Resurssista on aina niukkuutta. Sellaista aikaa ei tule, ettei asioita tarvitsisi laittaa tärkeysjärjestykseen ja jättää tarpeettomampia asioita tekemättä. Kipeimmin se näkyy nykyään sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Eri puolilla maata pohditaan, miten vähän varat pitäisi käyttää, jotta kaikki saisivat kylliksi hoitoa. Kansalaisten tulisi olla tasavertaisessa asemassa, mutta se ei millään onnistu samoilla rakenteilla ja rätingeillä eri puolilla maata. .Kävin joskus lomamatkalla katsomassa suunnistuskilpailujen lähtöä Kilpisjärven takana. Kilpailunjohtaja muistutti osin turistipitoista kilpailijajoukkoa olemaan taittamatta nilkkojaan ja rikkomatta luitaan louhikoissa – lähin terveyskeskus kun on kolmen tunnin matkan päässä. Koko Uudellamaalla ei pääse edes yrittämällä niin kauas terveyskeskuksesta..Urheiluun kuuluu politiikka siinä missä kaikkeen muuhunkin resurssien jakamiseen. Yksi osa sitä on vaikkapa kilpailukalenterin täyttäminen. Kuka saa mitäkin, milloin ja miten. Paine ryhtyä jakamaan ravien kilpailupäiviä uudella tavalla on kasvanut. Politiikkaan kuuluu se, ettei päätöksiä voi perustella millään luonnonlaeilla. Numerot auttavat jonkin verran, mutta eivät anna lopullisia vastauksia, eikä tasajako useinkaan tuota reiluinta lopputulosta..Politiikka on myös sen sopimista, minne ja kenelle valtaa annetaan. Sitä voidaan esimerkiksi keskittää tai hajauttaa. Molemmissa on etunsa ja haittapuolensa. Keskittämisen eduksi on sanottu sitä, että se mahdollistaa parhaiten kokonaisuuksien hallitsemisen ja pitkäjänteisen kehittämistyön..Hajauttamisen puolustajat muistuttavat, että se taas tuo paikallisten erityispiirteiden asiantuntemuksen mukaan päätöksentekoon ja aktivoi ihmisiä toimimaan omissa asioissaan sen sijaan, että he olisivat tahdottomia alamaisia – mikä ei hevosten parissa työskentelevien parissa kyllä varmasti ole vaarana..Hajauttamisesta puhuvat myös globalisaation vastustajat vastaiskuna maailmanlaajuisesti toimiville, valtioitakin suurempaa valtaa käyttäville yrityksille. Myös alueellisen monimuotoisuuden säilyttäminen on nähty hajauttamisen etuna..Hajauttamisen ja keskittämisen kysymyksissä on mielenkiintoista minkä kokoisille yksiköille valtaa jaetaan, jotta tasapaino säilyy ja rakenne tuottaa enemmän etuja kuin haittoja. Kun otetaan vertailukohdaksi hyvinvointialueet, niistä päätettiin tehdä paljon kuntia isompia, jotta saatiin riittävän ”leveät hartiat”. Kuinka leveät hartiat ”ravialueilla” pitäisi olla on mielenkiintoinen kysymys. Muuttoliike tiivistää väestöä kasvukeskuksiin välittämättä siitä, mitä kukin siitä on mieltä. Kehitys on maailmanlaajuista, eikä sille näy loppua, vaikka etätyön lisääntymisestä puhutaankin..Äskettäin raporttinsa jättänyt maa- ja metsätalousministeriön asettama Juha Vidgrénin johtama työryhmä kiinnitti huomiota siihen, että myös raviurheilussa ja hevostaloudessa rakenteita on uudistettava, nykymallilla ei voida jatkaa ja muutokseen on oltava valmis. Niissä muutoksissa on olennaista pohtia myös sitä, miten sananvallan keskittämisestä ja hajauttamisesta saadaan paras hyöty irti kokonaisuuden kannalta..Paras vastalääke kiistatta hyötyjä tuottavan keskittämisen aiheuttamiin ongelmiin on nimittäin hajauttaminen! Liiallisissa kompromisseissa piilee kuitenkin vaara. Sitä kuvaa vanha tarina siitä, mikä kameli on? No, se on komitean suunnittelema hevonen.
