Isä Marko Hautamäki tartutti Sara-tyttäreen ajokipinän – Rehellisen sinnikkäät

Marko Hautamäki:”Pienenä Sara oli herkkä, rauhallinen, periksiantamaton ja määrätietoinen, mutta monessa asiassa myös pelkäämätön. Sara on harrastanut monia eri urheilulajeja, esimerkiksi hiihtoa, yleisurheilua ja jääkiekkoa, ja pelkäämättömyys näkyi erityisesti jääkiekossa. Sara ei välittänyt, minkä kokoinen henkilö oli häntä vastassa, vaan hän meni aina päin. Välillä hänelle piti sanoa, ettei menisi ihan tuolla tavalla.Jääkiekosta on jäänyt mieleen, kun olimme katsomassa Saran isoveljen peliä. Sara on aina ollut kova kannustamaan omaa porukkaansa. Pelissä joukkueen huoltaja huusi humoristisesti, että ’sikakatsomo hiljaa’, johon Sara vastasi, että ’röh röh’. Vastaus tuli saman tien apteekin hyllyltä, eikä Sara miettinyt sitä sekuntiakaan. Kauden päätöstilaisuudessa Sara palkittiin erikoispalkinnolla kannustamisesta. Hän oli silloin kuuden tai seitsemän vanha.Ylivoimaisesti ikimuistoisin ja hienoin ravireissu on taas, kun olimme porukalla Norjassa PM-lähdössä ponin kanssa.Viime vuosilta minulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun osallistuimme molemmat amatööriohjastajien SM-liigan finaaleihin ja ensimmäisessä osalähdössä ajoimme vielä kaksoisvoiton. Sara oli mukana kilpailussa hyvin nuorena jo, ja pystyi heti voittamaan koko kilpailusarjan..SukulinjatJuttusarjassa saman perheen hevosihmiset kertovat toisistaan..Kun Sara syntyi, hänellä oli pitkät tummat hiukset. Kun kätilö pesi vauvaa, hän kysyi, saako tytön hiukset letittää. Vastasimme myöntävästi, ja kätilö letitti hänen hiuksensa. Ei siitä tietenkään mitään isoa lettiä tullut, mutta pompulan sai kuitenkin hiuksiin laitettua.Ihmisenä Sara on hyvin määrätietoinen ja hänellä on suunnitelmat, mitä hän tekee. En tiedä, onko suunnitelmat aina ihan selvät hänelle itselleenkään, mutta hän tietää kuitenkin justiinsa, mitä hän tekee seuraavana päivänä tai ensi viikolla.Hevosten kanssa Sara on rauhallinen, analyyttinen ja pelkäämätön. Hän osaa tehdä muuttuvissa tilanteissa myös tarvittavia ratkaisuja. Esimerkiksi jos Saralla on ollut kilpailussa ajatus ajaa keulasta, mutta se ei onnistukaan, niin hän ei jäädy siinä hetkessä, vaan pystyy muuttamaan suunnitelmaa hyvin nopeastikin.Saran paras puoli on päättäväisyys, ja mikään ei jää häneltä tekemättä, jos hän on päättänyt sen tehdä. Jo poniaikoinaan Sara lähti aina ajamaan ponillaan, eikä se ikinä haitannut, millainen sää ulkona oli. Hän teki juuri niin kuin oli suunnitellutkin.Saran huono puoli on ehkä se, että hän on äkkipikainen. Jos jokin asia ei ole hyvin, niin hän voi siitä vaikka vähän suuttuakin.Muistutamme toisiamme siinä, että olemme kumpikin rauhallisia ja herkkiä sekä tykkäämme paljon samoista asioista ja tekemisestä.Olemme tekemisissä joka päivä vähintään puhelimen välityksellä. Kun Saralla ei ole kiireitä, niin hän käy paljon meidän luonamme kotona ja vietämme aikaa yhdessä. Mielestäni me olemme enemmän kuin isä ja tytär, ja olemme myös tosi hyviä kavereita. Käymme urheilemassa ja syömässä yhdessä, eikä yhdessäolo rajoitu vain hevosiin, vaan meillä on muitakin juttuja.Aina, kun Sara on ajamassa kilpaa, hän soittaa minulle lähdön jälkeen, oli se mennyt hyvin tai huonosti. Joka kerta hän kysyy, olisiko hän voinut tehdä jotakin toisin tai olisiko hänen pitänyt tehdä jotakin toisin. Sara haluaa käydä joka lähdön aina läpi minun kanssani, ja siitä on tullut yhteinen juttumme.Ihailen Sarassa sitä, kuinka hienosti hän on hoitanut yliopisto-opintojaan, ja kuinka hienosti hän on saanut yhdistettyä työt, opiskelun ja harrastukset. Mielestäni on hienoa, että elämässä voi tehdä muitakin juttuja kuin pelkästään olla hevosten kanssa, vaikka hevoshommat niin hienoja ja tärkeitä ovatkin.”