Aina silmän alla – Ravivalmennussarjassa Riina Rekilän tipsit hevosen terveyteen

Meillä hevosen terveydentilaa tulee seurattua kaiken aikaa. Kuinka se syö ja juo, miten se liikkuu – käveleekö se tasaisesti. Monesti kävely on paras analysoida hevosen liikettä, ravissa ne voivat innostua, eivätkä ole sillä hetkellä mistään kipeitä.Tässä hevoset ovat silmän alla ja tulee katseltua hevosia jo tuolla laitumella, että onko tuo normaali, kun se tekee noin tai tuon hevosen ei kuuluisi tehdä näin. Havainnoidaan, onko se siksi hevoseksi normaali. Luetaan sitä.Lähemmässä tarkastelussa katson jalat, onko niissä lämpöä, turvotusta tai muuta. Silloin ollaan tietysti jo vähän myöhässä, jos sellaisia löytyy. Silloin jaloissa on jo vikaa.Hevosen lämmön mittaus on meillä rutiinitoimenpide, se on hyvä mittari. Siinä on hyvä muistaa olosuhteet, liikkuminen tai loimi voi aiheuttaa muutaman kymmenyksen heittoa. Talvellakin kun tuot hevosen tarhasta sisään, se on voinut juosta ja sillä on loimi, ja lämpö voi olla jotain 38,5. Silloin otetaan loimi pois, annetaan olla puoli tuntia rauhassa karsinassa ja monesti sitten sillä on jo ihan normaali lämpö.Joinakin vuosina mikrosirutetuille varsoille tuli lämpösiru, joka on tosi kätevä. Silloin on helppo varsaltakin laitumella tarkastaa lämpö. Muuten sen tietää, että kun tarpeeksi monta kertaa ronkit sitä takapuolesta, niin ei niitä enää ole kiinni saatavilla, kun ne sinut näkee. .Jos hevonen alkaa niuhaamaan ruoan kanssa, tarkistetaan ensimmäisenä suu ja sen jälkeen mietitään, onko se stressaantunut jostain. Jotkut hevoset syövät startin jälkeen säännöllisesti vähän huonommin ja niille koitetaan syöttää pienempiä määriä ja koitetaan saada sille sopiva kaveri yllyttämään syömistä.Varsinkin nuorilla hevosilla suu on kuitenkin se ensimmäinen tarkistuskohde. Siellä voi olla maitohampaan kuoria irtoamassa ja osoittamassa poskeen.Nuorilla hevosilla, kaksi – ja kolmevuotiailla, meillä tarkastetaan suu kolme – neljä kertaa vuodessa. Ei välttämättä tehdä mitään, mutta tarkastetaan. Usein tietysti vähän tasataankin piikkejä ja korjataan purentaa. Jos on tuntu, että hevosella on ongelmallinen suu, saatetaan katsoa sinne vielä viidennen tai kuudennenkin kerran.Esimerkiksi joillakin nuorilla hevosilla on diastemaa ja sellaisen suuta hoidetaan tosi usein. Sitä korjataan pikkuhiljaa. Kaikki diasteeman alut on saatu korjattua, kun niihin on puututtu tarpeeksi aikaisin siinä puolitoistavuotiaina. Kun ne pääsevät pitemmälle, joudutaan tekemään paljon enemmän töitä..Jostain syystä monella se on joko heti tai sitten ei enää maita.Riina Rekilä on huomannut, että moni hevonen juo mielellään heti startin jälkeen.Riittävä juominen on myös äärettömän tärkeää. Sitä ei pidä unohtaa silloinkaan, kun kuljetat hevosta ja ajat kilpaa. Olen huomannut, että moni hevonen juo mielellään heti startin jälkeen. Esimerkiksi Viking Grace joi välittömästi ämpärin tyhjäksi, mutta jos siinä myöhästyi, se ei hetken päästä enää juonut. Jostain syystä monella se on joko heti tai sitten ei enää