Eurajoen jalostusilta: Hevoskasvatus nousuun tammanomistajien rohkeudella

Vuojoen kartanolle kokoontui ilahduttavan iso joukko osallistujia, noin 80 ihmistä. Järjestäjinä toimivat Eurajoen Hevoskasvatusyhdistyksen lisäksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan Hevosenomistajainyhdistys ry, Satakunnan Hevosjalostusliitto ry, Varsinais-Suomen Hevosjalostusliitto ry ja Vuojoen Kartano.

Hollolassa asuva, lahtelaiseksi itsensä esittelevä Martti Ala-Seppälä on lämminverihevosten jalostusammattilainen, jolla on myös kansainvälisiä meriittejä. Hän on elättänyt itsensä hevosilla 15-vuotiaasta.

"Viimeiset 15 vuotta suurin toimeentulo on tullut Amerikasta, jossa ostan valmentajille 1-vuotiaat varsat huutokaupasta. Asiakkaat ovat pärjänneet valitsemillani hevosilla."

Ala-Seppälä korostaa, että jatkuva liike ja vaihtuvuus ovat jalostuksessa ja kasvatuksessa elinehtoja.

"Lämminverisellä ensimmäinen kisakausi merkitsee paljon, sillä se heijastuu siitokseen. Tämä pätee myös hyviin siitostammoihin."

Marko Vuolukka on raumalainen erityisopettaja, joka on suomenhevosten tuntija. Moni tietää H.V. Tuurin, jonka emä oli Vuolukan oma kasvatti.

"Hevossuvut ovat kiinnostaneet minua aina, ja seuraan varsinkin menestyvien hevosten sukuja. Tällä hetkellä omia tai osaomistuksessa olevia hevosia on 24."

Myös suomenhevosen pitää näyttää lahjakkuutensa viimeistään 4—5-vuotiaana, jotta se on hyvä periyttäjänä. Tämän takia pitkään treenatut ravikuninkaat eivät yleensä ole paras valinta.

"Tamma on kaiken lähtökohta, jota pitää orivalinnalla lähteä parantamaan. Suomenhevosten kohdalla pitää kiinnittää huomiota erityisesti ravivarmuuteen, sillä laukkaherkkyys on karu ominaisuus."

Nopeutta ominaisuuksilla

Tilaisuuden aluksi käytiin läpi, miten hevonen on muuttunut. Martti Ala-Seppälä luetteli, että sieraimet ovat suurentuneet, pää pienentynyt, rinta kaventunut ja lapa loiventunut, jolloin myös etujalat vetävät. Hän käytti nimitystä nelivetohevonen, joita ei Suomessa vielä ole liiaksi.

Sitten käsiteltiin hevosen moottorit.

"Hevosen toinen moottori on säkä, kuinka syvä hevonen on säästä rintaan. Hevosen pitäisi olla etukorkea eli säkä on korkeammalla kuin lautanen. Toinen moottori on lautanen, jossa tärkeää on oikea kulma ja viisto takapeppu."

Rungon pitäisi olla lyhyt, sääri on lyhentynyt, reisiosa vipuvartena pidentynyt ja pitkä etuvuohinen jousittaa. Marko Vuolukka totesi, että suomenhevoset ovat menossa samaan suuntaan, mutta kilpailuhevosina ne ovat sen 100 vuotta lämminverisiä perässä.

"Huipputammaa tarvitsisi uskaltaa astuttaa erisukuisilla oriilla, jotta saataisiin niitä yllätyksiä. On unohdettu nuorena hyvät oriit, jotka eivät ole kestäneet urallaan pitkään", Vuolukka sanoi.

Yleisö oli toimittanut etukäteen tiedot 11 tammasta, joille annettiin orisuosituksia. Molemmat ammattilaiset varoittivat menemästä muotiansaan eli valitsemasta markkinoiden suosituimman oriin.

Tärkeintä on tuntea oma tammansa, jotta osaa valita sopivan oriin. Suku, liikkeet ja luonne ovat kriteerien kolmen kärki.

Rauman Lapissa asuva Marika Niemi sai kuulla, että hänen Pihlatuulensa emälinja on legendaarinen.

"Kantakirjasin Pihlatuulen viime keväänä, ja se on nyt kantavana Evartista. Olin ajatellut seuraavaksi Vieskerin poikaa, mutta Markon suosituksesta todennäköisesti valitsen seuraavaksi Kihiseen. Säihkeen Säpinästä olimme samoilla linjoilla."

Niemen tallissa asustaa myös hänen kummityttönsä Sara Hietasen Volsuritar, jonka suku ja ominaisuudet ovat niin hyvät, että sen voisi Vuolukan mukaan astuttaa vaikka sahapukilla.

Tulevaksi huippusiitosoriiksi Vuolukka epäilee Callexia, jota hän parille tammanomistajalle suosittelikin.

Marika Niemi summasi, että jalostusilta oli mielenkiintoinen ja hyvä tilaisuus, jossa sai paljon uutta ajateltavaa. Nakkilalaiset Kari ja Outi Puosi kuvailivat, että saatiin maakunnan harrastajat yhteen miellyttävään ympäristöön. He pitivät Ala-Seppälän ja Vuolukan tavasta sanoa asiat suoraan.

Riina Kaski
Eurajoen Hevoskasvatusyhdistyksen sihteeri