Ravivalmennussarjassa Christa Packalén: Ehkäise ennalta – Terveydenhoito on mielekkäämpää kuin sairauden

Hevosen hoitoon ja hyvinvointiin panostetaan meillä todella paljon. Jos ajatellaan vuorokausirytmiä, niin enemmän aikaa menee hevosen hoitoon kuin ajamiseen.Ihan hevosta katsomalla tietää jo paljon sen voinnista. Sen karva kiiltää, se on hyvässä lihassa ja yleisilme on pirteä. Kyllä se ensimmäinen asia on, miltä hevonen näyttää.Jos aiemmin hyvinvoivalta hevoselta alkaa näkyä kyljet, ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Totta kai, kun samat ihmiset katselevat hevosta päivittäin samoilla silmillä, voi muutos olla hankalasti nähtävissä, mutta se vaan pitää nähdä. Ihan sama mikä asia poikkeaa normaalista, siihen pitää puuttua.Lämmön mittaus on joka aamuinen toimenpide niiltä, jotka ovat olleet yötä sisällä. Niiltä, jotka ovat olleet yön ulkona, se mitataan ennen ajoa tai iltapäivän hoidon yhteydessä..Jalkojen hoitoon käytetään ylivoimaisesti eniten aikaa. Se alkaa heti aamusta ja se onkin periaatteessa päivän tärkein hetki. Se on vähän sama kuin ajamaan lähtiessä, jossa ensimmäinen sata metriä on se kaikista oleellisin.Silloin näkee parhaiten, jos on jotain normaalista poikkeavaa, varsinkin jos hevonen on ollut yön sisällä. Onko mahdollisia nestekertymiä tai jossain nivelessä lämpöä.Aamupäivät hevosia treenataan ja iltapäivät ovat vain ja ainoastaan hevosen hoitamista, ja aika paljon se panostuu jalkoihin.Jalkoja kylmätään paljon. Letkut ovat siihen ylivoimaisesti parhaimmat, niillä saadaan koko jalka takapolvea lukuun ottamatta kylmättyä, mutta koska meillä on vain yksi pesupaikka, se ei ole yhtä aikaa kaikille hevosille mahdollista. Silloin käytetään jäitä, joilla saa tietyn kohdan kylmättyä.Kovemman treenin jälkeen jalat kylmätään jokaiselta hevoselta. Jos hevosella on jokin tietty heikompi kohta tiedossa, se kylmätään joka lenkin jälkeen ja jos jollain on jotain vanhoja vammoja, niitä kylmätään myös vapaapäivinä..Pliistereitä ja linimenttejä meillä kuluu runsaasti. Se mikä niiden käyttöä rajoittaa on, että nykyään melkein kaikissa on varoaika, joiden puitteissa niitä pitää käyttää. Pliistraus tehdään aina siihen tarkoitetulla harjalla ja hanskat kädessä.Meillä käytännössä jokainen hevonen vedellään pliisterillä starttien välissä, jos vaan mahdollista. Jokainen nivel ja mahdolliset heikommat kohdat vielä useampana päivänä putkeen. Jos hevonen ei juokse kilpaa, pliistrataan se joka toisen kovan ajon jälkeen. Sillä saadaan verenkierto lisääntymään ja elimistön omat paranemismekanismit aktivoitumaan.Pliisterin pienestä sivelystä ei ole mitään hyötyä, ihon pitää mennä vähän ruvelle. Sehän on hyvin hevoskohtaista, joidenkin iho reagoi herkemmin, joillakin kestää pitempään.Kun iho menee ruvelle, moni sitten rasvailee sitä kohtaa, mutta me emme tee sitä. Annetaan kohdan vaan viikonkin aikaa olla, niin aika äkkiä ne ruvet lähtee, kun hevosta pestään. Meillä käytettävät linimentit ovat ehdottomasti nestemäisiä. Geelimäinen ei