Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Nina Pirinen ja erikoistuva eläinlääkäri Riikka Savolainen ovat hoitaneet kymmeniä dummyvarsoja Yliopistollisessa Hevossairaalassa Helsingin Viikissä. Molemmat painottavat, että jos vain talous kestää, hapenpuutevarsaa kannattaa hoidattaa hevosklinikalla, koska ennusteet ovat hyviä, jos hoito päästään aloittamaan ajoissa..Eritasoisia dummyja on 1–2 prosenttia syntyvistä varsoista. Osa menetetään, mutta jos ongelmat eivät ole erityisen isoja, 80 prosenttia niistä tulee kuntoon. Aikuisiin hevosiin ei jää merkkejä varsa-ajan hapenpuutteesta..Dummyvarsoista puhuttaessa puhutaan monisyisestä syndroomasta, jossa keskeistä on se, että varsan alkuaikojen hapenpuute vaikuttaa sen keskushermoston soluihin ja vaurioittaa niitä. Jonkinlaista roolia syndroomassa saattaa olla myös muilla tekijöillä, kuten tulehdusvälittäjäaineilla..Hapenpuutteen aiheuttama solujen tuhoutuminen jatkuu vielä päivän tai pari vaurion syntymisen jälkeen. Siksi on tyypillistä, että varsan tilanne saattaa muuttua huonommaksi varsomisen jälkeen muutaman päivän ajan. Joskus varsa vaikuttaa ensin olevan kunnossa, ja se nousee ylös tunnissa ja imee toisen tunnin sisällä, mutta sitten se alkaakin taantua. .Erilaisia syitäDummy-syndroomaan johtaa epäonninen varsominen tai syyt tammassa tai varsassa. .Tammojen kohdalla yleisin dummy-syndroomaan johtava syy on istukan toiminnan häiriö ja erityisesti istukkatulehdus eli plasentiitti. Silloin kaasujen vaihto kohdussa ei toimi normaalisti, ja varsa voi saada liian vähän happea jo ennen syntymistään. Myös silloin, jos istukka alkaa irtoamaan kohdusta plasentiitin takia, varsalle aiheutuu kroonista hapenpuutetta jo ennen syntymää..Tyypillisimpiä istukkatulehduksen merkkejä tiineyden aikana ovat ennenaikaisesti täyttyvä utare, vuoto vulvasta tai erite utareesta sekä joskus kuume. Niihin kannattaa reagoida välittömästi. Kun plasentiitista kärsineen tamman varsa syntyy, varsan vasta-aineet kannattaa tarkistaa ja sen vointia on viisasta seurata erityistarkasti..Riskit lisääntyvät myös silloin, jos tamma sairastaa muuten vakavasti tiineyden aikana: se esimerkiksi ähkyleikataan tai sillä on kaviokuumetta tai muu vakava sairaus..Varsasta johtuviksi syiksi lasketaan kaksostiineyden aiheuttamat ongelmat ja kehityshäiriöt..Varsomisen pitkittymisen syy on usein väärässä asennossa oleva varsa. Myös napanuora voi puristua ja aiheuttaa hapenpuutetta. .Tavallista huomattavasti useammin dummyja on epäkypsissä varsoissa, jotka voivat olla syntyneet liian aikaisin tai jotka vain eivät ole kehittyneet normaalisti, vaikka syntyisivätkin normaaliin aikaan tai myöhässä. Usein epäkypsyyden syynä voi olla istukan huono toiminta, joka jo sinällään voi siis aiheuttaa hapenpuutetta..Kehittymättömät varsat ovat omannäköisiään: ne ovat usein pienikokoisia, niillä on riippuvat korvat ja silkkinen hento karva. Kaikki sen näköiset eivät kuitenkaan aina ole dummyja, eli jos epäkypsä varsa seisoo, imee ja on skarppi, se ei todennäköisesti ole kärsinyt hapenpuutteesta..Myös ihmisillä syntyy hapenpuutevauvoja raskauden ja synnytyksen tarkasta seurannasta huolimatta. Ihmisellä seuraus voi olla CP-vamma, mutta hevosille ei jää syntymän aikaisesta hapenpuutteesta pysyviä vammoja, jos ne vain selviytyvät. (Juttu