”Outo suku” alkaa tuottaa etuja kylmäverisille – sopivista jalostusvalinnoista maksetaan kannustimia

Ohjelmassa kasvattajia kannustetaan erisukuisten oriiden käyttöön ja oriinpitäjiä tuomaan valtasuvuista poikkeavia oriitaan ravurien siitosoriarvosteluun. Ensi vuonna syntyvistä varsoista maksetaan 3 000 kruunun (noin 300 e) palkkio, jos niiden sukusiitosaste on 3,4% tai alle..Tarkoituksena on tuottaa enemmän sellaisia kylmäverihevosia, joilla on matala sukusiitosaste, ja tehdä populaation erisukuisista oreista houkuttelevampia siitoksessa. Niiden jälkeläisistä toivotaan tulevaisuuden siitosyksilöitä..Nuorille hevosille tarjotaan myös palkkioita kilpauran alussa. .Opetuslähdön lisäpalkkio matalan sukusiitoksen varsalle on 20 000 kruunua ja sen kasvattajalle 4 000 kr. Koelähdössä 2- 3-vuotiaille maksetaan 10 000 kruunun lisäpalkkio ja kasvattajalle 2 000 kr..Viidessä ensimmäisessä kilpailussa 3-vuotiskaudella jaetaan 5 000 kruunun palkkiot hevosen omistajalle ja kasvattajalle, siis maksimissaan 25 000 kr molemmille. Se edellyttää sijoittumista viiden parhaan joukkoon. Ensimmäinen vuosi on 2027..Kaikki huipentuu 3-vuotiaiden Kriteriumeissa, joissa kaikkien palkinnoille sijoittuvien matalan sukusiitosasteen omaavien hevosten palkinnot ja kasvattajapalkkiot tuplataan. Ruotsissa syntyneille se tapahtuu Ruotsin Kriteriumissa ja norjalaisille Norjassa..Erisukuisia oreja, joita ruotsiksi kutsutaan ”udda stammade” eli oudonsukuisiksi, tuetaan poistamalla orin siitokseen hyväksymismaksu..Ilmoittautumismaksu arvosteluun pitää kuitenkin maksaa. Sen jälkeen erisukuisista ei peritä 3 875 kruunun siitokseen käyttömaksua ensimmäiseltä vuodelta edellyttäen, että siitoskäyttö alkaa heti hyväksymisen jälkeen..Lisätään kasvattajien tietoisuuttaST:n jalostusalusta Breedly julkaisee sukusiitosasteet 7 sukupolvessa ja lisää orien tietoihin merkinnän erisukuisuudesta. Tällä hetkellä sukusiitosprosentti näkyy vain ruotsalaisilla kylmäverioreilla. ST:n hevosdatan sukusiitosprosentti on laskettu koko sukutaulun syvyydeltä, joten jatkossa se eroaa Breedlyn lukemista..Christina Olsson perusteli 7 sukupolven käyttöä sillä, että sen verran on kulunut aikaa kylmäverirodun jakautumisesta työhevosiksi ja ravureiksi, joille perustettiin oma kantakirja ja aloitettiin polveutumisen kontrolli..”Sisäsiitos lisää perinnöllisten heikkouksien ja periytyvien sairauksien riskiä, jotka eivät tule alkuvaiheessa edes esille. Ne ilmaantuvat vasta pidemmällä aikavälillä, jolloin ongelmat ovat voineet levitä koko populaatioon. Haluamme parantaa kasvattajien tietoisuutta ja sitoutumista kylmäverirodun harvinaisten sukulinjojen säilyttämiseen”, Olsson painotti ST:n tiedotteessa..Tavalliselle lämminveriseensä nojailevalle ravikuluttajalle tuli tietysti heti mieleen, että “itäisen geenipankin” suomenhevosorit ovat ruotsalaisille ilmeisesti liian oudonsukuisia. ST:n jalostusjohtaja Christina Olsson vahvisti epäilyksen vastakysymyksellä..”Eikö suomenhevosellakin ole suljettu kantakirja?” Olsson kirjoitti sähköpostissa..Suomenhevosen historian tuntija Anna Karhila huomautti, etteivät roturisteytykset ole agendalla Pohjanlahden kummallakaan puolella..Sekarotuisuus ei ole optio silloin, kun alkuperäisrotuja halutaan säilyttää ja kehittää. Se työ pitää tehdä omien sukujen pohjalta..”Alkuperäisrotuja – kuten suomenhevonen – pitää verrata muihin maatiaisrotuihin, sellaisiin kuin nautakarjaan ja sikoihin. Ei lämminverihevosten eri ravirotuihin, joilla on maailmanlaajuisesti yhteinen tausta ainakin 100 vuoden takana. Suomenhevonen on alkuperäisrotu, jolla on hämmästyttävät urheiluominaisuudet”, Karhila korosti..Anna Karhilan mielestä erisukuisuuden säilyttäminen ja erisukuisten jalostuskäytön tukeminen on tärkeää, koska puhdassiitoksessa ja suhteellisen pienissä populaatioissa sukusiitosaste kohoaa väistämättä niin kylmäveristen kuin suomenhevosten keskuudessa..”Ruotsin kokeilu on kiinnostava, asiaa on pohdittu myös Hippoksessa. Kannustaminen on paljon parempi keino kuin kepin tarjoaminen ja syyllistäminen.”.Sukusiitosaste ei ole ainoa ratkaisevaSuomen Hippoksen kasvatuksen ja omistamisen johtaja Kimmo Lampinen totesi, että suomenhevosen säilyminen elinvoimaisena on erittäin vakavasti otettava asia. Mutta pelkkä sukusiitosasteen tuijottaminen ei sitä ratkaise, vaan sukulaistumisesta kannattaa hankkia laajempi ja luotettavampi kuva..Sen eteen on tehty töitä hartiavoimin Hippoksen Heila-järjestelmää edelleen kehitettäessä. Siihen on jo saatu sukukatokerroin ja sukulaisuuslaskuri alkaa olla valmiina..”Mielestäni Heila on yksi edistyneimmistä jalostustietojärjestelmistä, joka istuu ja toimii erityisen hyvin juuri suomenhevosten tarpeisiin. Se perustuu siihen, että järjestelmän käytössä on koko suomenhevosten kilpailudata toisin kuin lämminverisillä”, Lampinen kehuu..Palkitsemisten perusteena käytetään erilaisia raja-arvoja, kuten sukusiitosprosenttia tai BLUP-lukuja. Ne ovat kuitenkin ongelmallisia esimerkiksi tasapuolisuuden näkökulmasta. Lampinen hiukan epäilee rajan asettamista tiettyyn sukusiitosprosenttiin..”Sen sijaan että keskitytään rajojen asettamiseen, parempi olisi kiinnittää huomio tiedon tuottamiseen omistajille ja kasvattajille, jolloin he voivat tehdä hyviä ja perusteltuja valintoja myös tasavertaisista vaihtoehdoista.”.Sukukato selville myös geeneistä: ”Tuloksissa ei ollut yllätyksiä".Podcast: Miten hevosenomistajia saadaan lajin pariin? "Ei kukaan kadunmies ala yks kaks harrastamaan hevosia"

”Outo suku” alkaa tuottaa etuja kylmäverisille – sopivista jalostusvalinnoista maksetaan kannustimia

Aiheeseen liittyvää