imeydy läheskään yhtä hyvin, se jää karvaan. Linimentin päälle jalka kääritään, jos vaan hevonen pitää kääreensä – varsinkin nuoriso-osastossa on niitäkin, jotka omatoimisesti repivät ne pois. Meillä jalat kääritään myös ulkona yöpyvillä.Ellei varoaikojen takia voi käyttää pliisteriä tai linimenttiä, käytetään hoitavia patjoja, niitä on erilaisia. Kaiken kaikkiaan meillä kääritään jalkoja runsaasti..Christa PackalénVuonna 1992 syntynyt hollolalainen ravivalmentajaVuoden 2024 valmentajatilaston 5.Valmennettavista muun muassa Stonecapes Queila voittanut 5-vuotiaiden Euroopan mestaruuden ja Killerin Eliitin ja Kiikku’s Chance TammaderbynPalkittiin vuonna 2019 Vuoden komeettavalmentajana.Meillä hevosten jalkoja piikitetään (lääkitään nivelen sisäisesti) myös aika paljon. Sanoisinko keskimäärin neljä kertaa vuodessa, mutta joitakin huomattavasti useamminkin.Kilpahevosille on jokaiselle oma starttivälinsä, joka on nähty sille oikeaksi, että eläinlääkäri katsoo ja taivuttelee jalat, ja kyllä niistä yleensä hoidon tarvetta löytyy. Esimerkiksi Jewel Makeria hoidetaan parin – kolmen startin välein.Kyllä ne ovat yksittäisiä tapauksia, ettei lääkitystä tarkastuksessa tarvita, ja yleensä ne ovat niitä, jotka vain treenaavat, eivät sillä hetkellä kilpaile.Hevosten pitää mennä nykyään joka lähdössä niin kovaa, että niitä pitää hoitaa. Ei me täällä kotona niille saada vaivoja.Meillä ei odoteta, että hevosen nivel kipeytyy ontumiseen asti, silloin lääkitystä ja aikaa vaaditaan huomattavasti enemmän. Jotkut voivat ajatella, että kun hevosta piikitetään, sillä asiat on todella huonosti. Kyse ei ole siitä, vaan oikeaan aikaan tehtynä ennaltaehkäisystä, ettei asiat menisikään niin huonoksi..Aina ei kärryiltä hevosen ongelmaa välttämättä edes huomaa tai jos huomaa, onkin jo myöhässä. Sanotaan nyt vaikka, että hevosen vasen etujalka tuntuu huonolta ja se reagoi eläinlääkärin taivutukseen.Nivel piikitetään, mutta kun lähtee ajamaan, hevonen onkin vielä huonompi. Silloin siinä onkin hoidettu jo seurauksia, eikä itse syytä. Alkuperäinen ongelma on ollut muualla, hevonen on säästänyt sitä kohtaa ja kipeyttänyt siksi toisen kohdan, joka on joutunut ottamaan ylimääräisen rasituksen vastaan.Sitten on hevosia, jotka eivät näytä vaivojaan. Ne ovat usein niitä oikeasti hyviä hevosia. Zeus Kemp oli meillä sellainen, joka pystyi tuntumaan ajossa oikein hyvältä, mutta kun se taivuteltiin, se saattoi olla hyvinkin kipeä jostain kohtaa. Se peitti kaikki ongelmansa.Tietenkin tällainen hoitaminen on rahallisesti omistajalle iso satsaus ja sen pitää oikeasti auttaa hevosta. Ei sitä huvikseen tehdä, aina pitää olla idea takana.Kiikku’s Chance meni aikanaan hyvin, mutta nyt kymmenen vuotta myöhemmin voi sanoa, että tähän puoleen olisi pitänyt perehtyä jo silloin enemmän. Se oli herkkä hevonen vaivaantumaan ja pääsi juoksemaan kovissa lähdöissä. Olisi pitänyt satsata huomattavasti enemmän eläinlääkärin käyttöön. Nyt kun katsoo sen lähtöjä, näkee ravista, ettei se aina ollut sellainen, mitä