Lataus kohdillaan – Hannu Torvinen kilpailee silmillään ja mielellään

Hevonen on tietenkin urheilija raviurheilussa ja on vähän hankala määritellä, onko se urheilua myös ohjastajalle. Mietin itsekin, teenkö silloin töitä vai urheilenko, kun ajan kilpaa.Omassa tekemisessä haluan kuitenkin ajatella, että olen urheilija sen hevosen kanssa. Yritän siksi pitää itseäni fyysisessä kunnossa, silloin ajatuskin toimii paremmin.Eikä hyvästä kunnosta ainakaan haittaa ole, kun ajaa kymmenen lähtöä illassa. On vähän huonoa, jos seitsemännen jälkeen alkaa väsähtää.Itse kilpailusuoritus ei ole pitkä, mutta siihen valmistautuminen alkaa paljon ennen sitä. Lähtöihin on hyvä tutustua etukäteen aika tarkastikin. Olen koittanut ottaa päivässä puoli tuntia, tunnin aikaa, jolloin katson lähtöjä tallenteilta. Kun tutkin jotain vastustajaa, katson yleensä lähtökiihdytyksen ja loppumatkan. Ne kertovat eniten tarpeellista infoa. Itselle on hyötyä, että olen Etelä-Suomessa melkein joka päivä raveissa, näen siellä paljon hevosia ja kilpailen monia vastaan, se auttaa lähtöjen lukemista.Vastustajien huonosta tuntemisesta jää nykypäivänä äkkiä kiinni. Sen huomaa helposti, jos et ollut ihan kartalla lähdöstä.En ole koskaan ollut varsinainen muistihai, mutta kyllä omat ajokit jäävät hyvin mieleen. Pystyn kertomaan vuosienkin takaisesta ajokista, millainen se oli..Hannu TorvinenVuonna 1992 syntynyt ammattiohjastaja PirkkalastaStatistiikka (19.12.2025): 20 900 starttia totosijoin 2927–2553-2280. Ajettua rahaa 16 488 121 euroaVoittanut muun muassa ravikuninkuuden, ravikuningattaruuden, kaksi suomenhevosten Derbyä, suomenhevosten Kriteriumin, kaksi kylmäveristen Suur-Hollolaa, lämminveristen Suur-Hollolan ja kaksi lämminveristen KriteriumiaPalkittu Vuoden ohjastajana 2013Pelannut jääkiekkoa A-nuorten SM-liigassa.Usein hevosten valmentajat tai taustajoukot soittavat jo ennen raveja, mutta joitakin tavataan vasta kilpailupaikalla. Silloin sovitaan lämmittääkö valmentaja itse vai lämmitänkö minä. Omat kysymykseni yleensä ovat, että onko hevosessa jotain erikoista ja millä mietteillä valmentaja lähtee starttiin.Joskus voi tulla aika tarkkojakin ajo-ohjeita, mutta kyllä ne nykypäivänä on enemmän sellaisia, että koita ajaa tänään nätimmin, tai nyt hevosen pitäisi olla tosi hyvä, anna mennä vaan. Moni kuitenkin sanoo vain, että olet varmaan itse ajatellut.Valmentajat tai hoitajat lämmittävät yhä useammin hevosen itse. Minulle hevosten lämmittäminen on ihan ok, mutta aikataulullisesti se on joskus todella haastavaa.Raviurheilussa on parasta, kun voitat ravilähdön, mutta lämmityksien takia se on pahinta. Menet voittajaesittelyyn, tulet sieltä ja sinulla on neljä minuuttia aikaa lämmitellä hevonen. Siinä tulee sellainen olo, että onko se lämmitys ihan juosten kustu.Varsinkin johonkin uuteen, nuoreen hevoseen on tosi kiva käydä tutustumassa ja lämmittää se itse. Sellaisella suosin hiittikärryillä lämmittämistä, se on rennompi tapa tutustua