Saara Mäkinen tietää, että ensimmäinen vuosi on varsalle tärkeä – "Ekana päivänä jo ulkoillaan varsan kanssa"

Varsan ensimmäisestä vuorokaudesta voisi kirjoittaa kirjan, mutta lyhyesti sanottuna ternimaidot naamariin, pikipaskat pihalle, jälkeiset ulos ja varsa tissille. Sitten ollaan jo hyvällä mallilla.Näin se menee, kun kaikki sujuu hyvin. Aina ei suju. Jo tiineysaikana mietitään, onko kaikki mennyt hyvin. Jos tammalla on ollut aiemmin istukkatulehdusta tai sen aiemmilla varsoilla jotain ongelmia, niin vielä herkemmällä korvalla suhtaudutaan uuteen varsaan.Vasta-aineet meillä testataan aina, samoin olen mittauttanut ternimaidon laadun jo heti varsomisen jälkeen ja sulattanut pakastimesta hyvää terniä, jos tamman oma on huonolaatuista.Ei ole harvinaista, että varsan jalka-asennoissa on sanomista. Ellei ole itse aivan varma, kannattaa kysyä joltain eläinlääkäriltä tai kengityssepältä.Vanha kansa sanoo, että liike on lääke ja kyllä ne jalat siitä oikenee kun varsa pääsee liikkumaan, mutta siinä voi käydä myös toisinpäin. Jos varsalla on yhtään mitään ongelmia, lähdetään sen ulkoilutukseen suhtautumaan varauksella..Vanha kansa sanoo, että liike on lääke ja kyllä ne jalat siitä oikenee kun varsa pääsee liikkumaan, mutta siinä voi käydä myös toisinpäin.Saara Mäkinen.Kaikki ymmärtävät nykyään liikunnan tärkeyden, ihmiset ovat valveutuneita siihen, mutta sitä ei välttämättä ajatella ja ymmärretä, ettei pikkuvarsaa alkuun välttämättä pidetä paljoa ulkona. Varsinkin, jos varsalla on jalka-asennoissa yhtään mitään ongelmaa. Mieluummin pidetään karsinassa ja ulkoilua hyvin rajoitetusti.Suomenhevosilla yleisin ongelma on meillä ollut, että jänteet ovat kiristäneet, varsinkin etusissa ja varsinkin isolla orivarsalla.Kireät jänteet ovat juuri sellaiset, ettei liike ole lääke. Jos se rasittaa itseään liikaa, jänne väsyy ja kiristyy entisestään. Tetrasykliini, kipulääkkeet ja karsinalepo auttavat. Joissain tapauksissa napakalla pohjalla kontrolloidusti liikkuminen auttaa myös. Aivan lyhyitä pätkiä liikuntaa karsinassaolon lisäksi.Tetrasykliini löystyttää kireyttä, mutta siihenkin suhtaudun varauksella. Sen kanssa voi mennä ojasta allikkoon. Se voi löystyttää liikaa niitä paikkoja, joiden ei tarvitsisi löystyä. Pelkästään varuiksi sitä ei kannata antaa, vaan lievemmissä tapauksissa kannattaa ensin seurailla päivä tai pari.Liian vennot vuohiset ovat aika yleisiä, jopa niin, että vuohiset ovat maassa. Varsa voi olla myös pikkasen tuulenpieksämä (windswept), takapää vähän taittuu ja etunen voi olla taittunut polvesta ulospäin. Sellaisesta näkee, miten päin se on ollut kohdussa.Mitä pahempi virhe on, sitä aiemmin siihen puututaan. Korjauskengällä saa tosi pahojakin korjattua, eikä meillä ole aivan toivotonta tapausta ollut koskaan.Joskus korjauskenkää on laitettu viikon ikäisellekin, kun on takaperin tullut varsa, jolla on jalat joka suuntaan vänkyrässä. Ehkä sellainen kymmenkunta päivää on kuitenkin normaali, siinä ajassa jo näkee, onko se ehtinyt itsellään korjautua. Korjauskenkien kanssa saa kuitenkin olla varovainen. Koko ajan pitää seurata, etteivät ne ala puristaa, eikä niitä saa pitää liian kauan. Jos tukisiteitä joutuu pitämään, niin ne hautovat tosi herkästi ihon rikki. Pelkkä vuolukin usein riittää lievissä virheasennoissa.Aina se on parempi, jos jaksaa jalkoja nostella, vaikka ei mitään korjattavaa