Kyselyssä haluttiin kuulla myös ei-aktiivisia kasvattajia, ja heidän yhteystietojaan kerättiin hevosjalostusliittojen kautta. Aktiiviset kasvattajat löytyivät Heppa-järjestelmästä..”Tämä on sitä vuoropuhelua Hippoksen ja kentän välillä, jota halutaan parantaa. Tällainen vuoropuhelu on Hippoksen intresseissä tärkeää, jotta voisimme yhteistyössä viedä raviurheilua, hevoskasvatusta ja koko hevosalaa yhdessä eteenpäin”, jalostuksen ja omistamisen johtaja Kimmo Lampinen linjaa..Isossa kuvassa kasvatuksen motiiveiksi painottuivat yleinen kiinnostus hevoskasvatuksiin ja hevosiin, halu saada omasta tammasta tai orista varsa omaan käyttöön ja saada seurata sen kehitystä..”Siitä huolimatta kaikissa ryhmissä, niin ravihevosissa kuin ratsuissakin, pyrkimyksenä on yhä enenevässä määrin kasvattaa hyvä hevonen, joka pärjää myös kilpailuissa. On erittäin ilahduttavaa nähdä, että omista lähtökohdista halutaan tehdä laadukasta hevoskasvatusta. Laadukkaaseen kasvatukseen pyrkiminen heijastuu koko kasvatusketjuun yleensä ammattimaisena ja vastuullisena toimintana, jossa hevosen kasvuolosuhteet, hoito ja koulutus pyritään järjestämään parhaalla mahdollisella tavalla.”.Taloudellinen menestys varsan myynnin tai kilpailutulojen kautta korostui lämminverisillä ravihevosilla. Kaikista aktiivisista kasvattajista sen koki erittäin tärkeänä 33,1 ja lämminveristen ravurien kasvattajista 53,1 prosenttia..Suurimmaksi haasteeksi kyselyssä nousivat taloudelliset tekijät. Kasvatustoiminnan kokonaisuuden tappiollisuuden haasteeksi nimesi 87,1 prosenttia kaikista vastaajista. Varsan myynnin haasteellisuuden koki ongelmalliseksi 54,3 prosenttia vastaajista..”Hevoskasvatus ei ole muusta elämästä irrallaan. Jos ei ole rahaa, ei ole rahaa myöskään kasvattaa hevosia. Vastauksissa saattoi näkyä viime talven taloudellinen epävarmuus ja sähkönhinnan ja muiden kustannusten nousu”, Lampinen olettaa..Vapaissa palautteissa korostui kasvatuksen tukien tärkeys..”Vaikka ravurivarsan joutuisi myymään tappiolla, kasvattajapalkinnoista voi vielä saada tuottoa, jos hevosesta tulee hyvä. Myös laatukriteerit täyttäville tammoille maksettavat tammapalkkiot koettiin tärkeiksi. Yhteiskunnallisella tasolla meidän täytyy viestiä alan vaikuttavuutta, että hevoskasvatuksen tuet saadaan vähintään säilytettyä nykyisellä tasolla.”.”Varsarahaa toivottiin tosi paljon takaisin, mikä on siihen nähden jännää, että se poistui jo 1990-luvulla”, Kimmo Lampinen lisää..Haasteita koettiin myös siittolapalveluiden saatavuudessa ja kustannuksissa, sekä kotitallille tuotettuna että ulkopuolisessa siittolassa, ja eläinlääkäripalveluiden saatavuudessa kotitallille. 23,2 prosenttia vastaajista koki haasteena myös ulkopuolisten siittoloiden sijainnin..”Siittolapalvelupalveluiden alueellinen epätasapaino on selkeä ongelma. Osa siittolayrittäjistä alkaa lisäksi olla jo aika ikääntyneitä, ja jos verkosto heidän jossain vaiheessa lopettaessaan heikkenee, se saattaa näkyä astutusluvuissa”, Lampinen pelkää..Uskoa tulevaisuuteen nostavat lisäsatsaukset nuorten hevosten palkintoihin..”Jo yhteensä 200 000 euron lisäys Nuorten sarjojen palkintoihin vuosina 2020–21 nosti starttiintuloprosenttia selvästi. Kun nyt satsataan kolmen seuraavan vuoden aikana yhteensä miljoona euroa, uskotaan vakaasti, että se edesauttaa intoa kasvattaa tai ostaa kotimainen nuori hevonen.”.Tarkoitus on jakaa rahaa leveämmin kuin vain ihan ikäluokan kärkivarsoille ja luoda varsoille nykyistä nopeampi polku divisioonalähtöihin..”Erityisesti nuoret suomenhevostammat ovat tilastojen valossa auttamattomasti palkkakuopassa, mikä on suomenhevosen kasvatuksen ja omistamisen kannalta erittäin ongelmallista. Suomenhevonen on meille erittäin tärkeä vetovoimatekijä, kun puhutaan koko hevosurheilun ja -talouden tulevaisuudesta”, Kimmo Lampinen muistuttaa.