maita.Olen ajatellut, että ellei hieman väsynyt hevonen juo startin jälkeen, sen voisi eläinlääkäri nesteyttää jo raveissa. Ei tarvitsisi odottaa hoidettavaksi oikein sairasta hevosta, vaan voisi ottaa tällaisenkin, joka on vähän kuluttanut itseään liikaa. Silloin se olisi ennaltaehkäisevää, koska sitten kun hevonen menee kuivaksi, se on todella kuiva..Riina Rekilä43-vuotias hämeenkyröläinen eläinlääkäri, ravivalmentaja ja ravihevoskasvattajaValmentanut ja ohjastanut hevosia suurkilpailuvoittoihin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ruotsissa ja Suomessa.Oma kasvatti Tetrick Wanialla voitti 1,4 miljoonan kruunun arvoisen Svensk Uppfödninglöpningin. Ajoi orilla myös kaksi voimassa olevaa SE-aikaa..Jalkojen terveyden hoito meillä lähtee jo aivan varsasta. Katsotaan ja tarvittaessa korjataan, jos jalka-asennoissa on virheitä.Kun ruvetaan treenaamaan, meillä ollaan kengityksestä äärettömän tarkkoja. Sen pitää olla ehdottoman kunnossa. Kavio on pohjasta suora, antura on alempana kuin valkoviiva, että paine tulee kavion reunoille ja naulat laitettu sopivasti. Monelle hevoselle en laita takimmaisia nauloja ollenkaan. Toisin sanoen, hevosella on hyvä peruskengitys.Christiana Hanover ontui huutokaupasta meille tullessaan. Otin siltä kengät pois, ontuminen loppui. Laitettiin kengät takaisin, taas se ontui. Sillä oli synnynnäisesti niin huonot kavion reunat, että se ei kestänyt mitenkään nauloja. Otin jo oikean kengityssepän, kun ajattelin, etten itse osaa. Hän sanoi, että hyvinhän tuohon kengän saa. Kyllä sai ja kyllä ontui.Plastaamalla tein sille lopulta kavion reunat ja naulasin siihen. Sillä tavalla tai liimakengillä se juoksi kaikki lähtönsä.Se oli sen hevosen pelastus, ei tarvinnut enää kaksia painoputseja ja remonttikenkiä. Tuosta vaan laski menemään. Se hevonen opetti minulle paljon kengityksestä.Kengittä kilpaa ajaminen on tehnyt myös paljon ongelmaa. Kaviossa ei ole enää reunoja ja kenkä lyödään niin, että kaikki naulat ovat valkoviivan sisällä. Ei hevonen pysty juoksemaan, jos kaikki paine on anturalla. .Sellaisista suomenhevosista, jotka menevät välillä huonosti ja välillä hyvin, on osa parantanut pelkästään sillä, että jalat on suojattu.Riina Rekilä.Meillä on sellainen tyyli, että jos hevonen ei lenkillä tunnu iloiselta, sellaiselta mikä se normaalisti on, se palautetaan talliin. Se voi olla kipeä tai olla tulossa kipeäksi, ei sellaisella ole mitään hyötyä ajaa.Jommalla kummalla ohjallakaan ei saa olla, mutta meilläkin on joitakin hevosia, jotka ajaessa kyttää jotakin ja ovat oikealla ohjalla, ja kun tulet takaisin, ne ovatkin samassa paikassa vasemmalla ohjalla. Silloin pitää osata lukea hevosta.Mutta jos hevonen on oikeasti oikealla ohjalla ja matkalla se vielä pahenee, lähden katsomaan ongelmaa oikeasta etupolvesta, koska se ottaa siltä painoa pois. Oikea takanenkin pitää silloin katsoa, koska jos etunen jää jo vähän alle, joutuu sitä takasella vähän väistämään, ja sitten se on äkkiä kipeä kintereestä ja mahdollisesti takavuohisestakin.Kaiken lisäksi