostammoista.Sillä on jo seitsemän valiojuoksijajälkeläistä, kärkenä hallitseva ravikuningatar Jockas Rita. Poissuljettua ei ole, että siitä tulisi ensimmäinen Kriterium-voittajatamma, jonka jälkeläinen on seurannut emänsä kavionjälkiä. Camppari on yksi viikonloppuna ajettavan Kriteriumin ennakkosuosikeista..Missit kilpasillaSuomenhevosten Tammakriterium on kulkenut Missikisan nimellä ja kokenut matkan varrella muutoksia.Nelivuotialle suomenhevosille ja kolmevuotiaille lämminverisille ajettiin Kriteriumin Missikisaa vuodesta 1980.Alun perin ne olivat tarkoitettu Kriteriumin finaalista tippuneille tammoille ja ajettiin 2100 metrin ryhmälähtöinä. Suomenhevosten ensimmäisen Missikisan voitti Jukka Syväsen Aviisi – Kriterium-voittaja Lipassin emänemä.Vuonna 1986 Missikisat vaihtuivat tasoitusajoiksi, joissa Kriterium-finaaliin selvinneetkin pääsivät mukaan, mutta saivat 20 metrin takamatkan. Seuraavana vuonna ne saivat suurkilpailustatuksen, kun ykköspalkinto kohosi 30 000 markkaan. Se oli aloittanut 8 000 markan ensipalkinnolla ja hiipinyt jo edellisenä vuonna 25 000 markkaan..Suomenhevosten ensimmäisen suurkilpailuna ajetun Missikisan voitti Kiikun Maija, ennen Tytteriina, joka oli toinen myös itse Kriteriumissa. Lämminverisille koitti uusi aika vuonna 1989, kun Laukon kartanon isännän Juhani Lagerstamin vahvalla myötävaikutuksella syntyi nykymuotoinen Tammakriterium. Suomenhevoset jäivät kilpailemaan Missikisaansa.Siinä missä Tammakriteriumista on kehkeytynyt klassikkokilpailu, on Missikisa kohdannut ongelmia. Uudella vuosituhannella se jäi useampana vuonna ajamattakin, kun vähimmillään lähtöön ilmoitettiin kolme tammaa.Lähtö muuttui rahatasoitukseksi, jossa pisin takamatka on 40 metriä. Palkintokin käväisi alimmillaan 2 000 eurossa, mutta kohosi jo välillä 6000 euroon.Viime vuoden voittaja Cimallus sai 5000 euroa ja kun kilpailu tänä vuonna ajettiin nimellä Pohjois-Hämeen Säätiö – Suomenhevosten Missikisa, ansaitsi voittaja Vuaran Hurma 4000 euroa.Niin kaunis kuin ajatus suomenhevosten kohtuupalkintoisesta Tammakriteriumista olisikin, lyö realismi vasten kasvoja. Tänä vuonna Missikisaan saatiin seitsemän osallistujaa.

Kriteriumin alkulähteillä: Tytön-Toive oli toiveiden täyttäjä vuonna 1975

Aiheeseen liittyvää