Ravivalmennussarjassa Tuomas Korvenojan teesit: fyysistä ja henkistä kasvua säännöllisellä treenillä

Lokakuun aikana meillä varsat on normaalisti opetettu. Silloin ehditään ennen vuoden vaihdetta jo treenaamaan ihan jonkun verran.Normaalisti on ajettu kolme kertaa perästä, sitten kärryt perään, ja se on siinä. Se onnistuu silloin, kun ihmisten kanssa toimiminen on varsoille valmiiksi luontaista. Laitan yleensä varsoille aina alkuun kokolaput ja pidän korvat auki. Tottuvat meteliin ja ääniin. Potkuremmiä käytän hirveän harvoin. Sen käytössä on pitänyt tulla fiilis, että tämä varsa voi olla niin kiukkuinen. Laskisin, että noin yksi – viisi prosenttia varsoista on sellaisia, jotka on sen tarvinnut.Tietenkin joku voi joskus innoissaan vähän kipristellä, mutta oikein potkureita, ainakaan sellaisia, joista on tullut hyviä kilpureita, on ollut oikeastaan vain Not A Spacecase – joka potki vielä vanhempanakin kärryjä rikki – ja Monkey Ride, joka laittoi muutamat kärryt tulitikuiksi. Ei niilläkään tosin sitä potkuremmiä käytetty, kun ei siitä ihan sellaiseen ole apua.Välittömästi opetuksen jälkeen aletaan ajaa hölkkää nousevalla kilometrimäärällä. Alussa meillä varsat liikkuvat aika paljon. Ennen kun oli kuusipäiväinen työviikko, mentiin kaikkina kuutena päivänä.Kun me aletaan puolitoistavuotiaana niitä treenaamaan, kyllä niitä treenataan koko ajan siitä eteenpäin. Ei meillä laiteta kaksivuotiaana laitumelle tai muuta.Meillä on 900 metrin rata, jossa ensin viikko – kaksi ajetaan kaksi + kaksi kierrosta aina suuntaa vaihtaen. Oppivat menemään molempiin suuntiin ja kaarrerasitus on symmetristä..Viimeistään tämän vaiheen jälkeen laitetaan kengät jalkaan, ettei kaviot kulu liikaa. Laitan varsoille melkein aina heti fläppikengät eteen, se on hyvä varsakenkä. Pysyy hyvin jalassa ja suojaa jonkin verran kavion pohjaakin.Siihen voi myös laittaa varsasta riippuen tarvittaessa kärjelle painavampaa kenkää askelta pidentämään.Seuraavaksi lisätään kolme + kolmeen kierrokseen ja siitä aika nopeasti mennään neljä + neljään ja joillain jatketaan jopa viisi + viiteen. Joulun aikaan on yksi viikko hiljaisempi, koska on joulu. Kyllä varsat rokotetaan ja madotetaan siinä kohtaa, mutta ei se rokotus ole siinä sillä tavalla oleellinen. Meillä rokotetaan usein ja siinä tulee kahden päivän tauko, ei viikon – kahden..Tuomas KorvenojaEspoolainen 71-vuotias ravivalmentajaPitänyt nuorten hevosten valmennustallia myös RanskassaValmennettavat voittaneet muun muassa seitsemän Kriteriumia, kolme Derbyä, kaksi Suur-Hollola-ajoa, UET Grand Prix’n, kaksi Orsi Mangellia, kaksi 3-vuotiaiden EM:ää ja kolme E3:staValittu Vuoden valmentajaksi vuosina 1999, 2011 ja 2014.Helmikuussa niille aletaan opettaa tempoa. Vuonna 1985 siirryin Racyn kanssa intervallivalmennukseen ja sitä olen jatkanut siitä lähtien.Varsinkin siihen aikaan oli vielä paljon sellaista käsitystä, että intervallivalmennus kuumentaa hevosta. Minulla on täysin päinvastainen kokemus.Tietysti jos vedät täpöt joka vetoon, siinä kuumenee jokainen hevonen, mutta varsojen kanssa sen huomasi, kuinka ne oppivat sen rytmiikan: suoritus, lepo, suoritus, lepo, ja rauhoittuivat. Ne keskittyvät ja niistä tulee