Pääkirjoitus: Kohtalon kysymyksiä

Ravikevät ei ole tarjonnut vielä kansainvälisen tason ilonaiheita. Finlandia-Ajossa isäntämaan edustajat jätettiin tylysti hännille, eikä Seinäjoki Racekaan antanut aihetta hurraa-huutoihin. Finlandia-viikonloppuna paras suomalainen (Jason’s Camden) juoksi tosin kakkossarjassa.

Valonpilkkuja ovat olleet suomenhevoset. Parvelan Retua radoille odoteltaessa Issakan Valo on noussut kuumimpien kuninkuuskandidaattien joukkoon, ja vanha kunnon Evarttikin kuntoutuu kohinalla. Myös Ossi Nurmosen tallista löytyy hyviä ehdokkaita Elitkampen-joukkueeseen.

Mustia pilviä hevosalan ylle on tullut valtiovallan taholta. Budjettiriihen säästövelvoitteita osui myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle, ja ne uhkaavat nyt myös hevostalouden tukia. Tosiasiassa tuet ovat pelituottoina itse hankittua rahaa, joka peliyhtiöiden yhdistyessä hevosalalle luvattiin ja joka poliittisten päätösten seurauksena nyttemmin kiertää budjetin kautta. Alan rahoituksen leikkaamisen voisi kokea suoranaiseksi petokseksi.

Vähintään harmaita pilviä aiheuttaa myös rahapelien siirtyminen lisenssimarkkinaan. Miten hevospelaaminen tulisi siinä järjestää, siitä Suomen Hippos lausui oman kantansa jo talvella, mutta valtiovallan lopullinen linjaus on vielä kuulematta.

Hippos haluaa yhteisyhtiöön kansainvälisen toimijan kanssa. Veikkaus haluaa pitää ravipeleistä edelleen kiinni. Mitä eri vaihtoehdot käytännön tulonmuodostuksen kannalta viime kädessä tarkoittaisivat ja miten hevosalan rahoitus siirtymäajalla ja sen jälkeen turvataan, ovat toistaiseksi täysin avoimia kysymyksiä.

Hevospelaajille avoin tilanne näyttäytyy niin, että viime viikolla Veikkaus lopetti Ruotsin ravien studiot pääkanavallaan ja kohdistaa kaikki markkinointipanokset toistaiseksi kotimaan raveihin. Ymmärrettävää ja tavallaan positiivista sekin – kaukana ei ole aika, kun osa alan rahoituksesta täytyy tehdä itse pelituottoina, ja kotimaan peli on silloin ykkösasia.