jatkuu kuvien jälkeen).HaahuilijatGoogle-kääntäjä antaa englanninkielisen dummy-sanan käännökseksi muun muassa pölkkypää. Siitä termi tuleekin. Dummyvarsat ovat hölmöjä, jotka eivät osaa tehdä niitä tärkeitä asioita, joita varsan pitäisi osata tehdä: niillä ei ole hyvää imurefleksiä eikä varsoille elintärkeää vahvaa halua etsiä nisää ja päästä imemään..”Ne haahuilevat, eivät tiedä, mitä tehdä, ovat vaisuja ja makoilevat”, Pirinen kuvaa..Vakavimmissa tapauksissa dummyvarsoilla esiintyy neurologisia oireita ja eriasteisia kohtauksia. Niiden liikkeet voivat olla hallitsemattomia ja esimerkiksi jalat saattavat kouristella. Osa on hädin tuskin tajuissaan..Dummyvarsat jaetaan kahteen ryhmään. Toiset niistä syntyvät normaalisti ilman odotettua riskiä, mutta kahden vuorokauden sisällä syntymästä ne alkavat oireilla. Toisella ryhmällä on jo lähtökohtaisesti riski dummy-syndroomaan ja pian varsomisen jälkeen huomataan, että varsa ei ole normaali..”Jos kahden-kolmen tunnin ikäisenä varsa ei ole imenyt, eikä sillä ole hajuakaan siitä, mitä pitäisi tehdä, se on merkki ongelmista”, Pirinen sanoo..Savolainen toteaa, että usein omistajat ajattelevat lievistä dummyvarsoista, että ne ovat vain synnytyksestä väsyneitä. Hän painottaa voimakkaasti, että terve varsa ei ole väsynyt. Tamma voi olla, mutta ei varsa. .”Eihän sen tarvitse kuin ottaa oikea asento ja sukeltaa”, hän muistuttaa..Koska kyseessä on moneen elimeen vaikuttava ongelma, varsalla voi olla hapen puutteesta johtuen suoliston ongelmia, vähäistä virtsaamista tai aivoturvotuksesta johtuvia näköhäiriöitä, minkä takia se törmäilee..Varsojen terävyydessä alkuvaiheessa on toki eroja, ja osalla asioiden oppiminen kestää alussa hieman pidempään. Takapakkeja kehityksessä ei kuitenkaan saisi tulla, Pirinen korostaa. Kun varsa nousee ensimmäiset kerrat ylös ja löytää imemään, se normaalissa tapauksessa toistaa sen jatkossa paremmin ja paremmin. .Ei testiäJos vaikeuksia ilmenee, kannattaa kutsua eläinlääkäri katsomaan varsaa. Mitään testiä ei ole olemassa siihen, että varsa huomattaisiin dummyksi, vaan diagnoosi annetaan oirekuvan ja historian perusteella..Muitakin syitä huonolle/puuttuvalle imurefleksille ja vaisuudelle voi olla, ja nekin vaativat hoitoa. Syitä voivat olla esimerkiksi vasta-ainepuutokset, ähky ja sepsis eli ns. verenmyrkytys infektion seurauksena. Näitä ongelmia voi myös esiintyä yhdessä dummy-syndrooman kanssa..Dummy-syndrooman ehkäisemiseksi tärkeimmät keinot ovat tiineen tamman terveydentilasta huolehtiminen ja varsomisen tarkkaileminen ja tarvittaessa siihen puuttuminen sekä varsan seuranta syntymän jälkeen. .HevossairaalaanLähtökohtaisesti dummyt ovat hevossairaalassa hoidettavia. Joidenkin lieväasteisten kohdalla varsaa voi oireiden mukaisesti hoitaa kotitallilla, mutta jos oireilu voimistuu, makoilu lisääntyy tai varsa ei ime, on sairaala oikea osoite. Koska dummy-varsojen imurefleksi on huono tai se puuttuu, varsan juottaminen pullosta on riskialtista, ja maito voi joutua keuhkoihin, mikä on hengenvaarallista. Itsekin varsoja kasvattanut Savolainen toteaa, että ei suosittele varsan juottamista tuttipullosta ollenkaan, vaikka osa tekeekin sitä rutiinitoimenpiteenä varsomisen yhteydessä..”Terve ei tarvi, ja sairas ei pysty”, hän linjaa. ”Ja dummyt