Kun puhutaan hevosen lihashuollosta, tulee usein ensimmäisenä mieleen hierominen. Se onkin yksi osa hevosen lihashuoltoa, mutta kun lähdetään miettimään, mitä hevosten kanssa tehdään arjessa, oikeastaan kaiken sen pitäisi olla lihashuoltoa.Lihaksisto ei ole mikään erillinen yksikkö koko muusta kropasta, jolle vaan tehdään jotain ja sitten kaikki on hyvin. Vähiten se toimii yhteistyössä ruoansulatuksen kanssa. Merkitsee paljon, mitä hevonen syö, mitä se juo.Riittävän juomisen tarkkailua ei saa unohtaa, nestetasapainon pitää olla kunnossa. Olisi hyvä meidän kaikkien opetella tsekkaamaan se päivittäin hevosesta. Ottaa vähän nahkaa kaulasta tai lavan päältä sormien väliin ja kun siitä päästää irti, sen pitäisi parissa sekunnissa palautua normaaliksi.Jos hevonen on kuiva, iho on myös hieman paperimaista. Sen oppii äkkiä tunnistamaan, milloin se on normaalin tuntuinen.Eikä kuiva hevonen nauti hieromisestakaan. Kun lihaskalvot ovat kuivat, on kuin siinä olisi vähän liian tiukka appelsiininkuori koko kropan päällä. Alla olevia lihaksia pitäisi kuitenkin päästä vähän vapauttamaan ja rentouttamaan..Vuodenajoista syksy on juomisen kannalta selkeästi kriittinen hetki. Aika usein hevonen on ollut laitumella ja syönyt vihreää. Siinä itsessään on paljon nestettä ja kun ilmat viilenee, hevosen luonnollinen janon tunne heikkenee. Hevonenhan on periaatteessa tosi laiska juomaan. Se juo nippa nappa, minkä riittäväksi tuntee. Osa on vielä sellaisia, joille vesi on liian kylmää tai lämmintä tai tarjoillaan väärän värisestä astiasta.Suolatasapainon kunnossa pysymiseksi täytyy treenatessa pitää huolta, että hevonen saa myös elektrolyyttejä. Suolan tehtävä on kuljettaa hermoimpulssia lihaksissa. Se on lihaksiston kannalta tosi tärkeää. Tasapainon häiriintyessä voi tulla lihaskramppeja,Elektrolyyttejä on valmiita kaupallisia tuotteita, tai sitten voi lisätä ruokaan ihan Pan-suolaa. Siinä osa natriumista on korvattu kaliumilla ja magnesiumilla tavalliseen suolaan verraten..Sanna Ihasalo57-vuotias lahtelainen hevostalouden lehtori ja hevoshierojaOpettanut 15 vuotta KoulutuskeskusSalpauksessa muun muassa hevos-hierontaa, hevosen anatomiaa ja yritystoimintaaTehnyt kirjan Hevosen käytännön anatomia.Lihashuoltoa on myös se, että alkuverryttely starttiin tai treeniin on oikeanlainen. Sen pitää olla suhteessa hevosen lihaskuntoon ja siihen, miten nopeasti lihakset lämpiävät. Se on hevoskohtaista, mutta sen pitää olla riittävää.Esimerkiksi sellaiset iäkkäämmät hevoset, joilla on jo kilometrejä nivelissä, vaativat yleensä pidemmän lämmityksen, että ne lähtevät notkistumaan kropastaan.Sen huomaa hevosesta, mille riittää kaksi – kolme kilometriä, joku taas vaatii viisi tai jopa enemmän. Tietysti, jos joutuu oikein pitkään lämmittämään, se syö energiaa itse suorituksesta. Pitää ottaa huomioon myös vuodenaika. Talvella, kun hevonen otetaan ulkoa pakkasesta, niiden kaviot ovat ihan kivikovat. Hevonen pitäisi ottaa ennen treenejä talliin, että kaviot lämpenevät ja verenkierto jalkoihin palautuu. On ihan eri asia, kun on 25 lämmintä, silloin on melkein kuin hevonen olisi jo lämmitetty.Lihashuollon