Raviradan toimitus- tai toiminnanjohtajan vaihtuminen muun syyn kuin iän takia oli takavuosina melkoinen uutispommi – tapahtuipa se omasta tai radan luottamusmiesjohdon aloitteesta. Raviradan vetäjän tehtävät olivat pitkään leppoisien eläkevirkojen maineessa.Toisin on nykyään. Maakuntaratojen ja keskusradan 19 operatiivisesta johtajasta on viiden viime vuoden aikana vaihtunut peräti 15, moni useampaan kertaankin. Yli viiden vuoden työhistoria nykyisessä tehtävässään on toimitusjohtajista vain Joensuun Pasi Pykäläisellä, Kouvolan Arto Hytösellä, Mikkelin Kari Tiaisella ja Kuopion Marita Huttusella.Ja vaihtumistahti tuntuu vain kiihtyvän. Viime vuoden lopulla vaihtui Lappeenrannan, tämän vuoden alussa Kajaanin ja vastikään Teivon toimitusjohtaja. Oulussa toiminnanjohtajan haku on päällä, Ylivieska on ollut ilman toiminnanjohtajaa kohta kaksi vuotta. Viime viikolla irtisanoutui Kaustisen toiminnanjohtaja Anna Paavola.Jos viimeaikaisille vaihdoksille ja irtisanoutumisille hakee yhdistävää tekijää, se voisi löytyä ratojen taloudellisista haasteista. Takana ovat auvoisat ajat, jolloin raveissa kävi vielä yleisöä ja aluepelimyynnin tuototkin antoivat radoille taloudellista selkänojaa. Nykyään taloudellisen tuloksen tekeminen on lähes mahdotonta. Välillä siihen tosiasiaan tuskastuu radan johtaja, välillä hallitus tai johtokunta.Vaihtuvuus tuo totta kai lajiin uusia, raikkaita tuulia, mutta trendin kääntöpuoli on, että raviratojen johtotehtävistä väistyy osaamista ja alan tuntemusta. Jatkossa tuulisiin tai ainakin sellaisina ulospäin näyttäytyviin tehtäviin voi olla entistä vaikeampi löytää osaavia ihmisiä.Ongelman taustalla on nykyinen valtionavustusjärjestelmä, joka yhtäältä edellyttää radoilta merkittävää omaa varainhankintaa, mutta toisaalta antaa siihen perin rajalliset mahdollisuudet. Toivottavasti valuviat korjataan pian, kuten on lupailtu.
Raviradan toimitus- tai toiminnanjohtajan vaihtuminen muun syyn kuin iän takia oli takavuosina melkoinen uutispommi – tapahtuipa se omasta tai radan luottamusmiesjohdon aloitteesta. Raviradan vetäjän tehtävät olivat pitkään leppoisien eläkevirkojen maineessa.Toisin on nykyään. Maakuntaratojen ja keskusradan 19 operatiivisesta johtajasta on viiden viime vuoden aikana vaihtunut peräti 15, moni useampaan kertaankin. Yli viiden vuoden työhistoria nykyisessä tehtävässään on toimitusjohtajista vain Joensuun Pasi Pykäläisellä, Kouvolan Arto Hytösellä, Mikkelin Kari Tiaisella ja Kuopion Marita Huttusella.Ja vaihtumistahti tuntuu vain kiihtyvän. Viime vuoden lopulla vaihtui Lappeenrannan, tämän vuoden alussa Kajaanin ja vastikään Teivon toimitusjohtaja. Oulussa toiminnanjohtajan haku on päällä, Ylivieska on ollut ilman toiminnanjohtajaa kohta kaksi vuotta. Viime viikolla irtisanoutui Kaustisen toiminnanjohtaja Anna Paavola.Jos viimeaikaisille vaihdoksille ja irtisanoutumisille hakee yhdistävää tekijää, se voisi löytyä ratojen taloudellisista haasteista. Takana ovat auvoisat ajat, jolloin raveissa kävi vielä yleisöä ja aluepelimyynnin tuototkin antoivat radoille taloudellista selkänojaa. Nykyään taloudellisen tuloksen tekeminen on lähes mahdotonta. Välillä siihen tosiasiaan tuskastuu radan johtaja, välillä hallitus tai johtokunta.Vaihtuvuus tuo totta kai lajiin uusia, raikkaita tuulia, mutta trendin kääntöpuoli on, että raviratojen johtotehtävistä väistyy osaamista ja alan tuntemusta. Jatkossa tuulisiin tai ainakin sellaisina ulospäin näyttäytyviin tehtäviin voi olla entistä vaikeampi löytää osaavia ihmisiä.Ongelman taustalla on nykyinen valtionavustusjärjestelmä, joka yhtäältä edellyttää radoilta merkittävää omaa varainhankintaa, mutta toisaalta antaa siihen perin rajalliset mahdollisuudet. Toivottavasti valuviat korjataan pian, kuten on lupailtu.