olisikaan, mutta tahtoopa se meilläkin jäädä siihen ensimmäiseen vuolukertaan parin kuukauden ikäisenä. .Saara Mäkinen43-vuotias saarijärveläinen hevoskasvattaja, -omistaja, valmentaja ja ohjastajaEnsimmäinen kasvatti syntynyt vuonna 2008Vuodesta 2019 Rähälän Hevostilalla ammattimaisesti isompia, 7 – 13 varsan kokoisia ikäluokkiaKasvatteja muun muassa Villinmiehen Tammakilpailun voittaja Henkinen, Salam Aleikum 13,2ake ja Perfecto 13,3ake.Yleensä ekana päivänä jo ulkoillaan varsan kanssa ja riimu päässä taluttamalla mennään. Pitää olla joku erikoistilanne, että se saa kulkea vapaana emän perässä. On kiire, eikä anna kiinni tai jotain vastaavaa.Varsoja syntyy käytännössä maaliskuusta heinäkuuhun ja siinä on tietysti monella tapaa iso ero, kummassa päässä on syntynyt. Itse pidän ihanteellisena aikana vapun tienoita.Varsan ulkoilunkin takia on hyvin eri asia, mihin aikaan on syntynyt. Aikainen varsa ei haittaa, jos sille saa järjestettyä paikan liikkua kunnolla.Meillä ensimmäiset tulevat yleensä joskus maalis- tai huhtikuussa. Niitä pidän ehkä vain 10–30 minuuttia kerrallaan kelistä ja varsasta riippuen, mutta kolme kertaa päivässä. Aika nopeasti ne jaksavat kekkuloida pitempään, puoli tuntia – tunninkin. Myöhemmin syntyneet voivat ulkoilla pidempään alusta asti kelien salliessa.Se ratkaisee, millainen maa on. Jos on kylmä, märkä maa ja ne rupeavat käymään pitkälleen, siinä kohtaa otan talliin. Etteivät makaa kylmässä maassa.Kun maa on lämmin, ne voivat huilata makuullaan ja meininki jatkuu taas, mutta en silti muutaman päivän ikäistä miksikään puoleksi päiväksi laita ulos. Esimerkiksi Vale-Ellin varsa Petos on juuri tätä juttua tehdessä viikon vanha, toukokuun puolivälissä syntynyt. Se on emänsä kanssa hyvällä kelillä jo lähes koko päivän laitumella, jossa on katos, mutta yöt vielä sisällä.3–4 viikon ikäisen raaskin jo jättää yöksi ulos, mutta sehän riippuu vuodenajasta, ei huhtikuussa syntynyttä jätetä kolmen viikon ikäisenä yöksi ulos. Kesäkuun alussa syntynyt voi sen sijaan jo juhannukselta ollakin..Yleensä ne opettelee ulkoilemaan kentällä. Siinä on lankkuaita, näkevät sen, eivätkä tule suoraan läpi. Siinä on myös sähköt, oppivat siihenkin. Kun varsat ovat oppineet sähkön, ne voivat mennä laitumen puolelle, jossa on pelkkä sähkölanka. Laidunkaudella syntyvä varsa voi päästä jo alle viikon ikäisenäkin laitumelle emänsä kanssa muutamaksi tunniksi.Meillä on niin onnellisesti, että on riittävästi laitumia ja ne ovat hyvin tuossa silmän alla. Kaikilla on jonkin asteen pihatto laitumen yhteydessä, eivät ole taivasalla. Viettävät siellä varsinkin helteillä paljonkin aikaa.Varsasta riippuu milloin sen varsinainen laiduntaminen alkaa, ja heinästä, milloin laidunkausi alkaa, mutta kyllä se toukokuun puolella on. Aikainen varsa saa hyödynnettyä laidunta, se syö sitä heti itsekin.Meillä ei ole mitään kymmenen tamman laumoja, ryhmät katsotaan millä tammoilla kemiat kohtaa ja myös varsan iän mukaan. Kahta – kolmea tammaa pidetään yhdessä. Mikään ei ole yksinkään, ellei ole mikään poikkeustilanne.Oman onnensa nojaan niitä ei laitumelle jätetä, ne ovat tarkkailun alla kaiken aikaa. Jos esimerkiksi tamman tissit täyttyvät, se on selvä hälytysmerkki, että nyt varsalla on joku vialla. Silloin otetaan talliin ja ruvetaan selvittämään, miksi varsa ei syö. Verikokeet otan tosi herkästi, jos varsa vaikka