Tiedettä työryhmään

Se on sitä, että pitää miettiä, miltä laji näyttää ulkopuolisen silmin. Viime kädessä muut määrittävät, saammeko jatkaa koko lajia. Christopher Wegelius taisi puhua tästä jo viime vuosituhannen puolella, oli aikaansa edellä..Nykyään sosiaalinen lisenssi myönnetään etenkin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media perustuu oman kuplan kiittämiselle ja kiillottamiselle, toisten paheksumiselle. Tällä hetkellä kiitämme: pihatot, David Marlin, hevosten käyttö sosiaalipedagogisessa työssä. Moitimme: turparemmit ja kankikuolaimet, muut kuolaimet, MM:ien radat aikaa vastaan, huonokuntoiset ratsastajat, kilpailuhenkiset ratsastajat, Ludger Beerbaum ja Isabell Werth, kenttäratsastus, kouluratsastus ja esteratsastus, ratsastuskoulut, kilpatallit, kengät ja kengättömyys, vapaa heinä, heinäautomaatti ja ruokinta-ajat. Ja paljon, paljon muuta..Viime sunnuntaina syyskokouksessa Ratsastajainliitto sai maailmaa syleilevän strategiansa oheen tehtäväkseen perustaa toimikunnan, jonka tehtävänä on punnita hevosen hyvinvointia. Se on tietysti periaatteessa todella hieno ja hyvä idea, mutta enpä haluaisi olla valitsemassa toimikuntaa..Tiedettä sinne halutaan, mutta asiaa mutkistaa se, että tiede ei ole niin kuin ennen. Nykyään meillä on joka sormelle tieteen tekijöitä, jotka esimerkiksi väitöskirjassaan toivovat, että ”tulevaisuudessa kasvatuksen ja oppimisen kontekstissa olisi vallalla monilajinen maailmansuhde, sellainen, jonka keskiöön olisi kutsuttu ihmisen rinnalle toiset lajit tuottamaan tietämistä ja toimijuutta.”.Tai sitten tutkija jo tutkimusta valmistellessaan kommentoi, että esteratsastaja näkee hevosen vahvasti itsensä kautta ja välineenä.Tai sanoo, että hevosten pitämien minimivaatimus on tarha, jossa hevonen voi mennä kiitolaukkaa..Totta kai viisaitakin tutkijoita on, toivottavasti enemmistö. Mutta toivottavasti toimikuntaan ei oteta niitä, jotka jo periaatteessa kyseenalaistavat matkustamisen, hevosten myymisen, kaiken myymisen sekä pyrkimisen nopeammin, korkeammalle, rohkeammin..Ja on se rehellisyyden nimissä niinkin, että tuskin koskaan julkaistaan tutkimusta, joka todistaa, että hevonen viihtyy yhtä hyvin Hangon kadulla jabakarsinassa kuin se viihtyisi juuri sopivassa tuulenvireessä ötökättömällä rantalaitumella. Tai että koulusääntöjen mukaisesti Glamourdalen lailla liikkuva hevonen pysyy kauemmin terveenä kuin etupainoinen, puolikoulutettu shetlanninponi..Urheilufoorumissa luennoinut Marlin neuvoi kuuntelemaan myös eläinaktivisteja, mutta en ymmärrä, kuinka se voitaisiin tehdä. Kyllä, me emme saa olla itseriittoisia. Meidän pitää kysyä, vastata ja puntaroida. Minusta meidän pitäisi myös laittaa kilpahevoset toisten kanssa tarhaan ja tarkastella hevosten koulutustavat kriittisesti..Mutta silti, ratsastuksen eläinsuhde on lähtökohtaisesti epätasa-arvoinen ja ihmislähtöinen. Sillä yksikään hevonen ei tule sanomaan, että nyt KIPA auki ja pikkukierrokselle. Silti kilpailemista on pystyttävä puolustamaan. Varmaankin siihen tarvitaan hyvinvointitoimikunta, toivottavasti aidosti toimiva.

Tiedettä työryhmään

Miia Lahtinen

Aiheeseen liittyvää