Hevonen on älykkyydeltään keskitasoa

Syy-seuraus-suhteisiin perustuvaa oppimista tapahtuu melkein kaikilla eläimillä, hyönteisilläkin. Älykkyys taas tarkoittaa ongelmanratkaisukykyä. Myös siinä hevonen on keskimääräisellä tasolla. Esimerkiksi sika on paljon kehittyneempi sen suhteen, ja tämän alueen huippuja ovat mm. norsut, delfiinit ja papukaijat..Elintavat ja ympäristö muovaavat evoluutiossa eri eläimille eri kykyjä. Telkänranta huomauttaa, että esimerkiksi hevosella on se määrä älykkyyttä, mitä se omaan elämäänsä tarvitsee..Ja vaikka hevonen on hyvin sosiaalinen eläin, sille ei ole kehittynyt työnjakoon perustuvaa yhteistyökykyä, kuten susilla ja rotilla, koska hevosilla ei ole tarvetta tehdä yhteistyötä hankkiessaan ruokaa..Tunteet taas ovat asia, jotka eivät ole suoraan yhteydessä älykkyyteen. Ne sijaitsevat aivojen eri osassa, limbisessä järjestelmässä, ja ne ovat kaikilla nisäkkäillä, ja jopa kaloilla, hyvin samantyyppiset..Kaikkien nisäkkäiden perustunteet ovat ilo ja mielihyvä, kiintymys, leikkisyys, seksuaalisuus, pelko, aggressio, suru, yllättyminen ja mahdollisesti myös inhon tunne. Monimutkaisiin tunteisiin kuten kostonhimoon tai juonien punomiseen hevonen ei kykene..Telkänranta kertoo, että nykytutkimusten mukaan hevoset ja muut eläimet oppivat ja opettelevat paljon enemmän asioita, kuin aiemmin on luultu. Hevonen ei toimi vain vaistojensa varassa, vaan iso osa siitä, mitä se tekee, on oppimisen tulosta. Esimerkiksi toisten hevosten ilmeiden tulkitseminen on opeteltava asia, joka tapahtuu laumassa muita tarkkailemalla. Siksikin olisi tärkeää, että varsa saisi olla jo pienenä monenlaisten hevosten seurassa, muuten sen kyky tulkita muita hevosia voi jäädä puutteelliseksi..Aggressiota hevosilla on luonnostaan hyvin vähän. Jos laumaan tulee uusi hevonen, välejä selvitellään normaalisti ensimmäisenä päivänä, mutta hevosten sosiaalisten taitojen avulla tämä ei kestä kauaa. Hevoset tarvitsevat kuitenkin tilaa. Usein tarhat ovat pieniä, mikä lisää aggressiivista käyttäytymistä. Tutkitusti sitä on huomattavasti enemmän, jos pinta-ala hevosta kohti on alle 100 neliömetriä. Jos tila taas on 300–400 neliömetriä hevosta kohti, aggressiivista käyttäytymistä on erittäin vähän..”Jatkuva riitely on hevosen yritys ratkaista tilanpuutetta”, Telkänranta huomauttaa..Aggressiivisen käyttäytymisen taustalla voi olla myös yksilön kipu, joka nostaa stressitasoa ja ärtyisyyttä. Hevosen kivuntunne on tutkitusti yhtä voimakas kuin ihmisillä. .Tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta: Hevonen on sosiaalinen eläin ilman voiton tahtoa

Hevonen on älykkyydeltään keskitasoa

Aiheeseen liittyvää