yskii tai on vaisu. Yksi päivä on jo todella pitkä aika varsalle, jos huomaat jonkin ongelman päivän myöhässä.Laitumella pidän mahdollisimman pitkään, kyllä ne melkein aina ovat olleet lokakuulle asti. Kuivaheinä alkaa tietysti olla syksyllä lisänä. .Vierotus meillä aloitetaan, kun varsa on noin puolen vuoden ikäinen. Jos vaan iät sopii, niin pyritään vierottamaan yhtä aikaa sellaiset, jotka ovat olleet jo yhdessä. Tammat ovat yöt omissa karsinoissaan ja varsat ovat yhdessä toisessa karsinassa.Päivät tammat ja varsat ovat yhdessä, mutta noin viikon päästä yksi aamu varsa menee pihattoon ja emä niin kauas kuin pystyy, ettei huuto kuuluisi.Siitä ne siirtyvät pareittain pihaton puolelle. Mikään ei mene yksin, aina on tukihenkilö mukana. Emälle se usein on vaikeampi paikka kuin varsalle, joka pääsee hyvän kaverinsa kanssa pihattoon. Päivän, kaksi ne voi huudella, mutta hyvin se siitä tasoittuu.Pihattoja ja niiden hoitajia on moneen lähtöön. Aivan varmaa ei ole, että on saanut hyvän alun elämälle, vaikka on pihatossa kasvanutkin.Meillä on turve ja olkikuivitus. Tehdään kestopatja, päältä siivotaan joskus suurimpia, mutta sitten vasta keväällä tyhjennetään, kun varsat lähtevät laitumelle. Tarhaosaa siivotaan kaiken aikaa.Pihattotarhan pohjan on hyvä olla kohtuupitävä ja sitä pitää hoitaa kelien mukaan. Ei ne varsat liiku, jos tarha on ihan jäätiköllä, eikä mikään kauhea kuravellikään houkuta liikkeelle..Meillä varsat syövät kytkettyinä, että kaikki saavat syödä. Ellei niitä pidä kiinni, niin kyllä joku hevonen, etenkin suomenhevonen, syö enemmän kuin tarvitsisi ja joku, joka tarvitsisi ekstraa jääkin vähille.Kyllä viime talvenakin joku lämminverinen, johon ei tahtonut tarttua, sai moninkertaisen määrän, mitä joku suomenvarsa. Jokaista varsaa kohdellaan yksilönä, samoin kuin emän ruokinta jo varsan ollessa mahassa on ihan tammakohtaista.Nehän saavat jo emänsä kanssa väkirehua ja sitten kunnolla, kun siirtyvät pihattoon. Eihän ne alkuun paljoa syö, mutta aika äkkiä se muuttuu, kun maito loppuu ja kavereiden kanssa liikutaan pihatossa.Hyvä heinä on tärkein, siinä pitää olla hyvä D-arvo, että se on hyvin sulava. Varsa ei oikein kovin kortista heinää pysty hyödyntämään. Ja hyvä valkuainen, heinästä sen pystyy paremmin hyödyntämään kuin väkirehusta.Ne saavat teollista, kasvavalle varsalle tarkoitettua valkuaisrehua ja kauraa. Kaura vaan tahtoo litistämättömänä aika monelta varsalta tulla läpi, sitä ei isoa määrää sen takia anneta. Kivennäisruokinta on luonnollisesti myös tärkeää, että saisi luustosta mahdollisimman kestävän.Väkirehua ne saa kahdesti päivässä, illalla teen aina puuron, jossa on valkuaisrehua, kauraa, melassileikettä ja kivennäisiä.On hyvä olla varsojen kanssa hereillä, ettei ne laihdu. Aina on vaikeampaa, jos niitä joutuu lihottamaan. Pakkasenkin takia joutuu ruokaa lisäämään ja jos pitäisi samalla vielä pystyä lihottamaan.Ei niiden tietenkään tarvitse mitään syöttöporsaita olla, sellaisenkin joistain suomenhevosista saa, vaikkei anna kuin kourallisen väkirehua..Pihattolauma on viidestä seitsemään, vähän riippuu siitä, onko niitä myyty. Yleensä orit ja tammat on erikseen, mutta jos käy esimerkiksi niin, että muut on myyty ja yksi tamma tai ori jää, niin se voi mennä toisen sukupuolen kanssa samaan kevään korvalle asti.Sekalaumat kevättalveen saakka ovat siitä hyviä, että kun joskus