Lukijalta: Kilpailutuksen vaikeus – kirjoittaja pohtii myös, onko ratojen välillä yhteistyötä

Kilpailevien ravihevosten lukumäärä on pudonnut maassamme reilusti. Sarjamääritykset eivät silti tahdo kohdata kysynnän ja tarjonnan suhteen. En voi puhua kaikista Suomen ravialueista, vaan lähinnä Etelä-Suomesta ja sen itäisistä radoista: Vermo – Lahti – Mikkeli – Kouvola – Lappeenranta..Kesällä aloittelevien hevosten sarjoista oli aika ajoin ylitarjontaa. Viikossa saattoi olla tarjolla neljäkin passelia lähtöä esimerkiksi alle 3 000 euroa ansainneelle 4-vuotiaalle lämminveritammalle. Näistä moni lähtö ajettiin vajaana, koska alueella ei yksinkertaisesti riittänyt hevosia.Vastapainoksi sitten kilpailukalenterissa oli täysin tyhjää pari-kolme viikkoa, kun sopivia sarjoja ei alueelta tahtonut löytyä ollenkaan. Pointti on kilpailutarjonnan epätasaisuus..Kesä hiipuu, syksy saapuu. Hevosmäärät lähdöissä heittelevät edelleen melkoisesti. Päivästä ja paikkakunnasta riippuen on todellisia tynkäraveja, keskimäärin 6–7 hevosen lähtöjä. Sitten on arkisia iltaraveja, mihin ei parilla sadalla pisteellä ole mitään mahdollisuutta päästä mukaan.Sarjojen tarjonnan epätasaisuudessa paistaa auttamatta silmiin se, että en voi uskoa ratojen välillä olevan juuri minkäänlaista yhteistyötä, saati sarjoista keskustelua handikaappareiden kesken. .Muutama ehdotusEi kritiikkiä ilman korjausehdotuksia..A) Lähiratojen kommunikointia keskenään on lisättävä huomattavasti ja lähtöjen hevosmäärää tarkasteltava analyyttisesti myös listojen valmistuttua. Mitkä sarjat vetävät ja mitkä jäävät vajaiksi? Miten näitä vajaita sarjoja voitaisiin yhdistellä seuraavassa kilpailukutsussa tasoitusajoiksi, taikka spårtrappa-tyyppisiksi 15 hevosen ryhmälähdöiksi?.B) Ravitapahtuman sarjoihin voisi kirjoittaa aina yhden ennalta määrittelemättömän sarjamäärityksen. Jotenkin näin: Sarja, johon on ilmoitettu eniten hevosia ja jossa näin ollen on myös karsintauhan alla eniten hevosia, jaetaan kahdeksi erilliseksi lähdöksi. Edellytyksenä kuitenkin on kaksi täyttöasteeltaan vähintään 80 prosenttisesti täyttyvää lähtöä. Tämä prosenttiosuus siksi, ettei missään tule kiusausta ruveta jakamaan lähtöjä ilman sponsoria 7–9 hevosen ryhmälähdöiksi, lisäten näin keinotekoisesti lähtöjen määrää. .Toivottavaa olisi, että sarjoja jaettaisiin aina kun siihen on aito tarve ja mahdollisuus. Pyrittäisiin palvelemaan alueen valmentajia ja omistajia. Vuoden varrella sarjoja kuitenkin aina peruuntuu ja niihin budjetoituja palkintoja jää vajaissa lähdöissä maksamatta niin, että loppuvuodesta täytyy monella radalla maksaa ylisuuria palkintoja..Voisiko sarjoja jakaa, jos tulijoita riittää?Esimerkki Jokimaan 31.8.2023 ravien ilmoittautumisessa: hevostarjontaa kyseisiin raveihin oli todella paljon, ja sitä myötä lähdöistä myös karsiutui paljon hevosia pois. Jokimaan raveissa ei siis ollut tietoakaan hevospulasta (tällä kertaa).Johtuneeko se sitten siitä, että pariin viikkoon lähiradoilla ei ole tämän rahaisille tarpeeksi sopivia lähtöä tarjolla, etenkään karsintapisteet huomioiden? Kyllä sarjoja on silloin huonosti tarjolla, jos jostakin sarjasta karsitaan enemmän hevosia kuin mukaan mahtuu..Jokimaan 5. sarjaan (15 hevosen ryhmälähtö 2140 m vähintään 2500 e. enintään 7500 e. P. 1000 e) oli parhaimmillaan ilmoitettu 33 hevosta ja ilmon sulkeuduttua listalle jäi 31 hevosta. Uskon monen karsiutuneen (16) taustavoimien toivoneen, että sarja jaettaisiin kahdeksi lähdöksi. Olihan siihen eväät 16 karsittavan hevosen voimin, varsinkin kun lähtöjä illassa on ainoastaan yhdeksän..Toisin kävi. En tiedä oliko kyse jostakin ravikilpailun sääntöviidakosta, Jokimaan taloustilanteesta (palkinnot), ilmosta vastaavan henkilön epähuomiosta vai puhtaasta välinpitämättömyydestä hevosten taustajoukkoja kohtaan?Monelle jäi asiasta paha maku, koska Jokimaalla oli kaikki edellytykset tässä tapauksessa ajatella kokonaisuutta, tulevaisuutta ja tehdä alueen hevosten taustajoukot tyytyväisiksi. .Kilpailusihteereiltä tarvitaankin jatkossa pelisilmää aiempaa enemmän ilmoittautumisen yhteydessä. Lähtöjen kokoaminen ei saa olla järjestävän raviradan puolelta ”liian” rutiinitehtävä, koska silloin jää herkästi huomioimatta alati muuttuvia asioita..Ari Musikka,Kasvattaja, omistaja, parin hevoskimpan vetäjä.VASTINE EDELLISEENRavikilpailuihin on Hippoksen laatima päiväkohtainen budjetti, mitä pyritään ainakin Jokimaalla summamääräisesti tarkoin noudattamaan. Loppuvuoden ylisuuria palkintoja ei radallamme ole ollut tarjolla. Palkintobudjettia seurataan vuoden kuluessa päiväkohtaisesti ja tässä vaiheessa Jokimaa on maksanut sen verran ulos, mitä on vaadittu.Jokimaan perustorstain palkintobudjetti on 25 000 euroa, jonka päälle tulee sitten mahdollisten erikseen tuettavien lähtöjen tuki. Eli kun laadimme sarjatarjonnan ravi-illan yhdeksään lähtöön luvatun rahasäkin mukaan, on raameissa pysyttävä, vaikka haluaisikin välttää hevosten runsasta karsimista.Tarkasta seurannasta Jokimaalla poiketaan, jos pelkästään nuorille (esim. 3-vuotiaat lämminveriset) rajattuun lähtöön tulee niin paljon hevosia, että siitä joutuisi karsimaan. Kolmivuotislähtöjä on päästy tämän kesän aikana ilahduttavasti jo muutaman kerran jakamaan.Petri Virtanen,kilpailusihteeriLahden Hevosystäväinseura ry

Lukijalta: Kilpailutuksen vaikeus – kirjoittaja pohtii myös, onko ratojen välillä yhteistyötä

Aiheeseen liittyvää

Näkökulma: Työntekoa pommin päällä

Pääkirjoitus: Jokaiselle jotakin Suur-Hollolassa

Pääkirjoitus: Valmentajan vastuu voi olla joskus kohtuuton

Pakina: Juhannustaikoja