näkökulmasta esilämmitys myös ennen hieromista on hyväksi. Vaikka hevonen asuisi pihatossa, eikä sitä muuten loimitettaisi, pyydän, että se otetaan talliin loimet päällä ainakin hetkeksi ennen hierontaa. Hevonen ottaa silloin nopeammin hierontaa vastaan ja se on sille myös miellyttävämpää.Hevonen vaatii treenin tai kilpailusuorituksen jälkeen myös palautuksen. Muuten maitohappoa jää suhteessa liikaakin elimistöön ja se taas tarkoittaa, että lihaksisto on vähän jäykkä, kireä ja kipeä seuraavana päivänä. Nyrkkisääntönä on hyvä muistaa, että maitohappo poistuu elimistöstä hölkkäämällä..Treenin jälkeen hevosen olisi hyvä olla pari tuntia loimitettuna, ettei lihas lähde jäähtymään liian nopeasti. Kun lihas jäähtyy hitaammin, se myös palautuu treenistä paremmin.Liian nopeasti jäähtyessään lihas jäykistyy ja seuraavalla treenikerralla saattaakin vaatia pidemmän alkuverryttelyn. Suojajännitys puolestaan on kehon automaattinen suojamekanismi, jossa lihakset jännittyvät estääkseen liikettä kivuliaalla tai vaurioituneella alueella. Suojajännitystä löytyy yleisimmin selästä, lanneselän ja SI-nivelen alueelta.On hevosia, joita pitää loimittaa enemmän kuin toisia. Joskus kuulee yleistyksiä, että lämminveristä tarvitsee loimittaa, suomenhevosta ei. Meillä on kuitenkin ohutkarvaisia ja -ihoisia suomenhevosia, ja lämminverisiä, jotka ovat sitä mieltä, ettei loimea tarvitse päälle laittaa. Hevonen kyllä kertoo sen.Loimituksessa on tärkeää, että loimi on sopivan kokoinen ja mallinen, varsinkin lavat jäävät isein paljaaksi ja loimi saattaa valua liian taakse.Jos hevosella on SI-nivelen alueella ongelmaa tai selkäongelmaa, silloin ehdottomasti lämmintä selkäalueelle. Hevonen voi vielä viluissaan jännittää selkää ja silloin sinne rakentuu suojajännitystä.Ymmärrän klippaamista, hevosta treenataan, sitä pitää päästä pesemään ja saada äkkiä kuivaksi. Se pitää vaan muistaa, että kun karvat ajetaan pois, pitää se korvata riittävillä loimilla..Itse hierominen on tietenkin isossa roolissa, kun puhutaan lihashuollosta. Keskustelua herättää vieläkin, onko hieronnasta hyötyä vai ei. Meillä on hevosia, jotka pärjäävät vallan hyvin, vaikka niitä ei koskaan hierota. Sellaisilla ei ole mitään isompia ongelmia jaloissa, nivelissä ja ne käyttävät liikkuessaan itseään tasapuolisesti. Niiden lihaksisto toimii hyvin, ei ole mitään aineenvaihduntahäiriöitä. Hyödytöntä hierominen ei niillekään ole. Se vaihtelee, kuinka paljon siitä hyötyä millekin on, mutta kaikille sitä hyötyä on. Käydään me ihmisetkin hierojalla, vaikka kaikki ei olla huippu-urheilijoita.Hieronnan hyötynä kaikille hevosille on, että aineenvaihdunta ja verenkierto vilkastuvat. Sitä kautta sydämen työ helpottuu ja kuona-aineet poistuvat. Lisäksi lihaskireydet helpottuvat ja lihas palautuu rasituksesta nopeammin. Eli kaikkiaan voidaan lisätä hevosen hyvinvointia suuresti.Aina hevoselta jotain kireyksiä löytyy, se on ihan selvä. Pitää muistaa, että hieronnan vaikutukset ovat fyysisten lisäksi psyykkisiä. Sillä saadaan stressihormonitaso laskemaan.Hevonen rauhoittuu ja rentoutuu. Kun se rentoutuu, se syö paremmin, juo paremmin ja voi psyykkisesti