hevoseen. Kilpakärryissä olet lähellä vierasta hevosta, jos se vaikka säikähtää jotakin.Meillä on Suomessa tosi taitavia valmentajia ja heillä on hyvä ajatus hevosestaan, harvoin lämmityksessä tulee mitään ilmi, jota haluaisi korjata..Totta kai, jos on jotain ihan selvää, hevonen ei vaikka ravaa, niin ilmaisen mielipiteeni ja keskustelen valmentajan kanssa, pitäisikö tähän hetkeen jotain koittaa tehdä, että saataisiin hevonen paremmaksi starttiin. Jotkut obersekin säätämiset tai putsien lisäämiset ovat niitä tavallisimpia keinoja.Kun menen hevosen kanssa radalle, tunnustelen sen vireystilaa. Jos se tuntuu aivan ylilatautuneelta, koitan omalla tekemisellä pitää sen rauhallisena ja ottaa tosi iisisti pruuvilähdöt.Joillakin hevosilla toimii se, että antaa sen mennä vähän reippaammin ja se voi tasaantua siitä. Taas päinvastoin, jos hevonen tuntuu olevan ihan unessa, ajan sillä terävämmät pruuvilähdöt ja koitan hakea siihen sillä terävyyttä. Sellaista oikeanlaista terävyyttä, mieluummin hevonen on rennompi kuin yliterävä.Hevoset ovat yksilöllisiä ja niillä on vielä erilaisia päiviä. Esimerkiksi, kun menin Green River’s Zackilla Oulussa (13.12.2025) radalle, niin huomasin, että hitsi, tämä on tänään tosi latautunut. Koitin tehdä asiat sen kanssa tosi maltillisesti ja tuntui, että onnistuinkin ja sain sen vähän rennommaksi, mutta kun lähdettiin liikkeelle, se kuitenkin jäi painamaan (Green River’s Jack veti Ponsse Cupin finaalia vauhdilla ja voitti). .Harvoin voi saletisti sanoa, että näin tämä juoksun kulku menee.Hannu Torvinen.Tykkään volttilähdöistä, niissä kuskin taidot pääsevät ehkä vähän paremmin oikeuksiinsa, mutta ilman valokennoja lähteminen on välillä aika arpapeliä. Ihmissilmä voi kuitenkin vähän huijata, kun tullaan vauhdilla linjalle ja väitän, että neljä – viisi lähdönuusintaa kymmenestä ei välttämättä olekaan mennyt yli.Se on kaikkien kuskien mielestä tällä hetkellä iso ongelma. Valokennojen tulo olisi koko urheilun kannalta äärettömän hyvä juttu.Suomessa on tosi paljon nopeita hevosia ja auton takaa kiihdytys on aina räväkän tiukka. Lähtöautojen erilaiset kiihdyttämiset tuovat puolestaan niihin haastetta.On niitäkin hevosia, joilla lähtö ei voi epäonnistua niiden oman nopeuden ansiosta. Kun Delightful Moment oli parhaassa lyönnissä, se oli poskettoman nopea. Sillä oli vasta muutama kymppitonni rahaa ja silti tiesi, että lähtönopeus olisi riittänyt vaikka avoimissa lähdöissä.Aika usein lähtönopea hevonen on sitä molemmilla lähetystavoilla, mutta on niitäkin, joille voltin ensimetrit voivat olla vaikeita ja pääsevät auton takaa paremmin rytmiin ja vauhtiin.Päinvastaisiakin joskus tulee vastaan. Endurance Boy lähtee suhteellisen hyvin voltista, mutta auton takaa sillä on vaikeampaa..Lähtöön olen yrittänyt luoda etukäteen päässä ajatuksen, mitä lähden tekemään, mutta se voi tietysti muuttua nopeissa tilanteissa.Joskus lähtö menee juuri, miten olet ajatellut, mutta voi tulla jotain