olisi pitänyt.Raviongelmiin haetaan vastausta aina ensin jaloista, mutta vika voi olla myös lihaksistossa. Meillä on ollut hevosia, jotka ovat yhtäkkiä alkaneet radikaalisti ontumaan. Yllättävän usein silloin vastaukseksi löytyy lihasrevähtymä. MAS Flashilla oli kerran aivan jalka alta pois. Siltä löytyi lihaksesta reikä ja se parani käsittelyillä.Turbo Viking ostettiin puolestaan Ruotsista Suomeen. Ihmeteltiin, kun sen vauhti pysähtyi starteissa totaalisesti, kun sitä käänsi voimakkaammin hyökkäykseen. Pursiaisen Tuula löysi sen kaulasta jonkun vanhan murtuman. Hevonen ei kestänyt äkkinäistä ulospäin liikettä. Se piti kääntää rauhallisesti ja se kun opittiin, se alkoi tulla hyvin loppuun asti.Meillä käy kaksi eri hierojaa hevosia käsittelemässä viikoittain. Sekin on hevoskohtaista, jotkut tarvitsevat huomattavasti enemmän lihashuoltoa mitä toiset. Hierojat näyttävät myös hevosen huonoja kohtia, mitä me itse sitten käsittelemme laserilla. Laserhoito on jollakin tasolla uskon asia, mutta meillä se usko on, että siitä on hyötyä. Kyllä sen hevosesta näkee, että se nauttii ja rentoutuu siitä. Sitä käytetään myös jalkojen hoitoon..Jos joka asiaan haluaa lisäravinteesta apuja hevoselle, niin sinullahan on 25 purkkia, joista jokaisesta syötät.Christa Packalén.Hevonen seisoo kavioillaan ja niiden kunnossa pito on tärkeää. Meillä käytetään kavionhoidossa niinkin yksinkertaista ainetta kuin rypsiöljyä. Sitä laitetaan kavioihin joka päivä. Tästä on useampi vuosi, kun oli oikein kuiva kesä ja meiltä halkeili hevosilta kavioita. Ajattelin, että jotainhan tähän on keksittävä. Sain vanhan liiton hevosihmisiltä neuvon ruokaöljystä. Sen jälkeen, kun alettiin käyttämään sitä, meillä ei ole haljennut yhtäkään kaviota ja kengittäjät ovat kehuneet kavioita sopivan pehmeiksi. Ruununraja on tärkeintä sivellä öljyllä, mutta meillä laitetaan sitten koko kavio, että siitä tulee siistin näköinen.Kaviot joutuvat koville, jos ajetaan paljon ilman kenkiä kilpaa. Silloin saatetaan hangata kylmällä vedellä ruununrajaa, että se kiihdyttää verenkiertoa kaviossa.Myös alumiinikengillä ajetaan paljon kilpaa, mutta treeniin laitetaan painavammat etukengät. Niillä ne joutuvat kunnolla nostelemaan jalkojaan, mutta alumiinikenkä ei myöskään ole kaviolle missään tapauksessa muutenkaan paras.Jos joka asiaan haluaa lisäravinteesta apuja hevoselle, niin sinullahan on 25 purkkia, joista jokaisesta syötät. Syöttää sitten mitä lisäravinnetta hyvänsä, ei se mene niin, että syötät viikon ja toteat, ettei tästä ollut mihinkään. Sitä pitää oikeasti syöttää pitkään.Meillä niitä ei ihan hirveästi käytetä. Juuri tällä hetkellä yhdelle annetaan kavioiden kunnon parantamiseen tarkoitettua lisäravinnetta, mutta vatsan hyvinvointiin tarkoitetut ovat olleet se, mistä olen oikeasti kokenut olevan eniten apua.. Olen aika paljon perehtynyt hevosen vatsan asioihin, mutta sitä haluaisin oppia vielä paljon lisää. Miten pystytään pitämään hevosen vatsa kaikista parhaassa mahdollisessa kunnossa?Ruokinnasta