paremmin. Kilpahevosella tämä on todella isossa roolissa, että se on tyytyväinen. Ei jännitä, eikä stressaa, kun lähtee treeniin tai kilpailuihin. Sellainen hevonen suorittaa aina paremmin.Määrällisesti suurin joukko asiakkaina olevista hevosista on kuitenkin ne, joilla ei lihasaineenvaihdunta toimi ihan kunnolla. Ne voivat jäädä vähän tukkoisiksi, kireiksi. On monia syitä, miksi lihas ei palaudu kunnolla. Suurin syy on varmaan, että hevosella on vanhaa terveysmurhetta esimerkiksi jaloissa, eikä se käytä itseään tasapuolisesti. Se säästää jotain jalkaa ja kuormittaa silloin epätasaisesti myös kroppaansa.Kropassa voi olla myös jotain arpia. Kun katsoo, miten varsat orilaitumellakin vetää menemään, niin se on aika rajua touhua, kun ne siellä temmeltää. Aika usein niiltä myöhemmin löytyy olkapäistäkin arpia, joihin on tullut sidekudosta, joka kiristää ja häiritsee lihaksen toimintaa..Sille on selkeä syy, että hevoshierojan opinnoissa on jo aika laaja osuus hevosen anatomiaa, ennen kuin edes lähdetään varsinaisesti harjoittelemaan hierontaotteita.Kun lähdetään muokkaamaan lihaksia, pitää tietää, miten lihakset ja lihassyyt siellä kulkee. Varsinkin, jos lähdetään käyttämään muokkaavia otteita ja kun mennään niin sanotusti pintaa syvemmälle, halutaan lähteä vaikuttamaan lihasrunkoon, pitää ymmärtää perusanatomia.Luisten kohtien päällä tulee välttää painamasta lihasta liian voimakkaasti. Yleisesti hevosten hieronnassa ei tarvitse käyttää voimaa niin paljon kuin esimerkiksi ihmisten urheiluhieronnassa.Esimerkiksi, kun lähdetään hankausotteella tekemään käsittelyä poikkisyin lihassyihin nähden ja jos se tehdään väärällä tavalla, voidaan aiheuttaa verenpurkauksia. On myös alueita, joissa on tosi paljon kalvoja ja alueita, joissa hermotus on tosi lähellä.Tuntuu, että esimerkiksi ihan vanhanaikainen harjaaminen tahtoo nykyään usein unohtua.Sanna Ihasalo.Tämä ei tarkoita, etteikö hevosen lihaksistoa voi jokainen kevyesti käsitellä. Kaikki sellainen on suositeltavaa, millä saadaan pintaverenkiertoa elvytettyä. Tuntuu, että esimerkiksi ihan vanhanaikainen harjaaminen tahtoo nykyään usein unohtua. Hevoset on hyvin loimitettu ja sitten pyyhkäistään vain vähän pölyharjalla.Kannattaa ottaa kumisuka käteen ja lähteä sillä pyörittelemään. Varsinkin, jos lihaksistossa on arpikudosta, jotka eivät ole kauhean syvällä, saadaan kudosta näin jopa vähän irrotettua ja ainakin lisättyä verenkiertoa sillä kohdalla.Jokainen voi karvansuuntaisesti lähteä kokeilemaan, miltä se oma hevonen tuntuu. Siinä oppii ainakin huomaamaan, onko jossain kireyksiä, joihin tarvitaan hierojan apua.Mitä kannattaa varoa, on kaulan alalinjassa menevät kaulanikamat. Sinne ei kannata ainakaan laittaa painetta ja sama koskee muitakin luiselta tuntuvia kohtia.Sellainen, mikä usein jää käymättä läpi, on vatsan alue. Harva sinne katselee, mutta sieltä tulee välillä vastaan revähdyksiä ja repeämiä. Sitäkin aluetta voi jokainen käydä läpi. Voimaa ei saa hirveästi käyttää, siellä on sisäelimet lähellä. Jos mietitään, mitä on silittäminen, niin siitä vähän painavampi ote.Samoten takareiden lähentäjäpuolen lihakset, niin