vasemman etusen vuohinenkin voi olla sitten jo kipeä, kun se on nojannut sille. Se ei välttämättä näy vielä liikkeessä, mutta on taivutusarka.Jos hevosen takapuoli on vasemmalla, haen vikaa oikeasta takasesta. Tämä on peruslinja, se vika voi loppujen lopuksi olla siinä toisessakin takajalassa. Jos se juoksee takastaan sisään, tutkin kintereen, jos ulos, tutkin polvet..Hevosilla on myös paljon jo varsa-aikaan tulleita lihasvammoja, jotka aiheuttavat vinouksia. Niitä harvemmin tutkitaan, vaikka esimerkiksi hauislihas voi olla kiinnityskohdasta ihan mäsänä. Kun ne ovat oppineet käyttämään sitä kohtaa huonosti, ei ole helppo paketti purkaa siitä lähteneitä kiertäviä ongelmia.Nuoremmilla hevosilla vinous voi johtua siitäkin, että ne lyövät johonkin. Eivät ole vielä voimistuneet. Silloin jalkoja suojataan, muuten jos tarpeeksi kauan annat tehdä sen niin, siitä tulee äkkiä iäkseen vino. On jo tottunut menemään niin ja silloin sitä on vaikea saada enää pois.Meillä on järkiänsä kaikilla varsoilla skalpparit, kun aloitetaan. Ne lyövät usein nivelen eteen, kavion rajaan, eikä siihen auta mikään muu suoja.Ei tarvitse odottaa, että on oikein lyönnin jälki, riittää jos sitä epäilee. Silloin on parempi laittaa suojat, koska mitä ne haittaa. Olen huomannut, että varsinkaan suomenhevoset eivät siedä sitä yhtään, että ne lyö. Sellaisista suomenhevosista, jotka menevät välillä huonosti ja välillä hyvin, on osa parantanut pelkästään sillä, että jalat on suojattu. Ei ole tehty mitään muuta.Kylmääminen ei kuulu meillä aivan rutiinitoimenpiteisiin. Tietyille hevosille laitetaan jäät tiettyihin paikkoihin. Sellaiseen, jossa on ollut jotain sanomista.Poneilta meillä kyllä kylmätään kaikki jalat joka lenkin jälkeen, hyvä että nuoret ja lapset tekevät jotakin. Ei siitä haittaakaan ole. Kun aloin lapsena aikoinaan käymään naapurin tallilla, se oli oikein ohjenumero, kun hevosen jalat käärittiin. Oli varmasti jokaisen hevosen jalat kääritty.Olen aikojen saatossa nähnyt, millaista vammaakin sillä voidaan saada aikaiseksi. Kun se on huonosti kääritty ja valahtaa tai hevonen repii sen, niin hyvin äkkiä on pinnallinen koukistajajänne mennyt ja se on aika vakava vamma.Kanadassa minulla oli pari harjoittelijaa, jotka halusivat kaikkien jalat pakettiin. Heitä piti hillitä sen jälkeen, kun Random Destinylla pullotti jänne liian kireän pintelin takia. Minulla se loppui pitkälti siihen, mutta miksei jotain linjamenttia ja pinteliä päälle voi käyttää.Pidettiin meilläkin vielä Zatopek Hossilla talvella villapinteleitä, kun sen etuvuohiset pullottivat. Se oli vanha ruuna, joka ei repinyt niitä, millekään nuorelle orille en uskaltaisi enää laittaakaan. Eikä silläkään niillä jalkoja kesällä haudottu, kun oli muutenkin kuuma.Pliistrata meillä ei ollenkaan. En minä tiedä, onko sen hyödystä mitään tieteellistä näyttöä..Hengitystiesairauksia ei aina pysty välttämään. Varsatkin tulevat usein kipeiksi, kun ne syksyllä tulevat treeniin, mutta minä hoidan ne heti. En jää vain odottamaan, että se menee ohi. Niille voi