tasaisia ja rauhallisia.Vedon pituus on 700 metriä, Sipoon ympyräradalla suoran alusta toisen suoran loppuun. Ranskassa meillä oli suora, mutta systeemi periaatteessa sama.Aluksi kaksivuotiailla mennään neljä vetoa hyvän lämmityksen jälkeen. Silloin vauhti ei ole vielä millään tavalla olennaista. Tärkeintä on, että varsat oppivat systeemin. Joka toinen veto edelleen aina eri suuntaan. Vetojen välissä kävellään noin kaksi minuuttia.Ekan kuukauden ne menevät kerran viikossa. Kuukauden kuluttua siirrytään kahteen kertaan viikossa ja mennään edelleen neljä vetoa. Siitä kolmen kuukauden päästä siirrytään viiteen vetoon kaksi kertaa viikossa ja se on maksimimme.Vauhdit ovat hyvin maltillisia, puhutaan jostain 1.50–2.00 -vauhdeista. Pidetään työ niin sanotusti leikin puolella. Kun harjoitukset päättyvät, ne ovat hyvällä tuulella. Ovat tehneet työtä, mutta eivät ole väsyneitä.Niiltä vaaditaan jonkin verran, mutta se on rauhallista rakentamista. Pysytään turvallisesti rajan paremmalla puolella, ettei ne koskaan ala tuntea valmennusta epämiellyttäväksi.Välipäivinä ajetaan hölkkää. Olen samoilla linjoilla kuin Sören Nordin, että valjastetaan usein, eikä kilpahevonen saa koskaan täysin levätä. Olen sen huomannut – varsinkin vanhemmissa hevosissa – että säännöllinen liikunta on hirveän hyvä pitämään hevoset terveinä.Olen aina sanonut, että me treenataan varsat yli vaivojen. Tosi harvoin on mitään, mitä ei voi luokitella kategoriaan kasvukipuja ja silloin me vain jatketaan treenausta. Ehkä vedellään jotain kevyttä linimenttiä etupolviin tai kintereisiin, jotka ovat ne tavallisimmat paikat..Välittömästi opetuksen jälkeen aletaan ajaa hölkkää nousevalla kilometrimäärällä.Tuomas Korvenoja.Olen aina neuvonut työntekijöitä, että jos varsa tuntuu liikkeelle lähtiessä vähän jäykältä, mutta se lämmetessään vertyy, kaikki hyvin. Mutta jos se ajon aikana huononee, niin heti lenkiltä pois.Sen verran itsekin elämässäni urheilleena tiedän, kuinka liikkeelle lähtiessä voi joku paikka olla vähän jäykkänä, mutta kun lihakset ja paikat lämpiää, ei ole mitään ongelmaa. Se on normaalia fysiologiaa kasvavalle hevosellekin.Tietenkin jos varsa alkaa oikeasti vetämään jotain jalkaa, pitää tutkia, onko se vaivautunut. Todella harvoin näin tapahtuu, eikä meillä kaksivuotiaita nivel-lääkitä koskaan. Otetaan vaan vähän iisimmin ja jätetään ehkä muutama hiitti ajamatta.Palautuspulssi otetaan rutiinisti, kun hevonen tulee talliin ja joskus vielä uudestaan pesun jälkeen. Opetellaan hevosen oma pulssitaso. Se on hyvä terveyden mittari, kun sen tietää. Samat vedot ja vauhdit, ja pulssi on kymmenen korkeampi, voi epäillä, että kropassa on pieni infektio tai jotain muuta..Hengityksestä, puhaltamisesta, voi päätellä myös jotakin, mutta se ei kaikilla korreloi sen pulssitasoon. Joku hevonen saattaa puhaltaa kuin höyryveturi, mutta pulssi on tosi matala.Liikunnan ja lihasmassan lisääntyessä energiaa tarvitaan enemmän ja väkirehussa se otetaan huomioon. Se on hyvin yksilöllistä ja hevonen kyllä itse kertoo sen, mikä on oikea määrä.Hyvälaatuinen heinä on pohja, jolle rakennetaan. Sitä ne syövät meillä niin paljon kuin haluavat. Juominen on myös hyvin tärkeää..Sen