Suomen Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo vetosi vuoden 2023 viimeisessä Hevosurheilussa, että terveitä ja kilpailukuntoisia hevosia ilmoitettaisiin ahkerasti starttiin. Uudesta ulostulosta ei ollut kyse..”Jos ei lähdöt ole ensi vuonna täynnä marraskuisena iltana, niin hukka meidät perii. En minä pysty sen jälkeen perustelemaan, että me pystytään ajamaan kustannustehokkaasti kaikki totoravipäivät läpi. Vuosi 2025 suunnitellaan silloin 400 ravipäivällä. 424 päivää on nyt jo alhaalla”, Lehtisalo varoitti jo Hippoksen varsinaisessa kokouksessa viime lokakuussa..Sami Ketola puolusti Näkökulmassaan (HU 4.1.) suomenhevosväkeä, ettei starttikuntoisia suomenhevosia yksinkertaisesti ole enempää ja että ne tarvitsevat menestyäkseen myös taukoja. Toisaalta suomenhevosia riittää vielä kesäaikaan lähtöihin varsin hyvin. Miksi hevospula iskee vasta talvella?.Kuten klisee kuuluu, talvella jaetaan samaa rahaa kuin kesällä. Rotujensa huipuilla ja ikäluokkahevosilla on luonnollista satsata kesäkauteen, jolloin suurimmat kilpailut ajetaan, mutta tavallinen kilpahevonen tienaa rahaa helpommin talvella kuin kesällä. Lehtisalon viestin voi tulkita toiveeksi, että kilpaa ajettaisiin entistä tasaisemmin läpi vuoden..Toki kilpailuaktiivisuuden lisääntyminenkään ei olisi pahitteeksi. Syntyvien hevosten määrä on laskenut lähes yhtäjaksoisesti jo pitkään. Tuonti ei pysty paikkaamaan sitä loputtomiin. Kilpailupäivien määrä on kääntynyt laskuun, eikä ravien kokoon saaminen joka päivä ympäri vuoden ole enää itsestäänselvyys. Varsinkin talvikausi on kriittinen..Kun kilpailevien hevosten määrän äkillistä kääntymistä merkittävään kasvuun on epärealistista odottaa, yksi tapa säilyttää kilpailupäivien määrä nykyisellä tasolla olisi kilpailla hevosilla hieman enemmän kuin nykyään (keskimäärin 8–9 starttia vuodessa starttihevosta kohti). Jo 1–2 startin lisäys per hevonen merkitsisi paljon..Tähän kannustetaan vuosina 2024–26 yhteensä miljoonan euron lisäsatsauksilla palkintoihin. Suoremmat tavat tukea kilpailuttamista ja kasvatusta ovat nykyisen valtiontukijärjestelmän puitteissa vähissä.
Suomen Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo vetosi vuoden 2023 viimeisessä Hevosurheilussa, että terveitä ja kilpailukuntoisia hevosia ilmoitettaisiin ahkerasti starttiin. Uudesta ulostulosta ei ollut kyse..”Jos ei lähdöt ole ensi vuonna täynnä marraskuisena iltana, niin hukka meidät perii. En minä pysty sen jälkeen perustelemaan, että me pystytään ajamaan kustannustehokkaasti kaikki totoravipäivät läpi. Vuosi 2025 suunnitellaan silloin 400 ravipäivällä. 424 päivää on nyt jo alhaalla”, Lehtisalo varoitti jo Hippoksen varsinaisessa kokouksessa viime lokakuussa..Sami Ketola puolusti Näkökulmassaan (HU 4.1.) suomenhevosväkeä, ettei starttikuntoisia suomenhevosia yksinkertaisesti ole enempää ja että ne tarvitsevat menestyäkseen myös taukoja. Toisaalta suomenhevosia riittää vielä kesäaikaan lähtöihin varsin hyvin. Miksi hevospula iskee vasta talvella?.Kuten klisee kuuluu, talvella jaetaan samaa rahaa kuin kesällä. Rotujensa huipuilla ja ikäluokkahevosilla on luonnollista satsata kesäkauteen, jolloin suurimmat kilpailut ajetaan, mutta tavallinen kilpahevonen tienaa rahaa helpommin talvella kuin kesällä. Lehtisalon viestin voi tulkita toiveeksi, että kilpaa ajettaisiin entistä tasaisemmin läpi vuoden..Toki kilpailuaktiivisuuden lisääntyminenkään ei olisi pahitteeksi. Syntyvien hevosten määrä on laskenut lähes yhtäjaksoisesti jo pitkään. Tuonti ei pysty paikkaamaan sitä loputtomiin. Kilpailupäivien määrä on kääntynyt laskuun, eikä ravien kokoon saaminen joka päivä ympäri vuoden ole enää itsestäänselvyys. Varsinkin talvikausi on kriittinen..Kun kilpailevien hevosten määrän äkillistä kääntymistä merkittävään kasvuun on epärealistista odottaa, yksi tapa säilyttää kilpailupäivien määrä nykyisellä tasolla olisi kilpailla hevosilla hieman enemmän kuin nykyään (keskimäärin 8–9 starttia vuodessa starttihevosta kohti). Jo 1–2 startin lisäys per hevonen merkitsisi paljon..Tähän kannustetaan vuosina 2024–26 yhteensä miljoonan euron lisäsatsauksilla palkintoihin. Suoremmat tavat tukea kilpailuttamista ja kasvatusta ovat nykyisen valtiontukijärjestelmän puitteissa vähissä.