käytännössä aina vetävät maitoa keuhkoihinsa.” .Hapenpuutteesta johtuvien viivästyneiden solukuolemien takia varsan tilanne usein huononee, joten omistajan on oltava valmiina reagoimaan. Dummyt tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, jota tarjotaan käytännössä vain Yliopistollisessa Hevossairaalassa Helsingissä..Yleensä ennen matkaa Helsinkiin kotieläinlääkärin on hyvä nesteyttää varsa ja antaa sille pieni määrä glukoosiliuosta. Jos varsa saa kohtauksia, ja matka on yli 10 tuntia, on ennuste kuitenkin varsin heikko..Eritasoista hoitoaHevossairaalassa varsoja hoidetaan oireiden mukaisesti sekä mahdolliset muut samanaikaisesti esiintyvät ongelmat huomioiden. Ne saavat nesteitä, glukoosia ja tarvittaessa plasmaa ja antibiootteja. Varsoilla voi olla myös nenämahaletku, jota kautta voidaan antaa ravintoa. Vaikeimmin oireilevat varsat ovat patjahoidossa makuullaan, ja ne voivat vaatia verenpainetta ylläpitävää lääkitystä, lääkkeitä estämään kohtauksia sekä muuta tukihoitoa..Savolainen kertoo, että viime vuonna hevossairaalassa hoidettiin noin 80 pikkuvarsaa, joista kolmasosa oli dummyja. .Hoito kestää useimmiten vuorokausia, ja se tulee väistämättä kalliiksi..Hän selvittää, että kyseessä on monielinongelma, joten hoidossa tarvitaan monesti myös esimerkiksi mahahaavan estolääkitystä ja antibiootteja. Ensimmäinen vuorokausi maksaa 1 500–2 000 euroa, ja sen jälkeiset vuorokaudet ainakin 500–1 000 euroa kappaleelta. .Jos ennuste tullessa on hyvä, omistaja yleensä selviää 3 000–5 000 euron laskulla. Joka vuosi on kuitenkin myös asiakkaita, joiden laskun loppusumma nousee yli 10 000 euron, kun varsa saa lisäongelmia, joita ovat tyypillisesti esimerkiksi verenmyrkytys, napapaise tai niveltulehdus. Patjalla makaavat varsat tulevat aina kalliiksi, koska lääkityksen lisäksi ne sitovat hoitoonsa yhden eläinlääkärin ja yhden–kaksi hoitajaa..Savolainen kertoo, että päätökset ovat omistajille vaikeita. Ikävä kyllä varsan tullessa hoitoon on hyvin vaikea ennustaa, mihin suuntaan tilanne kääntyy..”Kun on kyse pikkuvarsasta, kovin mielellään ihmiset haluaisivat niitä hoidattaa. Mutta nämä ovat valtavia rahoja”, hän sanoo. .Alkukevään perusteella hän epäilee, että ihmisten mahdollisuus panostaa varsojen laajaan hoitoon saattaa olla yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi heikentynyt. .Ohjeeksi asiaa miettivälle hän antaa, että jos aletaan hoitaa, silloin kannattaa hoitaa tosissaan..”Dummyvarsojen tila voi mennä hyvin nopeasti huonoksi, mutta hyvällä hoidolla ne voivat myös parantua nopeasti”, hän sanoo. .Jos varsa ei vastaa hoitoon viiden päivän aikana, sillä joudutaan käyttämään lääkityksiä ylläpitämään verenpainetta tai sillä on samanaikaisesti muita ongelmia, kuten esimerkiksi sepsis, ennuste heikkenee merkittävästi..Toisaalta jos varsa vastaa hoitoon, sillä on täydet mahdollisuudet parantua normaaliksi urheiluhevoseksi. Lieväasteisista dummyista 80 prosenttia paranee, eikä niille jää ongelmia..Varsa päästetään sairaalasta kotiin, kun se osaa nousta seisomaan ja käydä tissillä itsenäisesti. .”Yhden tai kahden päivän kohdalla tilanne voi näyttää tosi pahalta, mutta vielä silloin ei kannata luovuttaa, jos hoitaminen vain on rahallisesti mahdollista. Näiden kanssa nähdään uskomattomia paranemisia”, Pirinen neuvoo.
Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Nina Pirinen ja erikoistuva eläinlääkäri Riikka Savolainen ovat hoitaneet kymmeniä dummyvarsoja Yliopistollisessa Hevossairaalassa Helsingin Viikissä. Molemmat painottavat, että jos vain talous kestää, hapenpuutevarsaa kannattaa hoidattaa hevosklinikalla, koska ennusteet ovat hyviä, jos hoito päästään aloittamaan ajoissa..Eritasoisia dummyja on 1–2 prosenttia syntyvistä varsoista. Osa menetetään, mutta jos ongelmat eivät ole erityisen isoja, 80 prosenttia niistä tulee kuntoon. Aikuisiin hevosiin ei jää merkkejä varsa-ajan hapenpuutteesta..Dummyvarsoista puhuttaessa puhutaan monisyisestä syndroomasta, jossa keskeistä on se, että varsan alkuaikojen hapenpuute vaikuttaa sen keskushermoston soluihin ja vaurioittaa niitä. Jonkinlaista roolia syndroomassa saattaa olla myös muilla tekijöillä, kuten tulehdusvälittäjäaineilla..Hapenpuutteen aiheuttama solujen tuhoutuminen jatkuu vielä päivän tai pari vaurion syntymisen jälkeen. Siksi on tyypillistä, että varsan tilanne saattaa muuttua huonommaksi varsomisen jälkeen muutaman päivän ajan. Joskus varsa vaikuttaa ensin olevan kunnossa, ja se nousee ylös tunnissa ja imee toisen tunnin sisällä, mutta sitten se alkaakin taantua. .Erilaisia syitäDummy-syndroomaan johtaa epäonninen varsominen tai syyt tammassa tai varsassa. .Tammojen kohdalla yleisin dummy-syndroomaan johtava syy on istukan toiminnan häiriö ja erityisesti istukkatulehdus eli plasentiitti. Silloin kaasujen vaihto kohdussa ei toimi normaalisti, ja varsa voi saada liian vähän happea jo ennen syntymistään. Myös silloin, jos istukka alkaa irtoamaan kohdusta plasentiitin takia, varsalle aiheutuu kroonista hapenpuutetta jo ennen syntymää..Tyypillisimpiä istukkatulehduksen merkkejä tiineyden aikana ovat ennenaikaisesti täyttyvä utare, vuoto vulvasta tai erite utareesta sekä joskus kuume. Niihin kannattaa reagoida välittömästi. Kun plasentiitista kärsineen tamman varsa syntyy, varsan vasta-aineet kannattaa tarkistaa ja sen vointia on viisasta seurata erityistarkasti..Riskit lisääntyvät myös silloin, jos tamma sairastaa muuten vakavasti tiineyden aikana: se esimerkiksi ähkyleikataan tai sillä on kaviokuumetta tai muu vakava sairaus..Varsasta johtuviksi syiksi lasketaan kaksostiineyden aiheuttamat ongelmat ja kehityshäiriöt..Varsomisen pitkittymisen syy on usein väärässä asennossa oleva varsa. Myös napanuora voi puristua ja aiheuttaa hapenpuutetta. .Tavallista huomattavasti useammin dummyja on epäkypsissä varsoissa, jotka voivat olla syntyneet liian aikaisin tai jotka vain eivät ole kehittyneet normaalisti, vaikka syntyisivätkin normaaliin aikaan tai myöhässä. Usein epäkypsyyden syynä voi olla istukan huono toiminta, joka jo sinällään voi siis aiheuttaa hapenpuutetta..Kehittymättömät varsat ovat omannäköisiään: ne ovat usein pienikokoisia, niillä on riippuvat korvat ja silkkinen hento karva. Kaikki sen näköiset eivät kuitenkaan aina ole dummyja, eli jos epäkypsä varsa seisoo, imee ja on skarppi, se ei todennäköisesti ole kärsinyt hapenpuutteesta..Myös ihmisillä syntyy hapenpuutevauvoja raskauden ja synnytyksen tarkasta seurannasta huolimatta. Ihmisellä seuraus voi olla CP-vamma, mutta hevosille ei jää syntymän aikaisesta hapenpuutteesta pysyviä vammoja, jos ne vain selviytyvät. (Juttu