Näkökulma: "Ajaako BLUP-jalostusindeksi tehtäväänsä laadukkaiden varsojen kasvatuksen tukemisessa?"

Jälleen oli juhlapäivä ravihevoskasvattajille. Suomen Hippos esitti 260 varsoneelle ravuritammalle tammapalkkioita, jotka jakautuivat 130 suomenhevos- ja 130 lämminveritammalle. Palkkion tarkoitus on kannustaa kasvattajia käyttämään laadukkaita tammoja siitoksessa ja rekisteröimään niiden varsat Suomen Hippoksen ylläpitämään kantakirjaan. Toisin sanoen tarkoitus on tukea kasvattajia tuottamaan laadukkaita Suomessa syntyneitä varsoja.

Tammalle osoitettu 500 euron palkkio myönnetään palkitsemisvuonna syntyneen varsan kasvattajalle. Maa- ja metsätalousministeriö kuittaa palkkiot Veikkaus Oy:n tuottojen hevosurheilulle ja -kasvatukselle kohdistetusta osuudesta. Ravipuolen saama kokonaissumma on noin 130 000 euroa. Julkisista varoista maksettava summa on merkittävä. Siksi sen palkitsemisperusteita tulisi tarkastella tarkemmin.

Pyrin näkökulmassani avaamaan syvällisemmin ravuritammojen palkkioperusteena olevaa BLUP-jalostusindeksiä, joka on myöntämisperusteena 190 tamman saamalle palkkiolle. Tämä tarkoittaa, että indeksi määrittelee jopa 73 prosenttia palkkioiden saajista. Ajaako BLUP-jalostusindeksi tehtäväänsä laadukkaiden varsojen kasvatuksen tukemisessa?

BLUP (Best Linear Unbiased Prediction) on tarkoitus olla nimensä mukaan paras lineaarinen harhaton ennuste. Hippos nimeää sen kotisivuillaan hevosen perinnöllisen tason mittariksi. BLUP on vain yksi jalostuksen apuväline, joka toimii oikein vain riittävän datan ja tuoreen tiedon voimin.

Nykyinen indeksi on nykyisellään epäsovelias kartoittamaan ennustetta. Se kerää dataa takapainotteisesti, kun sen pitäisi kerätä sitä etupainotteisesti. Indeksi tarvitsee toimiakseen runsaasti usein päivitettävää dataa, jota tulisi kerätä säännöllisesti ja aktiivisesti. Varsojen siruttamisen yhteydessä tulisi jo kerätä ensimmäiset tiedot siitä, onko varsoilla jalka-asentovirheitä, esimerkiksi sivuttaissiirtymää.

Varsojen kuolemien yhteydessä tulisi selvittää niiden syyt tarkemmin. Keskeistä on, onko varsa lopetettu virheellisen jalka-asennon tai luustovian vuoksi, jotka ovat perinnöllisiä sairauksia. Yksittäiset löydökset eivät ole merkittäviä, mutta jos löydöksiä on viidestä varsasta kolmella, sen tulisi näkyä BLUP-indeksin lukua alentavana.

Indeksi perustuu kolmeen asiaan

Hevosen BLUP-indeksi perustuu kolmeen asiaan: sukuun, omiin ja jälkeläisten kilpailutuloksiin, joiden osaindeksien painoarvot ovat 40% aikaero (voittoajan ja hevosen kilpailuajan ero), 25% voittosumma (vuosittaiset tienestit), 25% starttiintulo (suosien varhaislahjakkuutta) ja 10% vuoden paras aika (hevosen ennätys).

Jos tammalla ei ole kilpailutuloksia, BLUP-indeksi on sen isän ja emän indeksin keskiarvo. Tämä voi vääristää indeksilukemia, mikäli myös tamman isä ja emä ovat kilpailemattomia. Keskiarvo voi nousta vailla todellista perustetta. Harrastuspohjaisena sukututkijana löydän hämmästyttävän korkeita ja oudon matalia BLUP-arvoja. Indeksin lisäksi ilmoitetaan luotettavuutta mittaava arvosteluvarmuus, jolla ei ole tammapalkkion palkitsemisperusteisiin merkitystä.

Jos halutaan säilyttää BLUP-jalostusindeksi nykyisellä käytöllä ja palkkioiden määräävänä tekijänä, tulisi sitä kehittää. Jos resurssit eivät kehittämiseen tällä hetkellä riitä, palkkioiden maksua indeksin perusteella tulisi tässä vaiheessa ja tällä laajuudella rajata.

BLUP-indeksiin tulisi vaikuttaa myös hevosen perimä (sairaudet, perinnölliset viat) ja ominaisuudet (liikkeet, koko, kaviot). Nämä tekijät on tärkeää ottaa huomioon jalostuksessa. On oriin omistajankin etu, että huonoa ominaisuutta ei vahvisteta vaan löydetään oikeantyyppisiä tammoja vähentämään perinnöllisten vikojen esiintyvyyttä.