verran itsekin elämässäni urheilleena tiedän, kuinka liikkeelle lähtiessä voi joku paikka olla vähän jäykkänä, mutta kun lihakset ja paikat lämpiää, ei ole mitään ongelmaa. Tuomas Korvenoja.Kaksivuotiaana starttaaminen riippuu hevosen fyysisestä ja henkisestä kehitystasosta. Jos hevonen treenaa hyvällä tyylillä ja tuntuu, että tekeminen on helppoa, silloin mielelläni ajan koelähdön ja yhden – kaksi starttia ihan opetusmielessä. Se helpottaa valmiutta kilpailuihin kolmevuotiaana. Se ei kuitenkaan ole mikään tavoite, johon erityisesti tähdätään.Siinä kohtaa pitää käyttää ihan maalaisjärkeä. Olen urani alussa ihan itse tehnyt tyhmyyksiä. Onneksi ne olivat veljeni ja minun kasvatteja, ja niistä opin. En ole tehnyt samaa tyhmyyttä moneen kertaan.Pahin on, jos joutuu menemään liian lujaa, eikä silti riitä. Silloin niistä katoaa jotakin. Hyvä hevonen kestää kaiken, mutta monet eivät ole valmiita kilpailemaan kaksivuotiaina. Niitä on, jotka sen kestävät, mutta paljon enemmän niitä, jotka eivät.Sitä voisi verrata humaanipuoleen. Yritetään juniorina liikaa ja sitten monella on kaksikymppisenä eväät syöty, kun 16-vuotiaana on jo kaikki vedetty tappiin..Olen oppinut olemaan nolaamatta tai mollaamatta varsoja, mutta myös kehumatta liikaa. On hirveän vaarallista tehdä niin nuoresta hevosesta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Joku ehkä pystyy sen jo silloin sanomaan, mutta voin rehellisesti sanoa, että minä en.On ollut tosi vaisun tuntuisia varsoja ja niistä on tullut hyviä, ja on ollut hevosia, jotka tuntuvat menevän miljoonaa, mutta kun on tultu kilpailuihin, ei ole tapahtunutkaan oikein mitään..Brad de Veluwe oli aina terve, sillä oli hirveästi energiaa ja se treenasi hyvin. Syyskuussa koelähdössä tuntui, että se meni täpöt ja nippa nappa alle 1.20. Ihmettelin, että tässäkö tämä oli. Ei ihan sitä, mitä odotin.Vermossa oli seuraavassa kuussa kaksivuotissarja. Anders (omistaja Ingman) sanoi, että siellä pitää mennä 1.17. Minä sanoin, että no, ei me sitä voiteta, mutta mennään mukaan. Saadaan rutiinia.Esittelyn jälkeen oli harjoituslähtö ja silloin tapahtui jotakin. Se lähti kuin katapultista. Ajattelin, että vau. Silloin se yhtäkkiä repäisi peiteviittansa pois ja näytti, mikä se on. Voitti ylivoimaisesti ja loppu onkin historiaa. .Jontte Boy puolestaan oli kaksivuotiskesällä Ranskassa kömpelön oloinen ja ravaaminen oli jotenkin hankalaa.Tultiin Suomeen ja se teki pari hirveän tasapaksua starttia. Okei-varsa, mutta ei yhtään enempää. Ei niistä starteista tullut sellaista fiilistä, että tässä on tuleva tähti.Talvi treenattiin ja sen aikana tapahtui jotain. Kun se keväällä tuli starttiin, sen tiesi, että tämä onkin aika hyvä hevonen, mutta kaksivuotissyksynä en sitä tiennyt..Jos hevonen ei starttaa kaksivuotiaana, on sille kolmevuotiaaksi kääntyessä sen kovin treenijakso.Siinä kohtaa tietoisesti kiristetään ruuvia. Se on loppukiri ennen kilpailujen alkua. Ei ahdisteta, eikä painosteta, mutta lisätään tehoja.Silloin pitää olla tehtynä riittävä pohja. Lihaksisto on valmis kestämään rasitusta ja kun niillä on sieltä puolitoistavuotiaasta edetty viisaasti, niillä on myös henkinen valmius kunnossa.Kovennetaan