jatkuu kuvien jälkeen).HaahuilijatGoogle-kääntäjä antaa englanninkielisen dummy-sanan käännökseksi muun muassa pölkkypää. Siitä termi tuleekin. Dummyvarsat ovat hölmöjä, jotka eivät osaa tehdä niitä tärkeitä asioita, joita varsan pitäisi osata tehdä: niillä ei ole hyvää imurefleksiä eikä varsoille elintärkeää vahvaa halua etsiä nisää ja päästä imemään..”Ne haahuilevat, eivät tiedä, mitä tehdä, ovat vaisuja ja makoilevat”, Pirinen kuvaa..Vakavimmissa tapauksissa dummyvarsoilla esiintyy neurologisia oireita ja eriasteisia kohtauksia. Niiden liikkeet voivat olla hallitsemattomia ja esimerkiksi jalat saattavat kouristella. Osa on hädin tuskin tajuissaan..Dummyvarsat jaetaan kahteen ryhmään. Toiset niistä syntyvät normaalisti ilman odotettua riskiä, mutta kahden vuorokauden sisällä syntymästä ne alkavat oireilla. Toisella ryhmällä on jo lähtökohtaisesti riski dummy-syndroomaan ja pian varsomisen jälkeen huomataan, että varsa ei ole normaali..”Jos kahden-kolmen tunnin ikäisenä varsa ei ole imenyt, eikä sillä ole hajuakaan siitä, mitä pitäisi tehdä, se on merkki ongelmista”, Pirinen sanoo..Savolainen toteaa, että usein omistajat ajattelevat lievistä dummyvarsoista, että ne ovat vain synnytyksestä väsyneitä. Hän painottaa voimakkaasti, että terve varsa ei ole väsynyt. Tamma voi olla, mutta ei varsa. .”Eihän sen tarvitse kuin ottaa oikea asento ja sukeltaa”, hän muistuttaa..Koska kyseessä on moneen elimeen vaikuttava ongelma, varsalla voi olla hapen puutteesta johtuen suoliston ongelmia, vähäistä virtsaamista tai aivoturvotuksesta johtuvia näköhäiriöitä, minkä takia se törmäilee..Varsojen terävyydessä alkuvaiheessa on toki eroja, ja osalla asioiden oppiminen kestää alussa hieman pidempään. Takapakkeja kehityksessä ei kuitenkaan saisi tulla, Pirinen korostaa. Kun varsa nousee ensimmäiset kerrat ylös ja löytää imemään, se normaalissa tapauksessa toistaa sen jatkossa paremmin ja paremmin. .Ei testiäJos vaikeuksia ilmenee, kannattaa kutsua eläinlääkäri katsomaan varsaa. Mitään testiä ei ole olemassa siihen, että varsa huomattaisiin dummyksi, vaan diagnoosi annetaan oirekuvan ja historian perusteella..Muitakin syitä huonolle/puuttuvalle imurefleksille ja vaisuudelle voi olla, ja nekin vaativat hoitoa. Syitä voivat olla esimerkiksi vasta-ainepuutokset, ähky ja sepsis eli ns. verenmyrkytys infektion seurauksena. Näitä ongelmia voi myös esiintyä yhdessä dummy-syndrooman kanssa..Dummy-syndrooman ehkäisemiseksi tärkeimmät keinot ovat tiineen tamman terveydentilasta huolehtiminen ja varsomisen tarkkaileminen ja tarvittaessa siihen puuttuminen sekä varsan seuranta syntymän jälkeen. .HevossairaalaanLähtökohtaisesti dummyt ovat hevossairaalassa hoidettavia. Joidenkin lieväasteisten kohdalla varsaa voi oireiden mukaisesti hoitaa kotitallilla, mutta jos oireilu voimistuu, makoilu lisääntyy tai varsa ei ime, on sairaala oikea osoite. Koska dummy-varsojen imurefleksi on huono tai se puuttuu, varsan juottaminen pullosta on riskialtista, ja maito voi joutua keuhkoihin, mikä on hengenvaarallista. Itsekin varsoja kasvattanut Savolainen toteaa, että ei suosittele varsan juottamista tuttipullosta ollenkaan, vaikka osa tekeekin sitä rutiinitoimenpiteenä varsomisen yhteydessä..”Terve ei tarvi, ja sairas ei pysty”, hän linjaa. ”Ja dummyt