tammaporukat voivat olla vähemmän liikkuvia, niin silloin joku oripoika seassa voi saada koko laumaan paremmin liikettä.Liikettä varmistan myös muovipussin kanssa. Aina kun on hyvä lumipohja tai ei ole liukasta, menen sinne päivällä pussin kanssa seisomaan. Ne oppivat sen äkkiä, ei minun tarvi niitä hätistää. Ne juoksevat mäkeä eestaas ja saavat varttitunnissa pikku hien pintaan.Jotkut varsat ovat älyttömän liikkuvaisia. Adios Amigos oli piru menemään jo kesävarsana ja ehkä sekin kehitti sille hyvää fysiikkaa, mitä se on nyt näyttänyt. Se oli muutenkin aika valmis, kolmekuisena yritti astua tosissaan yhtä kiimaista tammaa.Sitä on myös hyvä seurata, että kaikki pääsevät halutessaan sisäpuolelle pihattoon, eikä yksi kyörää muita ovella portsarina, eikä päästä jotain heikompaa sisään.Iltaisin otan yhden harjailtavaksi ja nostelen jalkoja, kun muut syövät. Voin samalla myös vuolla tai raspata kavioita jos on tarve. Niistä on hyvä pitää huolta, ettei tule irtoseinämiä tai muuta.Vaikka itse kasvatan pihatossa, on moni tästä varsana lähtenyt kasvanut tallissa. Esimerkiksi Henkinen lähti vierotuksen jälkeen kotiin ja se on ollut suomenhevosruunan kanssa päivät tarhassa ja karsinassa yöt. Ja hyvä tuli. Monella kaavalla voi saada hyvän kestävän kilpahevosen, mutta tietenkin kaikkein tärkeintä on ne lahjat mitä varsalle on annettu..Hyvin tärkeää ne olisi saada hyvässä lihavuuskunnossa ja valmiiksi lihaksikkaina syksyllä treeniin.Saara Mäkinen.Yksivuotislaitumella on varsojen kuntoa tarkkailtava. Lämminverioriit varsinkin tarvitsevat yleensä väkirehuruokintaakin, elleivät ole hyviä geenejä omaavia. Orivarsoille aletaan antaa laitumelle väkirehuja heti kerta päivässä, tammoille usein vasta, kun laihdun alkaa köyhtyä.Monesti se menee suvussa, miten varsa pitää lihansa. Meillä on joutunut aina tietyn tamman, esimerkiksi Innerglown varsoja ruokkimaan hulluna ja silti meinaa kylkiluita olla vaikeaa saada peittoon.Ongelma silloin on, että harvoin meillä on niin paljon varsoja, että voisi jakaa lisäruoan mukaan useaan laitumeen. Pitää mennä vaan sen sutjakimman mukaan. Hyvin tärkeää ne olisi saada hyvässä lihavuuskunnossa ja valmiiksi lihaksikkaina syksyllä treeniin, silloin lihasmassan kasvatuskin valmennuksessa onnistuu heti. Ei niin, että ne ovat kuihtuneita loppuunsyödyn laitumen jäljiltä.Orit kuluttavat laitumellakin energiaa tosi paljon. Eihän ne mistään treenistä sellaista liikuntamäärää saa kuin keskenään juostessaan ja painiessaan.Liika on liikaa ja pitää katsoa, ettei ne juokse yötä päivää mäkäräisiä ja paarmoja karkuun. Siinä ne laihtuu, jos jossakin.Teen niille itse omia ötököiden karkotusliemiä. Teen vähän kokeiluja, viime kesänä oli oliiviöljyä, etikkaa, valkosipulia, hirvensarviöljyä ja pikiöljyä.Laitumelta lähtö riippuu paljon, kenelle valmentajalle varsa menee. Joku haluaa elokuussa, toinen odottaa lokakuuhun. Se on vaihteluväli.Sitten se onkin varsoilla edessä jo lapsuuden loppu..Salakavalat suolinkaisetSaara Mäkinen on tarkka varsojen madotuksesta.Meillä tammat saavat Ivermektiinin varsomispäivänä. Kahden kuukauden ikäiselle varsalle annan Axilurin (yleisin fenbendatsolia sisältävä matolääke) ja aika tiheään annan ensimmäisen vuoden ajan, kerran kuussakin jos varsalla tai sen laidunkaverilla todetaan suolinkaisia. En suhtaudu suolinkaiseen kevyesti. Ne ovat salakavalia loisia.Kun näkee