Näkökulma: "Raviurheilulla ei ole varaa ylenkatsoa yhtään harrastajaprofiilia tai ikäryhmää"

Ponit ovat lasten tai korkeintaan nuorten harrastus. Poniraviurheilu ei vedä väkeä, koska aikuiset tuppautuvat ohjastamaan B-ponilähtöihin. Sitä paitsi heidät tarvittaisiin hevospuolelle harrastajamääriä lisäämään.Tämäntyyppisen tarinan pohjalta B-poniohjastajan ikä rajattiin enintään 30 vuoteen 2020 alkaen. Poniraviurheilun tunnuslukujen käännyttyä laskuun rajoitus poistui vappuna 2022. Aihe jäi kytemään, ja kevään mittaan SPRY:n hallitus on kaivannut Hevosurheilun sivuilla nuorisolajille kunnon ikärajoja.Mielestäni yläikäraja on osa suurempia kokonaisuuksia, joista keskustelun soisi olevan enemmän kuin kissanhännänvetoa nuoren ja entisen nuoren rajapyykin paikasta.Ensinnäkään mikään luonnonlaki ei määrää ponien kuuluvan vain lapsille. Koko poniraviurheilu sai alkunsa, kun aikuiset miehet ajoivat russponeilla kilpaa Gotlannissa 1900-luvun alussa. Nykyään valjakkoajossa, ohjasajossa ja agilityssä pienimmänkin ponin ohjaksissa saa olla kuinka vanha aikuinen tahansa.Toisekseen olisi tarkennettava, että mistä nuorempien poniohjastajien oletettu epämukavuus vanhempien kanssakilpailijoiden seurassa kumpuaa. Jos ongelma on iso ikäero itsessään, ongelmaa ei oikeastaan ole: A-ponien ohjastajat on rajattu 10–18-vuotiaisiin.Shettisvuosien jälkeen ohjastaja on virallisesti aikuinen itsekin. Silti laskeutuminen on pehmeämpi kuin hevospuolella, missä ohjastaja on jo 16-vuotiaana samassa tilanteessa: vastassa voi olla 26-vuotiaita, 62-vuotiaita tai minkä tahansa muun ikäisiä. Onneksi tiedämme, että hevosten parissa on vain rikkaus, että kaikenikäiset ja -sukupuoliset harrastavat ja kilpailevat sikin sokin.Vaikuttaakin siltä, että aiheellinen huoli ja harmistus eritasoisista (poni)raviurheilun harrastajista on ruumiillistunut aikuisten poniohjastajien peloksi. Tätä piilevää ongelmaa ei ikärajojen viilailu voi korjata kuin korkeintaan osittain.B-ponikuskien yläikärajasta riippumatta säännöt mahdollistavat menestyksekkään ohjastamisen yhtä aikaa pikkuponeilla ja isoilla hevosilla. A-poneilla voi narutella satamäärin startteja ja jopa voittoja, ilman tarvetta siirtyä isompiin ajokkeihin. Harvalle ponitädille kertyy tällaista tietotaitoa ja rutiinia edes eläkeikään mennessä.Hippoksella on hieno Heppa-järjestelmä täynnä tilastoja ja älykkäitä mahdollisuuksia käyttää niitä. Kehottaisin suuntaamaan katseita rohkeasti kohti lisenssiluokkia, ohjastusten kategorioita, starttimääriä ja sijoituksia. Suorien sääntömuutosten sijaan sopivia yhdistelmiä voisi koeajaa kesäaikaan sarjamäärityksin.Niin ikään merkityksellinen elementti on raviurheilun harrastaminen hevoslähdöissä, mikä on kaikista juhlapuheista huolimatta hemmetin hankalaa. Ei ole ihme, mikäli hevosen kanssa kilpaileminen jää kokeiluksi tai kokeilematta kokonaan.Puhutaan, miten ohjastajapolku poneista hevosiin puuttuu. Vielä puhuttavampaa on, miten moni poniuransa jälkeen hevosia jo ohjastanut jää pois kilpailutoiminnasta, palaa poneihin tai lopettaa koko lajin. Hevosharrastajien vähyys ei johdu poneista, vaan siitä, että kilvanajo on liian kurjaa ja kallista.Omakohtainen kilpailumahdollisuus on harrastuksen suola. Harva jalkapalloilija kävisi vain treeneissä tekemässä pujottelurataa, syöttömyllyä ja viivajuoksua, vaikka pääsisikin huoltajaksi lapsensa turnauksiin. Salibandyn lajisuosio lakoaisi, mikäli divaripelit ja hupiturnaukset lakkautettaisiin. Liigaottelun katsomossa istuminen ei ole sama asia.Palataan B-poneihin. Niissä on A-poneja enemmän kokoa ja näköä mutta turvallisen verran vähemmän kuin hevosissa. Vaikka russi syö ja vie tilaa pienesti, sillä on sitkeän kärrynvetokykynsä lisäksi lahjoja muihinkin lajeihin. Edullisesti ylläpidettävä harrastuskaveri useammalle ihmiselle siis.Raviurheilulla ei ole varaa ylenkatsoa yhtään harrastajaprofiilia tai ikäryhmää. Lajistrategian ytimessä tulisi olla alaan tutustuneiden ja sitoutuneiden määrän kasvattaminen ennakkoluulottomin keinoin. B-ponien profiilin muokkaaminen nuorisolajista koko perheen harrastukseksi on yksi hyvä esimerkki.Sonja Korvenheimo

Näkökulma: "Raviurheilulla ei ole varaa ylenkatsoa yhtään harrastajaprofiilia tai ikäryhmää"

Aiheeseen liittyvää