yllättävääkin. Harvoin voi saletisti sanoa, että näin tämä juoksun kulku menee.Lähdön aikana pitää keskittyä myös omaan hevoseen, mutta kyllä siellä pystyy seuraamaan vastustajiakin. Kärkipaikalla pystyy aika hyvin näkemään kolme paria taaksepäin, jopa neljännen ulkoparin. Jos raveissa on screeni, siitäkin ehtii vilkaisemaan, missä mikäkin hevonen tulee.Jos olet puolestaan taaempana parijonossa, esimerkiksi kolmannessa – neljännessä ulkoparissa ja näet etupuolella olevat hevoset, niin jossakin vaiheessa pitää päättää ruvetako kilpailemaan omilla silmillä, vai meneekö loppuun asti sillä, mitä tiedät vastustajista ja mitä olet ajatellut.Tiedät, että tuo on sellainen hevonen, jonka pitäisi kohta väsyä, mutta se näyttääkin tosi vahvalta. Tai päinvastoin, olet lukenut hevosen vahvaksi, mutta tällä kertaa se alkaakin silmään näyttämään väsyneeltä. Missä kohtaa alat silloin ajamaan lähtöä oman fiiliksen pohjalta.On heitäkin, jotka ovat niin sanotusti kilvanajajia. Eivät mieti etukäteen, vaan elävät sen lähdön mukana. Kyllä silläkin tavalla pystyy ajamaan ravilähtöjä ja välillä voi mennä hyvinkin..Lähtöjä tulee tosi paljon vuodessa, eikä tavallisiin iltaraveihin mennessä välttämättä ole satakymmenenprosenttisesti asiassa mukana, mutta ikinä ei ole tullut sellaista oloa, kun lähtöä lähdetään ajamaan, etten olisi mukana siinä. Kun pääsee rattaille hevosen kyytiin, on kilpaileminen niin paljon se juttu, että siihen varmasti herää. Johonkin Kuninkuusraveihin mennessä olet tietysti jo valmiiksi hereillä. Kuskin kilpailulataus on vähän nuorallatanssimista. Ettei se mene yli, eikä ali. Hevonen voi olla ylilatautunut, niin kuin kuskikin joskus. Yli-innokkuus on yksi syy laukata, ei Parvelan Retukaan muuten ole hypännyt. Ravinsa puolesta sen ei olisi tarvinnut laukata, se ei ole ollut ongelma. Sitten on paljon sellaisia hevosia, jotka eivät edes varoita laukasta, se vaan yksinkertaisesti yllättäen tulee. Mitä enemmän tietyllä hevosella ajaa, sitä paremmin sen tuntee, mutta silti hyppy saattaa yllättää.Suomenhevosissa on vielä niitä, jotka ottavat vaihtoaskeleita ja niitä joutuu kannattelemaan ravilla, mutta on ne menneet ihan älyttömästi eteenpäin tänäkin aikana, mitä olen ajanut. Lähdöt ovat nykyään sen verran kovia, helppoja lähtöjä ei ole missään ja jos juoksu menee hevosen kanssa siihen, että koitetaan vain selviytyä ravilla, voi menestys olla tiukassa..Uskon, että menestys luo menestystä.Hannu Torvinen.Ajotavat ovat muokkaantuneet parempaan suuntaan paljon ihan itselläänkin, ja sääntömuutokset ovat sitä vielä vauhdittaneet. Ei se ohjastaja, joka pyytää hevoselta eniten, voita eniten lähtöjä. Hevosen pitää haluta juosta, ei kuski pysty sitä siihen pakottamaan.Tietynlainen aktiivisuus ohjastajalla saa kuitenkin kilpaurheilussa olla, mutta sääntöjen puitteissa.Uskon, että menestys luo menestystä. Henkinen hyvänolon tunne kantaa eteenpäin ja on ihan sama, mistä urheilusta puhutaan. On hyvä fiilis ja