vauhteja intervalleissa kotona ja käydään yhdestä kolmeen kertaan hiitillä Vermossa. Olisi toivottavaa, että varsa menisi täyden matkan 1.20-vauhdin pintaan hyvällä tyylillä ja kovemmalla lopetuksella. Tuntuma pitää olla sellainen, ettei siinä ollut kaikki.Ratahiitit ovat samalla datan keräämistä. Miten ne matkustavat ja miten ne ottavat sen radalla käynnin..Joskus ne voivat väsyä, mutta kun niille on treenattu hyvä pohja, se vie niitä taas pykälän eteenpäin. Silloin ei pysytä sillä turvallisella puolella, vaan nostetaan rimaa korkeammalle. Rasituskynnys ja vauhdit nousevat, kroppa oppii siitä. Se on aika ratkaiseva vaihe, miten ne sen ottavat.Kun ne tulevat ensimmäiseen starttiin, valmennus muuttuu taas rauhallisemmaksi. On vain ylläpitotreeniä, ei ajeta enää kovempaa, koska ne startit itsessään vievät hevosia eteenpäin..Kilpailukauden jälkeen otetaan kuukauden verran aika iisisti ja ajetaan kuntoa alas. Silloin ne ovat kaksi – kolme kertaa viikossa valjaissa.Jos laitat täydessä kilpakunnossa olevan hevosen yhtäkkiä seisomaan, se ei ole lihaksistollekaan hyvä ja ne keräävät myös hirveästi turhaa painetta.Nelivuotiskauteen lähdettäessä valmennus ei perusteiltaan muutu, mutta otetaan tietysti huomioon, millä tasolla hevonen kilpailee.Jos hevonen on kolmevuotiaana kerännyt enemmän rahaa, on se jo juossut kovia lähtöjä. Silloin sitä ei tarvi enää miettiä, osaako ja pystyykö se, kun tiedät sen. Silloin pitää vaan huolehtia siitä, että se on valmis hyvään suoritukseen, kun se tulee ulos. Kuntoa ei enää lähdetä starttien kautta hakemaan.Ei minulle ole oikein sellaisia sattunut, jotka kolmevuotiaana menivät sammutetuin lyhdyin, mutta nousivat nelivuotiaana huipulle..Alien Lady nyt tavallaan oli sellainen. Se kilpaili kaksivuotiaana, mutta kolmevuotiaana se loukkasi jänteensä ja kausi meni käytännössä siinä. Nelivuotiaana se puhkesi kukkaansa ja näytti luokkansa.Se on spekulatiivinen asia, mutta voi olla, että sille teki hyvää, kun sai kolmevuotiaana kasvaa rauhassa.Kertomani on minun tapani toimia, eikä varmasti ainoa oikea. Hyvä hevonen pärjää valmennuksesta riippumatta tai huolimatta. Miten sitä tehdään on sama, jos lopputulos on hyvä.Jokainen valitsee oman filosofiansa ja on tärkeää, että sitten uskoo siihen, mitä tekee. Ja parasta tietenkin on, jos sillä saa vielä tuloksia palautteena..Systeemi tappaaTuomas Korvenoja kaipaa kolmevuotiaille asteittaista nousua kilpailutarjonnassa.Olen toistanut tätä 40 vuotta, että valmentajat eivät tapa nuoria hevosia, vaan systeemi. Jos kolmevuotiaalla on muutama tuhat rahaa, on jo tosi vähän kilpailuja, joissa se pääsee juoksemaan oman ikäisiään vastaan.Sitten on jo Kasvattajakruunu-lähdöt, jotka ovat avoimia. Siinä käy rutinoimattomille äkkiä niin, että ne ovat menneet koko ajan täyttä silti riittämättä ja syksyllä pää on jo aika loppu.Pitäisi päästä kilpailuttamaan askelma kerrallaan, eikä niin, että joutuu ykkösportaalta hyppäämään vitosportaalle. Hyvät ovat hyviä, ne syntyvät sellaisiksi, mutta sellaiselle, josta voisi tulla normaali asiallinen kilpahevonen, pitäisi saada pehmeämpi alku, että ne pystyisivät kehittymään optimaalisesti.Ennen vanhaan, kun meidän jalostus oli jotenkin