Kyselyssä haluttiin kuulla myös ei-aktiivisia kasvattajia, ja heidän yhteystietojaan kerättiin hevosjalostusliittojen kautta. Aktiiviset kasvattajat löytyivät Heppa-järjestelmästä..”Tämä on sitä vuoropuhelua Hippoksen ja kentän välillä, jota halutaan parantaa. Tällainen vuoropuhelu on Hippoksen intresseissä tärkeää, jotta voisimme yhteistyössä viedä raviurheilua, hevoskasvatusta ja koko hevosalaa yhdessä eteenpäin”, jalostuksen ja omistamisen johtaja Kimmo Lampinen linjaa..Isossa kuvassa kasvatuksen motiiveiksi painottuivat yleinen kiinnostus hevoskasvatuksiin ja hevosiin, halu saada omasta tammasta tai orista varsa omaan käyttöön ja saada seurata sen kehitystä..”Siitä huolimatta kaikissa ryhmissä, niin ravihevosissa kuin ratsuissakin, pyrkimyksenä on yhä enenevässä määrin kasvattaa hyvä hevonen, joka pärjää myös kilpailuissa. On erittäin ilahduttavaa nähdä, että omista lähtökohdista halutaan tehdä laadukasta hevoskasvatusta. Laadukkaaseen kasvatukseen pyrkiminen heijastuu koko kasvatusketjuun yleensä ammattimaisena ja vastuullisena toimintana, jossa hevosen kasvuolosuhteet, hoito ja koulutus pyritään järjestämään parhaalla mahdollisella tavalla.”.Taloudellinen menestys varsan myynnin tai kilpailutulojen kautta korostui lämminverisillä ravihevosilla. Kaikista aktiivisista kasvattajista sen koki erittäin tärkeänä 33,1 ja lämminveristen ravurien kasvattajista 53,1 prosenttia..Suurimmaksi haasteeksi kyselyssä nousivat taloudelliset tekijät. Kasvatustoiminnan kokonaisuuden tappiollisuuden haasteeksi nimesi 87,1 prosenttia kaikista vastaajista. Varsan myynnin haasteellisuuden koki ongelmalliseksi 54,3 prosenttia vastaajista..”Hevoskasvatus ei ole muusta elämästä irrallaan. Jos ei ole rahaa, ei ole rahaa myöskään kasvattaa hevosia. Vastauksissa saattoi näkyä viime talven taloudellinen epävarmuus ja sähkönhinnan ja muiden kustannusten nousu”, Lampinen olettaa..Vapaissa palautteissa korostui kasvatuksen tukien tärkeys..”Vaikka ravurivarsan joutuisi myymään tappiolla, kasvattajapalkinnoista voi vielä saada tuottoa, jos hevosesta tulee hyvä. Myös laatukriteerit täyttäville tammoille maksettavat tammapalkkiot koettiin tärkeiksi. Yhteiskunnallisella tasolla meidän täytyy viestiä alan vaikuttavuutta, että hevoskasvatuksen tuet saadaan vähintään säilytettyä nykyisellä tasolla.”.”Varsarahaa toivottiin tosi paljon takaisin, mikä on siihen nähden jännää, että se poistui jo 1990-luvulla”, Kimmo Lampinen lisää..Haasteita koettiin myös siittolapalveluiden saatavuudessa ja kustannuksissa, sekä kotitallille tuotettuna että ulkopuolisessa siittolassa, ja eläinlääkäripalveluiden saatavuudessa kotitallille. 23,2 prosenttia vastaajista koki haasteena myös ulkopuolisten siittoloiden sijainnin..”Siittolapalvelupalveluiden alueellinen epätasapaino on selkeä ongelma. Osa siittolayrittäjistä alkaa lisäksi olla jo aika ikääntyneitä, ja jos verkosto heidän jossain vaiheessa lopettaessaan heikkenee, se saattaa näkyä astutusluvuissa”, Lampinen pelkää..Uskoa tulevaisuuteen nostavat lisäsatsaukset nuorten hevosten palkintoihin..”Jo yhteensä 200 000 euron lisäys Nuorten sarjojen palkintoihin vuosina 2020–21 nosti starttiintuloprosenttia selvästi. Kun nyt satsataan kolmen seuraavan vuoden aikana yhteensä miljoona euroa, uskotaan vakaasti, että se edesauttaa intoa kasvattaa tai ostaa kotimainen nuori hevonen.”.Tarkoitus on jakaa rahaa leveämmin kuin vain ihan ikäluokan kärkivarsoille ja luoda varsoille nykyistä nopeampi polku divisioonalähtöihin..”Erityisesti nuoret suomenhevostammat ovat tilastojen valossa auttamattomasti palkkakuopassa, mikä on suomenhevosen kasvatuksen ja omistamisen kannalta erittäin ongelmallista. Suomenhevonen on meille erittäin tärkeä vetovoimatekijä, kun puhutaan koko hevosurheilun ja -talouden tulevaisuudesta”, Kimmo Lampinen muistuttaa.