uskallat tehdä ratkaisuja.Karmea epäonnistuminen taas tekee päivän vaikeaksi, oli se sitten oma vika tai hevonen ei ollut kohdillaan. Se on vähän raadollistakin, jos olet mokannut, mutta et voi jäädä sitä jumittamaan, kun pitää lähteä heti ajamaan seuraavaa lähtöä ja hakea se hyvä fiilis uudestaan.Itselle oli Kouvolan Kuninkuusravien sunnuntai ihan hirveä päivä. Kaikki meni päin mäntyä. Parvelan Retu laukkasi maililla, Wertti laukkasi Pikkukunkussa loppusuoralla voittotaistosta ja Marier Mili laukkasi viimeiseen kaarteeseen. Siinä piti puhallella ja latautua kuninkuuskilpailun päätösmatkalle ja se meni onneksi hyvin, Retu voitti ja siitä tuli kuningas..Oli mennyt hyvin tai huonosti, niin tykkään käydä taustajoukkojen kanssa asiaa läpi päivän jälkeen puhelimitse. Silloin on saanut asioita jäsenneltyä päässään ja pystyy ne paremmin artikuloimaan. Heti lähdön jälkeen se on haastavampaa. Siinä kaikki ovat vielä fiiliksissä ja tunteet voivat olla pinnassa varsinkin, jos on mennyt huonosti. Myöhemmin on parempi hetki, kun on jo saatu tunteita alas ja on helpompi analysoida, missä tänään oli vika. Mitä pitää seuraavaan lähtöön parantaa, että ollaan parempia.Olen omasta mielestäni aika hyvä asiakaspalvelija, keskustelen mielelläni ja mietin asioita eteenpäin.Tom Erikssonilta sain siihen parhaita oppeja, tein hänen kanssaan pitkään yhteistyötä. Käytiin asioita läpi niin, että kerroin Tompalle, missä kohtaa hevonen tuntui miltäkin. Hän alkoi miettiä ja tutkia hevosta. Saattoi kengittää eri tavalla tai käyttää eläinlääkärillä, mutta teki jotain ja sai yleensä hevosen paremmaksi. Opin hirveästi niistä keskusteluista hänen kanssaan.Edelleen tykkään keskustella, enkä sanoa mitään varmaa. En ymmärrä tarpeeksi, että voisin sanoa, että se ongelma on just tuossa jalassa ja siinä kohtaa. Se on sitten valmentajan ja eläinlääkärin tehtävä. Liian viisaaksi tässä lajissa ei tule koskaan..Ajopuku päälle ja kilpakärryille istumaanTykkään tulla hyvissä ajoin ravipaikalle. Pukeutua ja valmistautua päivään kiireettä. Ohjastajiien pukuhuone ei ole siinä mielessä kuin jääkiekkojoukkueen pukuhuone, että ei olla samaa joukkuetta, vaikka tavallaan ollaankin. Nähdään samoja äijiä yli 200 kertaa vuodessa, niin väkisin tullaan läheisiksi..Ystävyys niin sanotusti loppuu siihen, kun mennään hevosen kanssa talliportista radalle.Hannu Torvinen.Kaikilla on hyvät välit, mutta sitten kun mennään radalle, siellä kilpaillaan täysiä toisiamme vastaan. Ystävyys niin sanotusti loppuu siihen, kun mennään hevosen kanssa talliportista radalle.Ajovarusteet ovat menneet hirveästi eteenpäin tässä 15 vuodessakin, mitä minä olen ajanut.Kerraston pidän aina samanlaisena alla kesät talvet, vain puku päällä vaihtuu. Eri puku on joka kelille, variaatioita on joku kuusi–seitsemän ja yhteensä minulla on muutama kymmenen pukua. Joillain on vielä erikseen haalarimallit ja takki-housu yhdistelmän mallit.Kurakelit ovat kaikkein ikävimpiä, ajovehkeet pitävät