käytännössä aina vetävät maitoa keuhkoihinsa.” .Hapenpuutteesta johtuvien viivästyneiden solukuolemien takia varsan tilanne usein huononee, joten omistajan on oltava valmiina reagoimaan. Dummyt tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, jota tarjotaan käytännössä vain Yliopistollisessa Hevossairaalassa Helsingissä..Yleensä ennen matkaa Helsinkiin kotieläinlääkärin on hyvä nesteyttää varsa ja antaa sille pieni määrä glukoosiliuosta. Jos varsa saa kohtauksia, ja matka on yli 10 tuntia, on ennuste kuitenkin varsin heikko..Eritasoista hoitoaHevossairaalassa varsoja hoidetaan oireiden mukaisesti sekä mahdolliset muut samanaikaisesti esiintyvät ongelmat huomioiden. Ne saavat nesteitä, glukoosia ja tarvittaessa plasmaa ja antibiootteja. Varsoilla voi olla myös nenämahaletku, jota kautta voidaan antaa ravintoa. Vaikeimmin oireilevat varsat ovat patjahoidossa makuullaan, ja ne voivat vaatia verenpainetta ylläpitävää lääkitystä, lääkkeitä estämään kohtauksia sekä muuta tukihoitoa..Savolainen kertoo, että viime vuonna hevossairaalassa hoidettiin noin 80 pikkuvarsaa, joista kolmasosa oli dummyja. .Hoito kestää useimmiten vuorokausia, ja se tulee väistämättä kalliiksi..Hän selvittää, että kyseessä on monielinongelma, joten hoidossa tarvitaan monesti myös esimerkiksi mahahaavan estolääkitystä ja antibiootteja. Ensimmäinen vuorokausi maksaa 1 500–2 000 euroa, ja sen jälkeiset vuorokaudet ainakin 500–1 000 euroa kappaleelta. .Jos ennuste tullessa on hyvä, omistaja yleensä selviää 3 000–5 000 euron laskulla. Joka vuosi on kuitenkin myös asiakkaita, joiden laskun loppusumma nousee yli 10 000 euron, kun varsa saa lisäongelmia, joita ovat tyypillisesti esimerkiksi verenmyrkytys, napapaise tai niveltulehdus. Patjalla makaavat varsat tulevat aina kalliiksi, koska lääkityksen lisäksi ne sitovat hoitoonsa yhden eläinlääkärin ja yhden–kaksi hoitajaa..Savolainen kertoo, että päätökset ovat omistajille vaikeita. Ikävä kyllä varsan tullessa hoitoon on hyvin vaikea ennustaa, mihin suuntaan tilanne kääntyy..”Kun on kyse pikkuvarsasta, kovin mielellään ihmiset haluaisivat niitä hoidattaa. Mutta nämä ovat valtavia rahoja”, hän sanoo. .Alkukevään perusteella hän epäilee, että ihmisten mahdollisuus panostaa varsojen laajaan hoitoon saattaa olla yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi heikentynyt. .Ohjeeksi asiaa miettivälle hän antaa, että jos aletaan hoitaa, silloin kannattaa hoitaa tosissaan..”Dummyvarsojen tila voi mennä hyvin nopeasti huonoksi, mutta hyvällä hoidolla ne voivat myös parantua nopeasti”, hän sanoo. .Jos varsa ei vastaa hoitoon viiden päivän aikana, sillä joudutaan käyttämään lääkityksiä ylläpitämään verenpainetta tai sillä on samanaikaisesti muita ongelmia, kuten esimerkiksi sepsis, ennuste heikkenee merkittävästi..Toisaalta jos varsa vastaa hoitoon, sillä on täydet mahdollisuudet parantua normaaliksi urheiluhevoseksi. Lieväasteisista dummyista 80 prosenttia paranee, eikä niille jää ongelmia..Varsa päästetään sairaalasta kotiin, kun se osaa nousta seisomaan ja käydä tissillä itsenäisesti. .”Yhden tai kahden päivän kohdalla tilanne voi näyttää tosi pahalta, mutta vielä silloin ei kannata luovuttaa, jos hoitaminen vain on rahallisesti mahdollista. Näiden kanssa nähdään uskomattomia paranemisia”, Pirinen neuvoo.
