Aurinko paistaa lämpimänä kesäpäivänä. Pihaan ajaessa ensimmäisenä näkyy siperianhuskyt, jotka makaavat rentoina kopissaan ja katselevat äänettöminä tulijaa. Ei jaksa koirakaan helteessä vierasta epäillä. Aidatulta pihalta näkyy suoraan Diktaattorin tarhaan.”Tuolla mökissään ne tykkäävät seistä näin päivällä paarmoja karussa”, Diktaattorin omistaja Päivi Salmenius toteaa.Sieltä Diktaattorin turpa nytkin näkyy. Pihalla vilistää myös neljä muuta perheen koiraa, jotka hoitavat Diktaattorin treenaamista nykyään.”Koirat juoksevat aidan vartta ja Topi toisella puolella mukana. Siinä ne ottavat vetoja yhdessä.”.Ruuna viettää rauhallista kesää veljensä Erneston kanssa vierekkäisissä tarhoissa. Hevoset asuvat ulkona kesäisin läpi vuorokauden.”Välillä ne leikkii ja nujuaa tuosta aidan yli. Ehkä ne joskus uskaltaa laittaa vielä samaan aitaukseenkin”, Salmenius mietiskelee.Eläkepäiviä Diktaattori on saanut viettää terveenä poislukien viimekeväistä säikäytystä.”Sillä meni suoli virheasentoon”, Diktaattoria valmentanut Salmeniuksen puoliso Kari Seilonen kertoo.”Eläinlääkäri Leena Sinnemaa kävi sitä tässä hoitamassa, mutta sanoi heti, että pitää lähteä Laukaaseen. Ei sitä mietitty vaan totta kai lähdettiin. Perille päästessä suoli oli kuitenkin jo mennyt takaisin paikalleen. Ruuna oli hoitanut itse itsensä kuntoon.”.Muuten vanhenemisen merkkejä ei suuremmin ole nähtävissä. Karva kiiltää ja elämä maistuu.”Leena sanoi, että hampaiden puolesta sillä ei ole vielä mitään hätää ja jalat ja kaikki on ihan terveet. Laitumelle sitä ei voi laittaa, kun se on niin kauhean kova syömään, että syö itsensä siellä ähkyyn”, Seilonen kertoo.”Alusta asti oli selvää, että se saa viettää tässä eläkepäiviä niin kauan, kuin terveyttä riittää. Se juoksi jo pelkkiä kasvattajarahoja niin paljon, ettei se ehdi edes niitä syömään, vaikka kova syömään onkin.”Diktaattori on perheen kasvatti jo toisessa polvessa. Seilosten lisäksi omistaja-kasvattajana on perheen ystävä Seppo Väisänen. . ”Seppo tuli alunperin mukaan kun ostin Diktaattorin emänemän Miloun”, Seilonen muistelee. ”Siinä on mies, joka pitäisi haluta jokaiseen kimppaan. Hänellä on niin hyvä onni. Miloun lisäksi hän omisti ja kasvatti meidän kanssa sen ainoaksi jääneen varsan, Diktaattorin emän Vita Novan ja sen kaksi ensimmäistä varsaa, Senaattorin ja Diktaattorin. Kaikki hyviä hevosia.”Diktaattorin emänemä Milou kilpaili urallaan 31 kertaa statistiikalla 17-4-1.”Varsaa sillä yritettiin monta kertaa, mutta ei onnistuttu kuin kerran”, Seilonen harmittelee.Miloun ainoaksi varsaksi jäänyt Vita Nova oli lahjakas tamma, mutta terveysmurheiden takia se jäi jo viisivuotiaana kilpailemattomana siitokseen.”Se taas teki meille monta varsaa, mutta niistä ei suku voi jatkua enää kuin Saara Mäkisen Varsovasta”, Seilonen tuumaa. ”Sitä kyllä seuraillaan, jos sieltä saisi sitten orivarsan ostettua.”.”Tuohon Diktaattori meinasi syntyä”, Salmenius osoittaa pihan vieressä olevaa ratsastuskenttää.”Se ei ollut ilmoittanut itsestään mitään, mutta onneksi ehdittiin vielä saaada tamma talliin.”