tulla tulehduskierre ja jäädä astma taustalle.Eikä meillä ajeta sellaisella, jolta oikeasti tulee räkää ja se on kipeän oloinen. Hoidetaan kuntoon ja vasta sitten lähdetään taas liikkeelle. Joku voi tarvita lääkitystä, jollekin riittää, että se lepää viikon tarhassa. Voihan sillä mennä kävelyä tai pikku hölkkää, mutta ei rasita.Sellaiset varsat, jotka on rokotettu ohjelman mukaan ja ovat kasvaneet sellaisessa ympäristössä, jossa on paljon muita hevosia ovat kohdanneet patogeenejä ja niillä on hyvä immuniteetti.Amerikassa sen näki, kun tuli varsa Hanoverilta, ei tarvinnut murehtia. Sitä oli rokotettu säännöllisesti ja siellä oli monta sataa hevosta. Pienkasvattaja sen sijaan oli saattanut antaa vain välttämättömät rokotteet.Random Destiny tuli juuri pienkasvattajalta ja sen kanssa oli hankalaa. Sillä oli usein 39-40 kuumetta. Kaksivuotiskauden jälkeen se sai EHV-rokotesarjan, eikä se sen jälkeen enää ollutkaan koskaan kipeänä.EHV (equine herpesvirus) rokotus on influenssa- ja jäykkäkouristusrokotuksen lisäksi ihan välttämätön, varsinkin jos on paljon nuoria hevosia. Meillä se annetaan kolmen kuukauden välein, kun ensin on annettu perussarja.Hevosten kanssa tulee aina yllättäviäkin tilanteita vastaan, ei kukaan ole niiden kanssa liian viisas. Minulle oli hyvä opetus esimerkiksi asiakkaan hevonen, joka oli äärettömän kiltti, mutta aivan sekosi startin jälkeen.Syytä etsittiin ja lopulta siksi paljastui kauhea mahahaava. Sellaisen hevosenhan yleiskunto pitäisi heiketä ja sen olla huonon näköinen, mutta tämä oli lihava kuin hylje.Vatsahaavapotilasta ei saa rasittaa liikaa ja ruokinnan annosmäärää pienentää ja kertoja lisätä. Omepratsolia voi tarvittaessa antaa.Mutta vatsahaavaisella hevosella, kuten jokaisella muullakin hevosella, ei voi liiaksi korostaa, että sillä pitää olla hyvä olla. Jotkut tarvitsevat kavereita voidakseen hyvin ja silloin niille sellaisia järjestetään, jos vain mahdollista. Silloin taas pitää muistaa katsoa, että hevosten hierarkia on kunnossa, jokainen tietää paikkansa ja on tyytyväinen omaansa. Aina pitää muistaa fyysisen hyvinvoinnin lisäksi henkinen hyvinvointi..Lihasongelmassa raja on jo ylitettyLihasten toimivuuteen vaikuttaa moni asia.Lihaksiston terveys alkaa siitä, että hevonen on kengitetty hyvin ja terve alakerrasta. Se pystyy käyttämään itseään hyvin, eikä sitä ajeta väsyksiin.Kun tulee lihasongelmia, silloin on jo raja ylitetty. Sellaisella on parempi ajaa vähän, mutta useammin. Sitä ei nykytyyli palvele, että ajetaan kaksi kertaa viikossa niin hemmetisti. Niille tulee maitohapot ja ne väsyvät siihen.Kanadassa Boadicea Hanover oli kallis, kaunis, lahjakas ja hankala hevonen. Se saattoi tarhassakin jämähtää ihan sahapukiksi. Tuntui, ettei sillä pääse ollenkaan edes alkuun.Olin onneksi juuri käynyt kongressissa Kaliforniassa, jossa oli pitkä luento juuri tämän tyyppisistä hevosista. Sitä oli tutkittu täysverisillä ja ravureilla. Sain sieltä paljon hyviä ajatuksia juuri tähän hevoseen.Sanottiin, että tällainen hevonen pitää treenata aamulla