sanotut pussihousut, jäävät helposti pimentoon.Niitä voi kokeilla sieltä niin ylös kuin käsi menee. Nivuskuoppaakin kannattaa ruunilta kokeilla, sieltä saattaa löytyä tosi paksuja ruunausarpia. Kun on päästy niihin käsiksi, on voitu saada raviakin paremmaksi.Lihaksistoon en suosittele juuri muita linimenttejä käytettäväksi kuin ruskean arnikan. En halua saada ihoärsytystä aikaan ja arnika on luonnontuote, joka sitä ei tee.Arnika ei ihan ihon pintaan vaikuta oikeastaan millään lailla, mutta se imeytyy lihassolutasolle ja parantaa siellä aineenvaihduntaa. Jos hevosella on ollut selässä tai SI-alueella ongelmaa, olen asiakkaille antanut ohjeen, että lenkiltä tultua sinne hierontaan arnikaa oikein kunnolla, muovikassi tai jätesäkki päälle ja sitten lämpimästi loimia. Sillä tehostetaan arnikan imeytymistä..Usein, kun hevosella on sellainen paikka, että siihen ei sen mielestä tarvi koskea, sieltä yleensä myös löytyy jotain huomautettavaa.Sanna Ihasalo.Jotkut hevoset voivat miettiä hieronnasta, että onko tämä nyt ihan hyvä juttu. Hevosissa on valtavasti eroja siinä, miten ne kokevat kosketuksen. Se on sama juttu kuin ihmisissä, jotkut eivät voi sietää kosketusta. Sellaisen hevosen tunnistaa helposti jo harjatessakin.On kyseenalaista, hyötyykö jännittynyt hevonen hieronnasta. Toinen ääripää ovat ne, jotka ovat liiankin kilttejä. Eivät korvaansa hetkauta, vaikka niille tekisi mitä. On hyvin haastavaa, jos hevosen mielestä selkälihaksiston käsittely on tyhmää, eikä sinne tarvi tulla hieromaan. Hevonen pystyy jännittämään selkälihaksistonsa lähestulkoon kivikovaksi. Silloin hieromisesta voi saada enemmän haittaa kuin hyötyä.Hevonen pitää saada houkuteltua, suostuteltua, vakuuteltua jollain tapaa, että tämä on loppujen lopuksi ihan hyvä juttu. Veniceä aloin hieromaan, kun se oli kolmevuotias. Mikään hevonen ei ole opettanut minua niin paljon. Se kyllä kertoi hyvin tarkkaan, mitä hänen kanssaan sai tehdä, mistä kohtaa ja millä tavalla. Sen poika Massimo Hoist taas on hierojan ihanneasiakas. Antaa tehdä rauhassa työn ja on huippu-urheilija kropaltaan.Usein, kun hevosella on sellainen paikka, että siihen ei sen mielestä tarvi koskea, sieltä yleensä myös löytyy jotain huomautettavaa.Aika usein tulee vastaan, että kun kertoo hoitajalle tai valmentajalle löydöksistä, on paljon, mitä he pystyvät arjessa tekemään asian auttamiseksi. Myös eläinlääkäreiden kanssa yhteistyö on lisääntynyt. Ihannetapauksessa urheilijan ympärillä on ammattilaiset, jotka tekevät yhteistyötä myös hevosen lihashuollon näkökulmasta. Valmentaja, hoitaja, eläinlääkäri, kengittäjä ja hieroja, he kaikki haluavat, että hevosen on hyvä olla ja se menestyy..Venyttelyä ja laseriaHevosen lihashuoltoon voi liittää myös jalkojen venytykset ja laserhoidon.Venyttely on osa lihashuoltoa. Perusvenytyksiä voi jokainen hevoselle tehdä, jalka eteen, jalka taakse. Sillä voidaan palauttaa lihasta omaan lepomittaan ja jopa lisätä liikelaajuutta.Hyvä aika tehdä venytyksiä on puolisen tuntia liikutuksen jälkeen. Kroppa on lämmin, mutta ei liian lämmin. Jos lähdetään lihaksistoltaan liian lämmintä hevosta venyttelemään, siinä