Suomen Hippoksen tulevaisuuskeskustelu päätyi selkeään lopputulemaan, että ympärivuotisesti ei ajeta enää kaikilla maakuntaradoilla kilpaa. Epäselväksi kuitenkin jäi, mitä muutoksella saavutetaan.”Kai se nyt auki on laskettu? Ei kai näitä hatusta vedetä”, studioisäntä Jere Törmänen peräänkuulutti TotoTV:n viime keskiviikon lähetyksessä.Ymmärrys tuntuu vallitsevan vain siitä, että suoria säästöjä ei ravien keskittämisestä juurikaan synny. Ravien järjestäminen maksaa kaikilla radoilla suunnilleen saman verran. Tämän viikon Hevosurheilussa Hippoksen raviurheilujohtaja Jari Haanniemi mainitsee yhtenä säästönlähteenä radanhoidon, mutta senkin vaikutus on rajallinen. Muutos koskee vain kolmea rataa ja alle kymmentä ravipäivää.Että asiaa ei ole tarkemmin avattu eikä laskelmia esitetty, tuskin on pelkkä unohdus. Asiantunteva arvaus on, että asioita tahdotaan johdattaa tiettyyn suuntaan ilman, että määräys tulee ylhäältä käsin.Kilpailevien hevosten määrä on vähentynyt jo pitkään, samoin ravipäivien. Raviratojen aikaisempia rutiineja kuten ilmoittautumiset ja omistajanvaihdokset on siirtynyt nettiin. Tilalle on tullut valtiontukijärjestelmän edellyttämää uuttakin työtä, mutta kokonaisuudessaan työmäärän on täytynyt vähentyä.Jos suomalainen raviurheilu olisi yritys tai konserni, olisi varmasti nähty jo radikaaleja liikkeitä. Kaikilla radoilla on kuitenkin edelleen omat toimistonsa, ja suurinta osaa radoista hallinnoidaan suunnilleen samaan tyyliin kuin ennenkin.Oma-aloitteisesti toimintojen ja työtehtävien yhdistämistä eri ratojen kesken on kokeiltu vain muutaman rataparin kesken ja vaihtelevalla menestyksellä. Nyt tällaisia ratkaisuja harkitaan ainakin Teivossa ja Forssassa avainhenkilöiden vaihtuessa ja joudutaan harkitsemaan ennen pitkää monilla muillakin radoilla.Raviradat ovat itsenäisiä yhteisöjä, jotka ovat tottuneet ennemmin kilpailemaan keskenään kuin hakemaan yhteistyön muotoja. Nyt aletaan olla pakon edessä..Keskittämissäästöt jäivät puhuttamaan - "Onko tästä jotain hyötyä Suomen raviurheilulle?"