verrattavissa esimerkiksi Ruotsiin, maksettiin hevosia paljon E3:seen, mikä tarkoitti, että hyvän kolmevuotiaan piti olla jo kesäkuussa tosi kovassa kunnossa ja hyviä startteja alla. .Minua ihan oikeasti nauratti loppusuoralla, että ei voi olla totta, tämä voittaa Kriteriumin. Tuomas Korvenoja Funky Ridesta.Silloin niitä treenattiin sitä silmällä pitäen. Nyt kun naapuri on karannut meiltä materiaalissa horisonttiin – me kilpaillaan heitä vastaan formula kolmosilla formula ykkösten joukossa – on se muuttunut utopistiseksi, että siellä pärjättäisiin. Siksi on pitänyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tähdätä kotimaisiin suurkilpailuihin.Silloin voidaan vasta kesän korvilla lähteä niillä nousuun, joilla on Kriterium mielessä. Siinä ehtii nähdä, millä sinne isojen kilpailujen karsintoihin kannattaa lähteä yrittämään ja eletään aika paljon starttien mukaan.Sitten on erikseen sellaiset, joilla tuntuu olevan moottori huippuhevoseksi asti ja niillä voi suunnitella kilpailukalenteria aika pitkälle. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki seitsemän Kriterium-voittajaani ovat olleet sellaisia.Funky Ridesta olen ajatellut, että se oli siitä ikäluokasta vähiten huono. Olihan sillä hyvä pää ja fysiikka, mutta huono koordinaatio, eikä vauhtiakaan ollut hirveästi.Sen kanssa meni vaan kaikki nappiin aina juoksunkulkua myöten. Minua ihan oikeasti nauratti loppusuoralla, että ei voi olla totta, tämä voittaa Kriteriumin. Niin siinä vain kävi..Näistä hevosista on puhe1 Not A Spacecase Vuonna 1993 syntynyt tamma. Kilpaili nuorena Korvenojalla ja voitti Kriteriumin, Tammakriteriumin, Kasvattajakruunun ja Villinmiehen Tammakilpailun. Kilpaili menestyksellä myös muilla valmentajilla, mutta palasi 10-vuotiaana hänelle takaisin ja voitti kaksi Ruotsin kultadivisioonaa ja Suur-Hollolan Best Ladyn. Uran numerot: ennätys 10,8a, voittosumma 771 432 euroa..2 Monkey Ride Vuonna 1996 syntynyt tamma. Voitti kaksi Kasvattajakruunua ja kaksi E3:sta. Uran numerot: ennätys 13,0a, voittosumma 179 998 euroa..3 Racy (SE) Vuonna 1980 syntynyt tamma. Voitti Helsinki-ajon ja oli toinen Tammavaltikassa. Uran numerot: ennätys 14,6a, voittosumma 73 393 euroa.4 Brad de Veluwe Vuonna 2008 syntynyt ori. Voitti Kriteriumin, E3:sen, Orsi Mangellin, Derbyn ja UET Grand Prix’n. Nelivuotiaiden ME-ori. Uran numerot: ennätys 09,7a, voittosumma 1 141 155 euroa..5 Jontte Boy Vuonna 2011 syntynyt ori. Voitti Kriteriumin, 3-vuotiaiden EM:än ja Orsi Mangellin. Uran numerot: ennätys 11,1a, voittosumma 354 534 euroa..6 Alien Lady Vuonna 2008 syntynyt tamma. Voitti Kasvattajakruunun, Villinmiehen Tammakilpailun, Suur-Hollolan Best Ladyn ja oli Derbyssä kolmas. Uran numerot: ennätys 11,5a, voittosumma 160 393 euroa..7 Funky Ride Vuonna 2000 syntynyt ori. Voitti Kriteriumin ja Derbyn. Uran numerot: ennätys 13,1a, voittosumma 224 774 euroa..Intervallit avainasemassa Veijo Heiskasen treenissä – "Yhdeksän kymmenestä on parantanut".Tapoja viimeistellä hevonen starttiin on monia – "Yleensä edellisenä päivänä kaksi tai kolme vetoa"

Ravivalmennussarjassa Tuomas Korvenojan teesit: fyysistä ja henkistä kasvua säännöllisellä treenillä

Aiheeseen liittyvää