.Jos se olisi mies ja menisi kahdentoista aikaan baariin, ei sinne montaa ukkoa jäisi.Kari Seilonen Diktaattorista.Seilosten tytär Veera oli Diktaattorin syntyessä 11-vuotias ja touhusi varsan kanssa kaiken aikaa.”Laitumella se aina makasi pää minun sylissä, kun istuin nurmelle”, Veera Seilonen muistelee. . Huippuhevosen elkeet oli nähtävissä pienestä pitäen.”Se oli varsana laitumella Eero Putkosella ja jostain syystä olivat miehissä karanneet Juvan kaupunginvaltuutetun pihaan kilometrien päähän”, Seilonen muistelee.”Eero sitten sieltä soitti, että tämä sinun miljoonahevonen ei tule auton kyytiin. Ei ihan väärässä ollut.”Luonteeltaan Diktaattori on suoraviivainen ja kova. Se erottaa sen myös esimerkiksi veljestään Ernestosta.”Jos se olisi mies ja menisi kahdentoista aikaan baariin, ei sinne montaa ukkoa jäisi”, Seilonen naurahtaa.”Se on tosi kovaluontoinen. Vaikka se on nuorena ruunattu, kyllä se tallin kuningas on. Nuoret orit jos alkaa elämöimään, niin kun ne seisauttaa käytävälle Diktaattorin karsinan eteen, kyllä ne hiljenee.””Kotona se on aina ollut melko helppo hevonen. Ajaessa menohaluja on ollut vähän tavallista enemmän, mutta muuten sen kanssa ei ollut mitään ongelmia. Raveissa se oli kyllä sen verran haastava, että sitä aina miettii, että kai sitä pärjää hevoselle kuin hevoselle kun on sen kanssa pärjännyt”, Seilonen tuumaa..11 kautta käsittäneen kilpailu-uran varrelta riittää monenlaista tarinaa.”Diktaattoria treenattiin kesäisin paljon uittamalla. Se tykkäsi siitä ja toimi hyvin.”Paitsi kerran. ”Oltiin järvellä ja sillä oli paarma tai ampiainen päässä. Yritin saada sitä pois, mutta se jotenkin siitä suuttui ja toi koko veneen rantaan. Ei sille voinut mitään. Satuttiin vielä orivarsalaitumen kohdalle. Onneksi ehdittiin alta pois takaisin järvelle ja homma jatkui tavalliseen tapaan. Eikä pikkuoritkaan lähteneet seuraamaan perässä.”Raviuran päätyttyä Diktaattoria ratsastettiin jonkun aikaa.”Minä ja Veera sitä ratsastettiin. Se osasi jo pohkeenväistöt ja sellaiset, mutta kyllä siinä aika paljon vauhtia oli”, Salmenius kertoo. ”Sitten kun olisi pitänyt alkaa laukkaamaan, se alkoi tuntua jo vähän vaaralliselta ja ratsastelu loppui vähän siihen. Eläinlääkäri Leena Sinnemaa silloin sanoikin, että eikös tuo ole niin paljon jo töitä tehnyt, ettei haittaa vaikka ei tekisikään enää mitään.”Raviurheilun yhteisöllisyys paistaa monesta tarinasta.”Vaikka oltiin kilpakumppaneita, oltiinhan siellä paljon yhdessä”, Seiloset muistelevat. ”Samat hevoset juoksevat kuitenkin vastakkain, niin tulee siinä tutuksi ja ystävyyksiäkin syntyy.””Ystävätkin seurasivat myös paljon sen kilpauraa ja moni on sanonut, ettei heidän enää tule seurattua raveja, mutta Topin lähdöt seurasivat aina”, Salmenius kertoo.Yksi tärkeä hahmo Diktaattorin kilpauralla on Karoliina Sinkkilä-Jämsen, joka ratsasti kaikki Diktaattorin 17 monté-lähtöä statistiikalla 13-3-1..”Karoliinan silloinen mies oli yleensä mukana ja hän oli aina psyykannut lähdön kulun tarkasti ja kertoi metri metriltä, miten se menee. Monesti oli melko oikeassakin”, Salmenius naurahtaa. ”Meistä tuli ihan ystäviä, kun paljon oltiin tietysti tekemisissä. Yhdessä myös juhlittiin Topin menestyksen kunniaksi.”Näillä meriiteillä Diktaattori on koko perheen elämän hevonen.”Sanoin tuossa vasta perheelle, että onkohan montaa hevosta, jotka vielä 20-vuotiaana on samassa tallissa, johon on syntynyt”, Seilonen tuumaa. ”Vaikka se välillä kävikin muualla, kotiin tullessa se aina tunsi oman karsinansa. Se tuli kotiin.”