se kaikki tietysti lähtee. Vatsan hyvinvoinnin kannalta oleellinen asia on, että heinät annetaan aina ennen väkirehua. Ne saa mupeltaa sitä ensin puolisen tuntia. Se suojaa mahalaukkua.Starttien jälkeen kaikille annetaan omepratsolia, yritetään näin ennaltaehkäistä vatsaongelmien syntymistä. Sen lisäksi hevosille syötetään paljon Ekygardia, jonka pitäisi rajoittaa vatsan happamuutta ja suojata mahalaukun limakalvoa..Hevoselle on tietenkin hyvin oleellista, että happi kulkee.Christa Packalén.Hevoselle on tietenkin hyvin oleellista, että happi kulkee. Hengitysteihin vaikuttavat taudit kuitenkin ikävä kyllä leviävät ja ovat monen tallin riesana. Kuten kaikessa muussakin, meillä yritetään tässäkin asiassa ongelmiin vaikuttaa jo ennen kuin niitä edes tulee. Meillä on suolahuone, jota käytetään paljon, ja höyryhengityslaitetta käytetään ihan järkyttävän paljon.Esimerkiksi Jason Camdenia höyrytetään joka päivä ja kesällä se kävi kaksi kertaa viikossa suolahuoneessa. Se on sellainen hevonen, jonka kanssa on koettu, että se suorittaa parhaiten ollessaan yöt ulkona ja muuten kylmässä latokarsinassa.Suolahuoneesta on ollut iso apu. Jos tulee uusi hevonen treeniin, josta sanotaan, että se on sairastellut normaalia enemmän, se alkaa käydä heti kaksi kertaa viikossa 20 minuuttia suolahuoneessa..Zeus Kemp oli sellainen, että se köhi aina lenkille lähteissä. Sitä tutkittiin, eikä koskaan löytynyt oikein mitään syytä siihen. Se alkoi käydä suolahuoneessa ja yskiminen loppui siihen.Olen kuullut, että suolahuoneesta on hyötyä kesäihottumaisellekin, mutta minulla ei ole koskaan sellaista ollut, niin ei ole omakohtaista kokemusta. Siellähän hevosen päällekin tulee suolaa.Solarium on myös jokapäiväisessä käytössä. Meillä hevoset, jotka ovat yötä sisällä, menevät aina vetotreenien jälkeen pihalle jaloittelemaan. Solariumissa ne kuivaa 15–20 minuutissa ja saadaan talvellakin heti pihalle. Ei täydellistä hevosta ole, jokaisella on joku heikompi kohta. Meillä kaikessa hoidossa yritetään tehdä ennalta ehkäisevää työtä. Terveyden hoitaminen on mielekkäämpää kuin sairauden.”.Ulkoilu tuo hyvinvointiaHevosen henkinen hyvinvointi on tärkeää ja ulkoilu edistää sitä, Christa Packalén tietää.Henkinen hyvinvointi on nuorilla hevosillakin tärkeää, mutta sitä se on varsinkin vanhemmilla hevosilla. Niillä on pitkä ura takana ja mieli pitää olla kunnossa, että ne vielä tykkäävät tehdä töitä.Meillä yritetään niin, että kaikki asiat, mitä touhutaan, on niille mielekästä. Jotain pikku kikkojakin tehdään vanhoilla hevosilla. Annetaan olla vapaana käytävällä ja annetaan sen vaikka taluttaessa luulla, että sillä on valta.Pienissä asioissa voi tietenkin antaa ihan sen päättääkin. Vaikka jos taluttaessa ollaan kääntymässä vasemman kautta, mutta hevonen haluaa mennä oikean kautta, sen annetaan pitää päänsä. Kontrolli on kuitenkin koko ajan ihmisellä..Yhdessä vaiheessa harrastin paljonkin sitä, että laskin hevosen vapaaksi pihaan. Oli siinä omat jännätkin hetkensä.Christa