Hannu Hakala,

Kirjoittaja on raviurheilun monitoimiharrastaja Etelä-Pohjanmaalta

VASTINE: BLUP-indeksillä on yhä paikkansa

Hannu Hakala kirjoittaa yllä ansiokkaasti tammapalkkioista arvostuksen mittareina.

Tammapalkkiot ovat kasvattajapalkkioiden ohella merkittävä kasvatuksen tuki, jolla valtiovalta tukee suomalaista hevoskasvatusta. Suomen Hippos hallinnoi tammapalkkioiden käytännön jakamista.

Tammapalkkioiden säännöt määritetään vuosittain Suomen Hippoksen Jalostusvaliokunnassa ja ne esitetään maa- ja metsätalousministeriölle tukihakemusanomuksen yhteydessä. MMM päättää jakoperusteet lopullisesti tuen myöntäessään. MMM:stä viestitään tukihakemuksiin liittyen, että tuen myöntämisperusteet tulisi olla mahdollisimman selkeät, läpinäkyvät ja yksiselitteiset.

BLUP-indeksi on matemaattinen malli eläinten jalostusarvon määrittelemiseksi ja se on käytössä lähestulkoon kaikilla eläinlajeilla eläinten jalostusarvostelun osana. Malli ottaa huomioon sekä suvun, että suoritusten vaikutukset. Siinä on pyritty niin pitkälle kuin mahdollista eliminoimaan ympäristön ja olosuhteiden vaikutukset, jotta ne eivät vääristä arviota. Nykyinen BLUP-indeksi mittaa kilpailudataa erittäin monipuolisesti ja sen kautta tulee myös esille mm. hevosen kestävyysominaisuudet.

Indeksissä Hakala näkee ongelmaksi nimenomaan BLUP-indeksien perustumisen historiaan ja toivoo etupainotteista tiedonkeruuta. Kaikkien matemaattisten mallien heikkous on se, että ne perustuvat vain siihen dataan, joka laskennassa on käytössä. Jos tässä datassa on puutteita tai vääristymiä, johtaa se myös puutteisiin laskennan tuloksessa, tässä tapauksessa BLUP-indeksissä.

BLUP-indekseihin liittyvä arvosteluvarmuus kertoo yksinkertaistettuna sen, kuinka suureen datamäärään arvostelu perustuu ja arvosteluvarmuus kasvaa, kun tietomäärä laajenee. Kuitenkin jo matalammalla arvosteluvarmuudella BLUP-indeksit katsotaan riittävän luotettavaksi tavaksi määritellä jalostusarvoa. Jos vain korkean arvosteluvarmuuden tammat otettaisiin mukaan, niin mukaan saadaan pääosin vanhoja tammoja, ja suurin osa aktiivisesti jalostustoiminnassa toimivista tammoista jäisi BLUP-arvostelun ulkopuolelle.

Laskenta perustuu dataan

Lämminveristen ravihevosten kohdalla laskenta perustuu vielä vain Hippoksen järjestelmissä olevaan dataan. Niin kauan, kunnes saatavilla on yhteiseuroopalainen (UET) yhteinen tietokanta kilpailu- ja jalostustiedoista, suomalaisten lämminveristen BLUP-indekseissä on puutteita. Suomenhevosten kohdalla, jossa kaikki kilpailu- ja jalostustiedot ovat laskennassa käytössä, BLUP-indeksit toimivat paremmin. Tällaisenaankin BLUP-indeksi toimii suurimmalla osalla suomalaisista lämminverisistä kuitenkin erittäin hyvin.

Hyviä vaihtoehtoja BLUP-indeksille on vielä vähän. Rakenneominaisuuksia käytetään jalostusarvioinnin laskennassa mm. naudoilla. Hevosella tämä olisi mahdollista siinä vaiheessa, kun lineaarinen rakennearvostelu saadaan laajamittaisesti käyttöön hevosten rakennearvostelussa. Tämä vaatii kuitenkin vielä paljon kehittämistä ja koulutusta, jotta lineaarisesta rakennearvostelusta saadaan luotettavaa ja tasalaatuista, ja lisäksi matemaattinen malli vaatii tarkasteltavilta ominaisuuksilta lukuarvot ennen kuin ne voidaan ottaa mukaan laskentaan.

BLUP-indeksien luotettavuus ja oikeudenmukaisuus ovat kuitenkin, puutteistaan huolimatta, paras käytettävissä oleva jalostusarvio, laajempien tammamäärien arviointiin. Se on myös maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan luotettavin ja läpinäkyvin järjestelmä kasvatuksen tuen tammapalkkion kohdentamiseen. Kun tähän vielä lisätään mahdollisuus palkita anomusten perusteella erinomaisia jalostustammoja, joilla ei ole BLUP-indeksiä, on Suomessa saatu pääosin kohdistettua tammapalkkiot oikeudenmukaisesti laadukasta kotimaista ravihevoskasvatusta tukemaan.

Tämä ei tietenkään poista sitä faktaa, että järjestelmää tulee kehittää koko ajan paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Ja sitä työtä tehdään koko ajan – tavoitteena entistä parempi järjestelmä.

Kimmo Lampinen,

Johtaja, kasvatus ja omistaminen, Suomen Hippos