Lukijan kynä: "Millään sen ajan moottoriajoneuvolla ei olisi voitu korvata hevosta maastossa"

Elitkampenissa oli kaksi suomenhevosta, Evartti ja Issakan Valo. Evartti on kolminkertainen ravikuningas ja viime vuoden Elitkampen-voittaja, nyt se oli toinen johtaen lähes maaliin asti. Aiempina vuosina on ollut sama linja, vain sekunneissa on aikaa riittänyt. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa ei ollut edes tuloksia, eikä myöskään useimmissa maakuntalehdissä. Solvallassa ajettiin sekä lauantaina, että sunnuntaina ravit, joissa useita suomalaisten valmentajien ja ohjastajien hevosia voitti ja menestyi muutenkin hyvin. Ko. viikonvaihde ei poikkea mitenkään linjasta, jossa Suomessa ajettavat isommat ravit, joita on viikoittain, sivuutetaan lähes kokonaan.

Palataanpa sitten ajassa taaksepäin ja suomenhevoseen. Historian saatossa sen merkitys on ollut suuri niin sodan kuin rauhan aikana. Suomen joutuessa taistelemaan itsenäisyydestään toisen maailmansodan myllerryksissä vuosina 1939–1945 talvi- ja jatkosotaan joutui yhteensä noin 120 000 hevosta, niitä menehtyi yli 22 000.

Hevosten merkitys oli ratkaiseva armeijamme liikkuvuudelle. Millään sen ajan moottoriajoneuvolla ei olisi voitu korvata hevosta maastossa, jossa hevonen oli ylivoimainen. Tänä kesänä tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Neuvostoliitto aloitti Karjalan Kannaksella suurhyökkäyksen, mikä pysäytettiin Tali-Ihantalan torjunta- ja ratkaisutaistelussa kesä-heinäkuun vaihteessa 1944. Se oli puna-armeijan hyökkäyksen painopistealue josta olisi ollut lyhin tie Etelä-Suomeen.

Suomalainen sotilas tunsi suoranaista aseveljeyttä hevosia kohtaan, joten myös suomenhevonen on liputuspäivänsä ansainnut, veteraaneilla se ollut jo vuosia.

Risto Kuivaniemi

Lappeenranta / Ilmajoki