Tämän lehden ilmestyessä Suomen Hippoksen valtuuskunta sekä raviratojen ja hevosjalostusliittojen edustajat keskustelevat puheenjohtaja Antti Lehtisalon koolle kutsumina raviurheilun ja hevoskasvatuksen tulevaisuudesta ja raviurheilun kehittämisen suuntaviivoista.Keskustelu on varmasti paikallaan, mutta minkälainen painoarvo sillä on, jää nähtäväksi. Alan tulevaisuus on pitkälti maa- ja metsätalousministeriön käsissä, ja se tuntuu kuuntelevan Hipposta ja hevosalaa entistä vähemmän.Ministeriöstä kiistettiin viime syksynä, että Hippoksen roolin poistuminen toiminta- ja investointitukien esittäjänä hevostalouden ja -kasvatuksen tukemista koskevasta laista olisi ollut minkäänlainen näpäytys hevostaloustyöryhmän raportissa kritiikkiä saanutta Hipposta kohtaan. ”Missään yleiskatteellisten avustusten jakamista koskevissa laissa ei sellaista pykälää ole”, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio perusteli tuolloin.Näpäytykseltä vaikutti kuitenkaan viimeistään, että Hippoksen täksi vuodeksi radoille esittämistä toimintatuista leikattiin yli puoli miljoonaa ilman, että raviratoja olisi hakemustenjättövaiheessa asiasta varoitettu. Päätös ajoi radat entistäkin ahtaammalle.Ministeriössä suuntaviivoja vedetään nyt hevostaloustyöryhmän raportin ja raviratojen talousselvityksen pohjalta. ”Se on nyt se tie, jonka pohjalta pitää edetä”, neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö lausui viime viikolla Hevosurheilulle.Raviratojen lakkauttamisesta ei raportissa puhuta, mutta nykymenolla niitä lakkaa lakkauttamattakin. Valtionavustusjärjestelmä vaatii toimintaan ja palkintoihin tuntuvaa omaa rahoitusta, muttei anna sen hankkimiseen keinoja. Suurin osa varainhankinnasta leikkaa tulevia tukia.Hippoksen edellinen puheenjohtaja Kari Eriksson epäili ravipäivien vähentämisen työryhmän esittämällä tavalla näivettävän raviurheilua, ja Antti Lehtisalo pelkää (HU 18.1.), ettei talven raveja saada ajettua 6-8 radalla.Mikä on tulevaisuuskeskustelunkaan lopputulos, voi olla yhdentekevää, jos ministeriö on jo omat suuntaviivansa päättänyt.
Tämän lehden ilmestyessä Suomen Hippoksen valtuuskunta sekä raviratojen ja hevosjalostusliittojen edustajat keskustelevat puheenjohtaja Antti Lehtisalon koolle kutsumina raviurheilun ja hevoskasvatuksen tulevaisuudesta ja raviurheilun kehittämisen suuntaviivoista.Keskustelu on varmasti paikallaan, mutta minkälainen painoarvo sillä on, jää nähtäväksi. Alan tulevaisuus on pitkälti maa- ja metsätalousministeriön käsissä, ja se tuntuu kuuntelevan Hipposta ja hevosalaa entistä vähemmän.Ministeriöstä kiistettiin viime syksynä, että Hippoksen roolin poistuminen toiminta- ja investointitukien esittäjänä hevostalouden ja -kasvatuksen tukemista koskevasta laista olisi ollut minkäänlainen näpäytys hevostaloustyöryhmän raportissa kritiikkiä saanutta Hipposta kohtaan. ”Missään yleiskatteellisten avustusten jakamista koskevissa laissa ei sellaista pykälää ole”, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio perusteli tuolloin.Näpäytykseltä vaikutti kuitenkaan viimeistään, että Hippoksen täksi vuodeksi radoille esittämistä toimintatuista leikattiin yli puoli miljoonaa ilman, että raviratoja olisi hakemustenjättövaiheessa asiasta varoitettu. Päätös ajoi radat entistäkin ahtaammalle.Ministeriössä suuntaviivoja vedetään nyt hevostaloustyöryhmän raportin ja raviratojen talousselvityksen pohjalta. ”Se on nyt se tie, jonka pohjalta pitää edetä”, neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö lausui viime viikolla Hevosurheilulle.Raviratojen lakkauttamisesta ei raportissa puhuta, mutta nykymenolla niitä lakkaa lakkauttamattakin. Valtionavustusjärjestelmä vaatii toimintaan ja palkintoihin tuntuvaa omaa rahoitusta, muttei anna sen hankkimiseen keinoja. Suurin osa varainhankinnasta leikkaa tulevia tukia.Hippoksen edellinen puheenjohtaja Kari Eriksson epäili ravipäivien vähentämisen työryhmän esittämällä tavalla näivettävän raviurheilua, ja Antti Lehtisalo pelkää (HU 18.1.), ettei talven raveja saada ajettua 6-8 radalla.Mikä on tulevaisuuskeskustelunkaan lopputulos, voi olla yhdentekevää, jos ministeriö on jo omat suuntaviivansa päättänyt.