on aina pieni ylivenymisen vaara. Eikä venyttelyä kannata tehdä liian pitkäkestoisena ennen starttia tai kovempaa treeniä.Jalkarakenne pitää venytellessä huomioida, ettei niveliin tule vääntöä. Eikä venyttelyä suositella, jos jalassa on ollut vanha jänne- tai hankosidevamma, ainakaan ellei todella tiedä, mitä tekee.Siitä pitää huolehtia, että etupolvea ei väännetä mihinkään suuntaan, kavio on siinä kyynärpään kohdalla. Jalka-asennot korostuvat, kun etujalkaa lähdetään venyttämään varsinkin taakse päin. Jos on hyvin hajajalkainen hevonen, se tuo aika voimakkaasti jalkaa rungon keskilinjaa kohti..Aina myös vertaillaan jalkojen venyvyyttä toisiinsa, se antaa hierojallekin hyvää informaatiota.Sanna Ihasalo.Takajalat ovat yleensä hieman hajavarpaiset ja venyttelyssä ne lähtevät luontaisesti jalka-asennon suuntaisesti. Jos takapolvet ovat kipeät, taaksepäin venytys voi olla hevoselle ilkeän tuntuista. Se on kuitenkin ainoa keino, millä päästään vaikuttamaan lonkan syviin koukistajiin. Ne ovat niin syvällä, ettei sinne sormilla päästä.Esimerkiksi jarrukärrytreeni ja mäkitreeni saattavat kiristää sitä aluetta ja takajalkoja taakse venyttämällä saatetaan pystyä auttamaan hevosta siitä. Jokaista raajaa venytetään kolme kertaa eteen ja taakse. Ensimmäisellä kerralla tunnustellen, toisella pyydetään vähän lisää ja kolmannella kerralla haetaan sen kertainen ääriasento. Aina myös vertaillaan jalkojen venyvyyttä toisiinsa, se antaa hierojallekin hyvää informaatiota. Nuorten hevosten kanssa, joilla on kasvuvaihe vielä kesken, pitää venytysten kanssa olla varovainen. Niillä voi olla vielä myös huono tasapaino ja pitää katsoa, etteivät ne kaadu. Toisaalta se myös kehittää niiden tasapainoa..Laseroinnista on myös apua. Sillä parannetaan aineenvaihduntaa, nopeutetaan verenkiertoa ja poistetaan kipua vaurioituneesta kudoksesta. Laseristakin pitää tietää, miten ja mihin sitä käytetään, ja mitä sen käytöllä haetaan. Laserin käytössä tulee huomioida doping-varoajat.Laserin pitää olla kyllin tehokas, hevosella on isot lihakset ja karvapeite vielä välissä. Pienitehoisemmat on suunniteltu ihmisten tai koirien käyttöön.Usein hoitajan ja valmentajan kanssa käydään läpi paikat, joita kannattaa laserilla hoitaa. Kerran viikossa niiden paikkojen hoito on ehkä se yleisin tapa.Joihinkin kohtiin laser on erityisen hyvä. Esimerkiksi takajalassa lonkkakyhmyyn kiinnittyy isot pakaralihakset ja niissä kohdissa hevosilla voi olla esimerkiksi liukastumisen aiheuttamaa kovettumaa. Sellaisen laseroinnoilla saadaan kovettumaa helpotettua, mutta siinäkään ei laseroida siitä luun päältä, vaan vierestä..Näistä hevosista on puhe.1 VeniceVuonna 2009 syntynyt tamma. Voittanut muun muassa neljä Kasvattajakruunua, kaksi Suur-Hollola-ajoa, St Legerin, Tammakriteriumin ja Tammaderbyn. SE-tamma.Uran numerot: ennätys 10,8a, voittosumma 829 490 euroa..2 Massimo HoistVuonna 2019 syntynyt ori. Venicen vanhin jälkeläinen. Voittanut muun muassa Suur-Hollola-ajon, kaksi kertaa St Legerin, Kultaloimen ja Killerin Eliitin. Elitloppet-finalisti ja SE-ori.Uran numerot toistaiseksi: ennätys 09.4a, voittosumma 482 425 euroa.