Packalén.Yhdessä vaiheessa harrastin paljonkin sitä, että laskin hevosen vapaaksi pihaan. Oli siinä omat jännätkin hetkensä. Kun päästin Karl Adamin ekan kerran, se lähti häntä piipallaan naapuria kohti. Ajattelin, että ei hitto, kuinkahan tässä käy. Se tuli takaisin melkein samoin tein ja oli siitä lähtien tosi paljon vapaana. Uskon, että se hyötyi siitä.Tarhaulkoilukin hoitaa hevosta monella tapaa, myös sen päätä. Suurin osa on kaverin kanssa, niin ne viihtyvän parhaiten. Ihan kaikki eivät ikävä kyllä tule toisen kanssa toimeen.Samat hevoset ovat meillä yöt ulkona ja sama porukka päivisin. Se on katsottu ja mietitty ihan tarkkaan, kumpaan porukkaan hevonen kuuluu ja sitten se pysyy siinä. Hevoset tykkäävät rutiineista.Huonolla kelillä ei hevosia pidetä ulkona. Vaikka meillä on katokselliset tarhat, kaatosateella hevoset ovat yötä sisällä. Hevonen on siitä erikoinen, että sateella se seistä jököttää taivasalla, hyvin harva menee suojaan katokseen..Pakkasta ei ole vielä niin kovaa ollut, että hevoset sen takia olisivat olleet yötä sisällä. Meillä on tarhoissa lämmitettävät vesikupit ja se on iso etu. Juovat mielellään pakkasellakin, kun vesi on lämmintä.Kelien mukaan niitä loimitetaan ulos, mutta hevosen pitää pystyä liikkumaan hyvin myös loimitettuna.Meillä on tarpeen mukaan vuorettomat sadeloimet, vuorelliset sadetta pitävät loimet ja paksut 400 grammaiset toppaloimet.Ulkona kaksi loimea on maksimi. Toppaloimi ja sen alla sisäloimi. Sisällä niillä pidetään 100 grammaiset sisäloimet, mutta kun lämpö menee ulkona miinukselle, ruvetaan laittamaan paksumpaa.”.Näistä hevosista on puhe1 Jewel Maker Vuonna 2019 Ruotsissa syntynyt tamma. Voittanut T75-tammadívisioonan ja Cartivet Meeting -finaalin.Uran numerot toistaiseksi: ennätys 13,6ke, voittosumma 43 416 euroa..2 Zeus Kemp Vuonna 2010 syntynyt ruuna. Moninkertainen T65- ja T76-voittaja. Voittanut myös T76-pronssidivisioonafinaalin.Uran numerot: ennätys 12,1ake, voittosumma 129 960 euroa..3 Kiikku’s Chance Vuonna 2011 syntynyt tamma. SE-tamma, Tammaderbyn, Tammachampionin ja Kyvyt esiin -divisioonafinaalin voittaja. Villinmiehen Tammakilpailun kakkonen.Uran numerot: ennätys 12,5a, voittosumma 104 250 euroa..4 MAS Flash Vuonna 2018 syntynyt ruuna. Moninkertainen T75-voittaja.Uran numerot: ennätys 12,8a, voittosumma 49 850 euroa..5 Turbo Viking Vuonna 2006 Ruotsissa syntynyt ruuna. Voittanut vanhempana Suomessa avoimen T76-lähdön. Ruotsissa voitti kolmevuotiaana Scarlet Knight loppin ja oli kolmas E3-finaalissa.Uran numerot: ennätys 10,9a, voittosumma 204 106 euroa..6 Jason’s Camden Vuonna 2016 Yhdysvalloissa syntynyt ruuna. T65- ja T75-voittaja, Kultaloimen kakkonen ja Kymi Grand Prix’n kolmas.Uran numerot toistaiseksi: ennätys 09,5a, voittosumma 244 527 euroa..7 Karl Adam Vuonna 2008 Ruotsissa syntynyt ruuna. T76- ja T65-voittaja.Uran numerot: 13,2a, voittosumma 62 435 euroa.

Ravivalmennussarjassa Christa Packalén: Ehkäise ennalta – Terveydenhoito on mielekkäämpää kuin sairauden

Aiheeseen liittyvää