kyllä hyvin, mutta näkemistä se vaikeuttaa.Talvella taas kun mennään toiselle kymmenelle pakkasta, on kädet kovilla. Ainakaan itse en pysty mitään hirmu paksuja hanskoja käyttämään ja kädet tahtoo jäätyä ensimmäisen lämmityksen tai lähdön jälkeen ihan totaalisesti. Sen jälkeen, kun ne ovat kunnolla jäätyneet, voi ajaa vaikka kahdet ravit peräkkäin..Olen joskus koittanut tehdä sen jo etukäteen ja laittanut kädet lumihankeen, mutta ei se ole sama asia kuin että pidät ohjista kiinni ja tulee viimaa. Ajohanskoja käytän joka kelillä, niillä saa ohjista jotenkin niin paljon paremman otteen.Kilpakärryissä minulla on tosi hyvä asento olla. Kun jalkarampit ovat suhteellisen kohdillaan ja on hyvä selkänojallinen penkki. Niissä on yllättävän hyvä istua, kun asetukset ovat kohdillaan.Minulla on joskus ollut selän kanssa ongelmia, niin ainoa paikka, missä en tunne paljon selkäkipua, on kilpakärryissä istuminen. Se on erikoista.Jenkkikärryssä jalkoja ei tarvi laittaa ihan niin leveälle, sen takia se voi joillekin olla parempi istua. Jossain potkupuomillisissa kärryissä jalat ovat periaatteessa alaspäin ja se taas sopii joillekin. Minulle ei ole muodostunut mikään kilpakärrymalli sen puoleen suosikiksi..Näistä hevosista on puhe1 Green River’s Zack Vuonna 2021 syntynyt ruuna. Voittanut muun muassa Ponsse Cupin ja Kyvyt esiin divisioonan.Uran numerot toistaiseksi: ennätys 14,3ake (4), voittosumma 28 990 euroa..2 Delightful Moment Vuonna 2014 syntynyt ruuna. Voittanut useita T75-lähtöjä.Uran numerot: ennätys 11,3a, voittosumma 82 027 euroa..3 Endurance Boy Vuonna 2021 syntynyt ori. Voittanut Derby-karsinnan, Kymenlaakso-ajon revanssin ja T75-lähdön. Toinen Black Horse Cupin finaalissa.Uran numerot toistaiseksi: ennätys 13,6ake (4), voittosumma 48 250 euroa..4 Parvelan Retu Vuonna 2015 syntynyt ori. Ravikuningas, voittanut myös muun muassa Kriteriumin, Derbyn, 2 x Suur-Hollolan, Suurmestaruuden ja Kylmäveristen Pohjoismaiden Mestaruuden. Hannu Torvinen ajanut uran kaikki kilpailut.Uran numerot toistaiseksi: ennätys 18,5a, voittosumma 795 823 euroa..5 Wertti Vuonna 2018 syntynyt ori. Voittanut valmentajansa Jani Ruotsalaisen ajamana muun muassa Derbyn ja Suur-Hollolan. Hannu Torvinen ajanut neljä kertaa, muun muassa SHKL Cupin kakkosen.Uran numerot toistaiseksi: ennätys 19,2a, voittosumma 192 750 euroa..6 Mariel Mili Vuonna 2019 syntynyt tamma. Voittanut Villinmiehen Tammakilpailun, Kasvattajakruunussa kaksi kertaa toinen.Uran numerot toistaiseksi: ennätys 10,5a, voittosumma 118 720 euroa.

Lataus kohdillaan – Hannu Torvinen kilpailee silmillään ja mielellään

Aiheeseen liittyvää

Onnettomuudesta raveissa se alkoi – ohjastajien suojapaita on Suomessa suunniteltu jenkkituote

Varsan opetusvaihe on hevosen elämän tärkein ajanjakso

Henkisiä juttuja – "Jokaisen pitäisi pystyä tunnistamaan oma ihmisarvonsa riippumatta siitä, miten hevoset ovat suorittaneet kilpailuissa"

Näkökulma: Mennään eteenpäin, mutta miten?