oikein kunnon kokoisen suolinkaisen, alkaa mielellään kaivelemaan Axilur-tuubia. Sitä miettii, mitä ne voivat siellä varsan sisällä tehdä.Jos jollain on sellainen onnellinen tilanne, että tilalla ei ole koskaan ollut suolinkaisia, niin silloin ei ole mistä varsa niitä saisi. Silloin madotustahti voi olla huomattavasti harvempi, turhaan ei kannata tietenkään madottaa. Kasvatustalleilla ja varsapihatoissa niitä käytännössä aina saattaa olla, ja silloin madotustiheys on eri luokkaa - varsinkin jos jollain samassa tarhassa olevalla todetaan suolinkaisia on tartuntariski muillakin erittäin suuri. Lääkeaineresistenssiin pitää suhtautua kuitenkin yhtä lailla vakavasti, eikä esimerkiksi aikuiselle hevoselle pidä mennä työntämään Axiluria ikinä, ellei sillä suolinkaisen munia näytteestä löydy. Sitäkin kuulee paljon tehtävän, vaikka tietoisuus koko ajan lisääntyykin..Tutkin itse lantanäytteitä ja pystyn siten kohdentamaan madotusta.Saara Mäkinen.Normaalisti en kuitenkaan ensimmäisen vuoden aikana koskaan harvenna madotustahtia yli kahteen kuukauteen, pidän sellaista 6-8 viikkoa rajana vaikka matoja ei näytteissä olisi. Ivermektiiniä käytetään myös mikäli sukkulamadon munia esiintyy. Ivermektiini tehoaa myös jollain lailla suolinkaisen toukkamuotoihin.Tutkin itse lantanäytteitä ja pystyn siten kohdentamaan madotusta. Aivan pikkuvarsan lantaa on vaikea edes löytää, eikä suolinkaisen munia ensimmäisen kahden kuukauden aikana voi ollakaan, vaikka se saisi tartunnan jo, kun syntyy.Kesän aikana en siksi vielä näytteitä juuri tutki, mutta laitumen jälkeen syksystä lähtien säännöllisesti.Myös pikkuvarsat pitää madottaa syksyllä laidunkauden jälkeen heisimatoa vastaan. Tupla-annos Pyranteelia häätää samalla suolinkaisen.Tetanusta vastaan rokotan tamman noin kuukauden ennen varsomista, jäykkäkouristussuoja on silloin varsalla heti voimassa, kun se syntyy.Pari viikkoa vierotuksesta aloitetaan rokotusohjelma. Ei kuitenkaan millään kovalla pakkasjaksolla rokota, jos varsalle nousee lämpö.Niille annetaan influenssa- ja tetanusrokote. Herpes ei meillä kuulu varsinaisesti ohjelmaan, mutta jotkut toivovat ostetulle varsalle sitä, kun se lähtee tästä ja sitten se tietenkin laitetaan..Näistä hevosista on puhe1 Vale-Elli Ori, s. 2019. Derby-voittaja ja kolminkertainen Varsakunkun voittaja. Siitosori, jonka ensimmäinen ikäluokka syntyy tänä vuonna.Uran numerot toistaiseksi: ennätys 23,3ke, voittosumma 187 000 euroa..2 Petos Ori, s. 2026. Vale-Elli – Nutukas, Franko. Kolmas emä Siiman Tähti, josta muun muassa ravikuningas Tähen Toivomus 19,7a..3 Adios Amigos Ruuna, s. 2023. Uran numerot toistaiseksi: ennätys 15,3ake, voittosumma 3300 euroa. Kilpailustatistiikka, 4 starttia: 3-0-0..4 Henkinen Tamma, s. 2020. Villinmiehen Tammakilpailun voittaja, Derby-kolmonen.Uran numerot toistaiseksi: ennätys 25,9ake (5), voittosumma 72 900 euroa.5 InnerglowTamma, 2003 – 2023. Jälkeläisiä muun muassa Ranch Qluisa 11,8a, Perfecto 13,3ake ja Rahajamatch 13,4ake.

Saara Mäkinen tietää, että ensimmäinen vuosi on varsalle tärkeä – "Ekana päivänä jo ulkoillaan varsan kanssa"

Aiheeseen liittyvää

4-vuotiaat: Voimalla seitsemän varsan

Kun hevosenomistaja jätti maksamatta tallivuokran, käynnistyi prosessi, jonka lopputulos ei tyydytä ketään

Hevosäitejä on joka lähtöön

Suku on pahin – miten huomioida sukusiitosaste suomenhevosjalostuksessa?