Juristi ja esteratsastaja Antti Linna nosti esille joulukuun lehdessä hevosurheiluun liittyvän korkean arvonlisäverokannan ja toivoi asiasta keskustelua sekä edunvalvontaa hevosalan toimijoilta. .Monien palveluiden osalta ratsastukseen liittyen peritään 24 prosentin ALV. Olen samaa mieltä, että verotukseen liittyvä epäoikeudenmukaisuus verrattuna muuhun urheiluun kumpuaa lainsäädännöstä. Koko hevosalan olisi tärkeää olla mukana edunvalvontatyössä lainsäätäjien suuntaan. Linna otti esille myös ratsastuksen terveysvaikutukset sekä lasten ja nuorten liian vähäisen liikunnan harrastamisen. Perusteet ALV-prosentin muuttamiselle löytyvätkin hyvin liikunnan ja urheilun positiivista terveysvaikutuksista. Koska ratsastusta harrastaa Suomessa jopa 180 000 ihmistä, voidaan puhua suorastaan kansanterveydellisestä merkityksestä..Työterveyslääkärinä ja esteratsastuksen harrastajana haluan tuoda esille muutamia seikkoja terveysnäkökulmasta. Ratsastusta harrastetaan hyvin monella tasolla, alkeisratsastajista aina vaativaan huippu-urheiluun asti. Varsinaisen liikunnallisen harrastuksen lisäksi ratsastusta käytetään terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen myös terapiamuotona. .Hevoset ovat mukana erilaisissa ennaltaehkäisevissä ja kuntouttavissa toiminnoissa. Hevosavusteisia palveluita tarjotaan monissa yhteisöissä, yksityisen terveydenhuollon piirissä ja esimerkiksi seurakunnissa kuntouttavassa tarkoituksessa. KELA korvaa ratsastusterapiaa osana vaikeasti vammautuneiden lääkinnällistä kuntoutusta. .Talleilla ja seuratoiminnassa Suomessa on mukana valtava määrä eri-ikäisiä ihmisiä ja monenlaisia persoonallisuuksia. Lapset ja nuoret oppivat talleilla hyviä käytöstapoja ja vastuuta sekä luottamuksen merkitystä. Näitä oppeja he käyttävät huomaamattaan myös muussa elämässään. Mukana harrastamassa on myös paljon ujoja, hiljaisia ja myös hyvinvointinsa kanssa kamppailevia esimerkiksi masentuneita tai vammaisia henkilöitä. He saavat sekä hevosista mutta myös talliyhteisöistä apua ja tukea arjessa pärjäämiseen. Osalla vaikkapa masennuksen kanssa kamppailevista ihmisistä hevosilla ja harrastamiseen liittyvällä yhteisöllä on täysin ratkaiseva vaikutus heidän tulevaisuudelleen..Terveyshyödyistä löytyy tutkimustietoa monestakin eri näkökulmasta. Ratsastus kehittää sydän- ja verenkiertoelimistöä, vartalon koordinaatiota, tuki- ja liikuntaelimistöä sekä mielenhallintaa ja psyykkistä hyvinvointia. Peruskestävyys eli peruskuntoharjoittelu tapahtuu pääosin syketasolla 110–135/min, hieman vaihdellen ihmisen suorituskyvyn, iän sekä sukupuolen mukaan. Tiedetään, että keskimäärin ratsastustunnilla ratsastajien sydämen sykkeen keskiarvo on 125–140/min. Maksimisykkeet valmennuksissa saattavat nousta hyvin lähelle kunkin ihmisen sykemaksimia, tasolle 170–190/min. Ratsastustunnilla siis harjoitellaan peruskuntoharjoittelun tasolla tai jopa hieman yli tämän..Peruskestävyysharjoittelu parantaa fyysistä kuntoa. Sydänlihas vahvistuu, sydämen pumppausvoima paranee sekä pienten hiussuonten määrä lisääntyy. Pitkään jatkuvalla peruskestävyysharjoituksella on erittäin suotuisa vaikutus myös sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Näin ratsastus säännöllisesti harrastettuna parhaimmillaan ennaltaehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, aineenvaihduntasairauksia kuten diabetesta ja muistisairauksia. Aikuistyypin diabetesta sairastaa noin 450 000 suomalaista..Tuki- ja liikuntaelimistöön ratsastuksen suotuisat vaikutukset ovat myös merkittäviä. Ratsastus kehittää lihasvoimaa ja jäntevyyttä, parantaa kehonhallintaa sekä koordinaatiota. Ratsastajan tulisi toki harrastaa myös muuta omaa lajia tukevaa liikuntaa, lihaskuntoharjoittelua, kehonhuoltoa ja liikkuvuutta sekä aerobista suorituskykyä. Useamman liikunnallisen lajin kombinaatiolla saavutetaan paras terveydellinen lopputulos. .Panu PeitsarotyöterveyslääkäriSavonlinnan seudun työterveys ry