ensimmäisenä jo ennen ruokintaa, eikä valmennus saa kestää kerrallaan 20 minuuttia enempää. Se oli kärryillä haluton menemään, niin ratsastin sen varsana kuntoon. Laukkavetoja alkuun vain, vähän ja napakasti.Siirryttiin hiitteihinkin ja se meni massan mukana 2.40-vauhtia (1.38), mutta tuntui, että sillä on käsijarru koko ajan päällä. .Lihaksiston terveys alkaa siitä, että hevonen on kengitetty hyvin ja terve alakerrasta.Riina Rekilä.Sitä alettiin pitää tarhassa radan keskellä, otettiin perähevoseksi vähäksi aikaa ja palautettiin takaisin. Laukkavedoissa mentiin heti tarhasta täyttä ja kun se oli siitä selvinnyt, kävelyttelin sitä ja palautettiin tarhaan. Turruttava hölkkä on sellaiselle kaikista pahinta.Boadicella oli hoitaja, joka häselsi sen kanssa koko ajan jotakin. Pisti pinteliä, harjasi ja mitä milloinkin. Kun hän lähti lomalle, hevonen paransi 40 sekuntia. Se meni 2.00 (14,6) ihan noin vaan kaksivuotiaana. Se alkoi pelittää, sille tuli 10-ennätys ja rahaa yli satku.Siitäkin näki, että nämä ongelmat liittyvät suuresti myös hermoihin, ei pelkästään fyysisiin asioihin.Baron Crownillekin startit olivat helpompia kuin treeni, mihin se oli tottunut. Se oli pullari ja sitä oli varmaan päästetty, että katsotaanpa kuinka kauan tämä vielä painaa menemään.Maailman kiltein ja hienoin hevonen muuten, mutta aika sekaisin. Laitoin sille kerran kotona suitset päähän, kun meinasin lähteä treenaamaan, niin se sai lannehalvauksen.Lannehalvausta on monenlaista. Rasitusperäisessä lihakset jäykistyvät ja kramppaavat. Hengitys on voimistunut, syke kohonnut ja virtsa punaista. Akuutissa vaiheessa tällaista ei saisi liikuttaa ollenkaan..Näistä hevosista on puhe1 Viking Grace Vuonna 2015 Kanadassa syntynyt tamma. Voitti SHKL Hevosenomistajapokaalin, oli toinen Solvallan tammojen Nelivuotiseliitissä ja Biofarm Cupissa sekä kolmas Seppeleajossa.Uran numerot: ennätys 11,6a (4), voittosumma 97 040 euroa. .2 Christiana Hanover Vuonna 2007 Yhdysvalloissa syntynyt tamma. Voitti Moni Maker Trotin ja Pennsylvania Sire Stakesin, kolmas Matron Stakesissa. Uran numerot: ennätys 10,7a (3), voittosumma 279 266 dollaria..3 Random Destiny Vuonna 2007 Kanadassa syntynyt tamma. Voitti Ontario Sire Stakes Super Finalin. Emänä muun muassa Breeders Crown -voittaja, ME-ori ja huippuperiyttäjä Walnerille sekä SE-ori Tetrick Wanialle.Uran numerot: ennätys 11,0a (3), voittosumma 658 314 dollaria..4 Zatopek Hoss Vuonna 2010 syntynyt ruuna. Voitti Derbykenraalin SE-ajalla Tuomas Korvenojan valmennuksessa. Kilpaili Riina Rekilän valmennuksessa vanhempana.Uran numerot: ennätys 12,0a, voittosumma 71 192 euroa..5 Boadicea Hanover Vuonna 2009 Yhdysvalloissa syntynyt tamma. Voitti urallaan 14 kertaa.Uran numerot: ennätys 10,4a, voittosumma 113 287 dollaria.6 Baron Crown Vuonna 1995 Ruotsissa syntynyt ruuna. Voitti urallaan 23 kertaa, arvokkain ykkönen Gävlen V5-lähdöstä.Uran numerot: ennätys 13,4a, voittosumma 81 487 euroa.

Aina silmän alla – Ravivalmennussarjassa Riina Rekilän tipsit hevosen terveyteen

Aiheeseen liittyvää