.Sara Hautamäki:”Koen, että minulla on ollut täydellinen lapsuus, jos niin voidaan sanoa. Minulle mahdollistettiin aina asioita, mitä halusin tehdä tai harrastaa. Kun harrastimme ponien kanssa, niin varsinkin iskä on vienyt meitä maailman ääriin ja ihan mihin vain halusimme mennä. Minua kannustettiin ja tuettiin paljon lapsuudessa, ja kaikella tavalla annettiin oppeja ja eväitä elämään, mitkä kantavat elämässä edelleen. Vaikka olen kasvanut jo aikuiseksi, niin elämä on silti samanlaista, että asioita aina mahdollistetaan, jos itse ei niihin pysty.Lapsuudesta minulla on paljon muistoja, koska harrastimme samaan aikaan hiihtoa, yleisurheilua, jääkiekkoa ja hevosia. Iskä valmensi minua jääkiekossa ja hevosjutuissa, ja näistä kilpailureissuista on paljon muistoja.Erityinen muisto on kuitenkin, kun olimme Norjassa PM-kisoissa ponimme kanssa vuonna 2015. Se oli jotenkin maagista, kun lähdimme Suomesta Ruotsin kautta Norjaan. Paluumatkalla ajoimme puolestamme Norjan halki kohti Uumajaa, ja tulimme sieltä lautalla Suomeen. Muistan, kun me muut nukuimme varmaan koko ajan autossa, mutta iskä ajoi autoa koko pitkän matkan. Se on oikeastaan ihan sama, mihin menemme tai mitä muistaa lapsuudesta, niin iskä on koko ajan ajanut autoa, eikä häntä ikinä väsytä. Ilman iskää ja sitä, että hän on hevosihminen, en olisi ikinä saanut kokea tällaista. Se oli siisti juttu silloin ja on edelleenkin.Se on ollut hienointa, kun olimme molemmat mukana amatööriohjastajien SM-liigan finaaleissa 2024 ja saimme kokea sen yhdessä. Se oli ihan sikasiisti juttu, kun saimme kaksoisvoiton ja voitin lopulta koko kilpailusarjan. Iskä oli koko ajan siinä mukana..Iskä on aina valmis luopumaan omistaan, jotta hän pystyy antamaan toiselle.Sara Hautamäki isästään Markosta.Olen oppinut iskältä hevosista kaiken: valjastamaan, miten hevosia käsitellään, miten hieno eläin hevonen on ja miten sitä kuuluu arvostaa. Minusta tuntuu, että joka päivä voin oppia jotakin uutta, enkä oikeastaan tiedä vielä mitään. Aina, kun kysyn iskältä jotain, tuntuu, että hän aina tietää vastauksen mihinkä vain, kun hän tietää hevosista niin paljon.Iskä on kiinnostunut hevosista sen takia, että se on tullut hänelle verenperintönä ja heillä oli aina hevosia kotona. Iskä on aina ollut hullun kiinnostunut hevosista ja tehnyt paljon hevosalan töitä nuoruudessaan.Iskä on paras iskä, mitä voi olla. Hän on työteliäs, tunnollinen ja rehellinen. Minä arvostan hirveästi sitä, että hänellä on arvot elämässään, ja vaikka olisi mikä tilanne, hän toimii aina arvojensa mukaan. Iskä on aina ystävällinen muille ihmisille ja hän kunnioittaa muita. Hän on sinnikäs, eikä varmasti anna periksi. Jos joku kysyy apua, niin hän on aina valmis auttamaan. Iskä on aina valmis luopumaan omistaan, jotta hän pystyy antamaan toiselle.Iskän paras puoli minun näkökulmastani on luotettavuus. Tiedän aina, kun soitan hänelle, että saan häneltä vastauksen, hän auttaa minua ja tukee minua, oli tilanne mikä tahansa.Huono puoli iskässä on taas itsekriittisyys. Esimerkiksi kun hän ajaa kilpaa, ja vaikka hän olisi voittanutkin lähdön, hän miettii, olisiko asioita voinut tehdä jotenkin paremmin tai olisiko hevosella voinut ajaa jotenkin eri tavalla. Ihan niin itsekriittinen ei tarvitsisi olla..Olen iskältä perinyt varmaan samanlaisen rehellisyyden ja sinnikkyyden. Olemme molemmat sitoutuneita niihin asioihin, mitä olemme sopineet. Samanlaisia piirteitä on myös päättäväisyys ja periksiantamattomuus, ja ne voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia ominaisuuksia. Ikinä ei voi antaa periksi, vaan aina pitää painaa loppuun asti, vaikka olisi pää kainalossa.Näemme iskän kanssa useamman kerran viikossa. Käymme paljon ravireissulla yhdessä ja näemme raveissa. Käymme yhdessä myös urheilemassa.Iskä ei ole antanut ehkä mitään varsinaista elämänohjetta, mutta sitä on painotettu pienestä asti, että pitää pitää kiinni omista arvoistaan ja toimii niiden mukaan. Kun on lojaali itselleen, kuuntelee itseään ja toimii arvojensa mukaan, ne ohjaa silloin oikeaan suuntaan.Haluaisin, että minulla olisi samanlainen hevosmiestaito kuin iskällä. Häneltä tulee niin luonnostaan kaikki asiat, ja tuntuu, että jotenkin maagisesti hän tietää kaikesta kaiken. Hevoset ovat niin suuressa osassa minun arjessani, ja jos minulla olisi enemmän sitä ajatusta, mitä iskällä on hevosten kanssa, voisin itsekin olla vieläkin parempi.”

Isä Marko Hautamäki tartutti Sara-tyttäreen ajokipinän – Rehellisen sinnikkäät

Aiheeseen liittyvää

Sekuntikello pitää raviurheilussa pintansa – Näppäintä painamalla

Suomen edustusjoukkue on aloittanut kilpailuviikkonsa ikäluokkien EM-kilpailuissa

Arki, sunnuntai tai omat syntymäpäivät – äiti Illi viihtyy verkassa ja kentän laidalla

Toimintansa vauhtiin saaneen Marko Korven valmentama Monster Journey Derbyn karsintaan yhden startin kokemuksella – "Moni tärkeä ominaisuus kunnossa"