.Diktaattori2005 syntynyt ruunaAsuu Juvalla kolmen hevosen kotitallissaanUralla lukuisia T75-voittoja ja suurkilpailumeriittejäPalkintorahoja 460 170e palkintorahoja ja 43 voittoaKaksinkertainen montén suomenmestari sekä pohjoismaiden mestari.Menestyksekäs ja mittava kilpauraKun Diktaattorin etsii Sukupostista, on saavutukset-listauksessa rivi ruunan jokaiselle yhdelletoista kilpailukaudelle.Menestystä tuli Kriteriumin kakkosesta ja Derbyn kolmosesta ensimmäisen kylmäverihevosten Suomen Cupiin voiton kautta Pelimanniajon voittoon ja Montén Suomen Mestaruuksiin. Lista on pitkä.”Se oli aina tosi terve eikä sitä koskaan piikitetty niinä kausina, jotka se teki kotoa.”Kari Seilonen valottaa pitkän uran salaisuutta.”Kotona sillä ei koskaan ajettu kovaa, pelkästään radalla. Yritettiin sillä varoa, ettei se särje itseään.”Uran alun Diktaattori vietti Jani Ruotsalaisen valmennuksessa..”Ensimmäistä kertaa, kun lähdettiin kaksin Janin kanssa koppakärrystä ajamaan, totesi Jani sadan metrin jälkeen, että nyt on semmoinen hevonen, josta lehdet kirjoittaa”, Seilonen muistelee.Menestystä tuli Ruotsalaisen käsistä jo ikäluokkalähdöissä. Kuusivuotiskevään jälkeen ruuna vaihtoi Heikki Torvisen talliin. Siellä se majaili yhdeksänvuotiskevääseen saakka voittaen esimerkiksi Pelimanni-ajon, Valkeala-ajon ja Killerin Kimaran.”Kyllähän se vähän kylmäsi lähteä ruunan kanssa ensimmäistä kertaa raveihin Torvisen jälkeen, kun hän menestyi silloin niin hyvin”, Seilonen naurahtaa..Suivikas oli iso suosikki siihen lähtöön, mutta niin vain se pysyi takana.Kari Seilonen.Menestys ei kuitenkaan siihen loppunut vaan Diktaattori tienasi noin puolet uransa ansioista kotoa käsin.”Muistan, kun yhtenä keväänä olin valmentajatilastossa vähän aikaa kolmonen Markku Niemisen ja Pekka Korven jälkeen yhdellä hevosella.”Monté tuli kuvioihin kolmella viimeisellä kaudella. Kokonaan lajia ei vaihdettu vaan ruuna juoksi sekä kärry- että monté-lähtöjä.”Haluttiin kokeilla, että miten se sille sopisi. Ja sopikin hyvin”, Salmenius valottaa.Mieleenpainuneimmat lähdöt löytyvät juuri ajoilta, kun ruuna kilpaili kotoa käsin. Sanomalehti Karjalainen -ajon voitto vuonna 2015 herättää lämpimiä muistoja.”Ruotsalainen ajoi sillä keulaan, kun tavallisesti se hitaana lähtijänä joutui aina toisen kilometrin kiertämään”, Seilonen muistelee. ”Suivikas oli iso suosikki siihen lähtöön, mutta niin vain se pysyi takana. Vähäsanaisena tunnettu Jani totesi lähdön jälkeen, että tänään tätä ei olisi voittanut yksikään kylmäverinen.”Toinen mieleenpainuva muisto on Rovaniemen Kuninkuusraveista, montén SM-voitto.”Se oli siellä jotenkin pahalla päällä, joku ei ollut mennyt mielen mukaan”, Salmenius kertaa. ”Se potki katoksella niin paljon, että molemmat takakengät lähtivät irti. Ne sitten korjattiin vielä ihan ennen lähtöä. Mutta kyllä se lopputulos kruunasi kaiken.”
